Hamina-luokan ohjusvene

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hamina
Hamina-luokan ohjusvene Hanko.
Hamina-luokan ohjusvene Hanko.
Tekniset tiedot
Uppouma 250 t
Pituus 51 m
Leveys 8,5 m
Syväys 1,7 m
Nopeus yli 30 solmua
Miehistöä 24
Aseistus
Meritorjunta 4 × MtO 85M
2 × syvyyspomminpudotin
Ilmatorjunta 8 × ItO 2004 Umkhonto-IR
1 × 40 mm LT
2 × 12,7 mm ITKK

Hamina-luokka on Suomen merivoimien vuosina 1998–2006 valmistuneen neljän neljännen sukupolven[1] ohjusveneen muodostama alusluokka. Alukset on rakennettu Aker Finnyardsin Rauman telakalla. Ensimmäinen tilattiin joulukuussa 1996 ja neljäs, Pori, luovutettiin 19. kesäkuuta 2006 Raumalla.

Suunnittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten pituus on 51 metriä ja leveys 8,5 metriä. Niiden syväys on 1,7 metriä. Alumiinirunkoisten alusten uppouma on 250 tonnia. Aluksilla on 24 hengen miehistö.[2] Niiden yläpuoliset kansirakenteet hiilikuidulla vahvistettuja komposiittirakenteita. [3]

Tornio (81) Särkänsalmessa

Aluksen suunnittelussa on hyödynnetty häiveteknologiaa magneettisen-, lämpö- ja tutkaherätteen pienentämiseksi. Alus on muotoiltu siten että se heijastaa takaisin mahdollisimman vähän tutkasignaalia. Metalliosat on päällystetty tutkasäteitä absorboivalla maalilla ja kansirakenteiden komposiittiin on integroitu häivemateriaalia. Päinvastoin kuin lasikuitu, hiilikuitu ei päästä lävitseen radioaaltoja. Tämä suojaa aluksen laitteita ulkoa tulevalta sähkömagneettiselta pulssilta ja samalla estää laitteiden tuottamien radiosignaalien pääsyn ulos. Komentosiltaa lukuun ottamatta aluksessa ei ole lainkaan ikkunoita, joista signaalit pääsisivät vuotamaan. Aluksessa on vain hyvin vähän teräsosia, joten magneettinen heräte on vähäinen. Jäljelle jäävä magneettikenttä neutraloidaan rungon ympäri sijoitetuilla käämeillä.

Aseistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hamina

Luokan alusten tulivoima perustuu Thales Nederlandin (aiemmin Signaal) valmistamaan TACTICOS taktiseen valvonta- ja taistelunjohtojärjestelmään, johon on kytketty kaikki aluksen ase- ja valvontajärjestelmät. Alusluokka pystyy saman aikaisesti valvomaan ilmatilaa noin 200 kilometriin, ampumaan ilmatorjuntaohjuksia yli 14 kilometriin sekä käyttämään pääasettaan eli meritorjuntaohjuksia yli 70 kilometriin.[4]

Pääaseena on neljä ruotsalaisvalmisteista RBS15 Mk3 -meritorjuntaohjusta, joiden kantama on yli sata kilometriä. Lisäksi aluksella on Boforsin 57 mm:n -yleistykki, kaksi 12,7 millimetrin ilmatorjuntakonekivääriä ja eteläafrikkalaisvalmisteiset Umkhonto-IR-ilmatorjuntaohjukset, joilla kyetään torjumaan kahdeksaa maalia samanaikaisesti neljääntoista kilometriin. Aluksia voidaan käyttää myös miinoitukseen. Omasuojana on harhamaalijärjestelmä Rheinmetall MASS, joka laukaisee tarvittaessa Philax-soihtuja sekä infrapunaharhamaaleja. Aluksilla on myös Etienne Lacroix ATOS-järjestelmä ja MEL Matilda -tutkanpaljastin.[4]

Alukset on varustettu TRS-3D tulenjohtotutkalla, Raytheonin ARPA merenkulkututkalla sekä Signal Scout I-alueen merivalvontatutkalla. Kaikuluotaimina ovat Simrad Subsea Toadfish aktiivinen korkeataajuuskaikuluotain ja Sonac/PTA:n hinattava kaikuluotain.[4]

Propulsio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten propulsiojärjestelmänä on Rolls-Royce Kamewa 90SII -vesisuihkuvetolaitteet, joiden voimanlähteenä on kaksi MTU 16V538 TB93 -dieselmoottoria. Kumpikin moottori tuottaa 2 760 kW:n tehon, mikä mahdollistaa 30 solmun huippunopeuden. Alukset kykenevät yhdellä tankkauksella kulkemaan 500 merimailia. Apukoneena on kaksi 270KVA -generaattoria ja niihin kytketty dieselmoottori.[4]

Moottorien pakokaasut voidaan ohjata joko pinnan alle lämpöherätteen minimoimiseksi tai pinnan yläpuolelle, jolloin alukset ovat mahdollisimman vaikeita sukellusveneiden havaita. Kansille sijoitetuilla 50 suuttimella voidaan sumuttaa merivettä aluksen päälle sen jäähdyttämiseksi. Suuttimia voidaan myös käyttää aluksen puhdistamiseen kemiallisen hyökkäyksen tai radioaktiivisen laskeuman jälkeen.[4]

Modernisointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokan alukset modernisoitiin 2019-2023. Ilmoitettu hinta oli noin 225 miljoonaa euroa, mihin sisältyi uuden taistelunhallintajärjestelmän Saab 9LV sekä TactiCall-viestijärjestelmien asentaminen. Alusten merimaaliohjukset korvattiin IAI Gabriel - ja TrackFire RWS:llä. Lisäksi alusten TRS-3D-tutkat ja CERO tulenjohtojärjestelmät päivitettiin, Boforsin 57 mm Mk 3 tykit korvattiin kevyemmillä Bofors 40 mm Mk 4 -tykeillä. Myös alusten toimintamatkaa kasvatettiin suurentamalla polttoainetankkeja. Alusten sukellusveneidentorjuntakykyä parannettiin siirtämällä STS2400 kaikuluotain järjestelmät käytöstä poistuvilta Rauma-luokan veneiltä ja hankkimalla Saabin uusia keveitä Torped 47 torpedoita.[5]

Ohjusveneiden modernisointi saatiin valmiiksi ja alukset on luovutettu Puolustusvoimille. Aluksia esiteltiin luovutusjuhlassa joulukuussa 2023. Alusten peruskorjauksesta vastasi Patria Systems Oy. Alusten käyttöikää on pidennetty ja niihin on hankittu torpedot Saab Dynamics Ab:lta vedenalaiseen toimintaan. Käyttöikä kattaa ajan Laivue 2020 -alusten käyttöönottoon saakka.[6][7]

Alukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pori (83) Helsingin Eteläsatamassa
Nimi Tunnus Telakka Tilattu Vesille Palvelukseen Huom
Hamina 80 Aker Finnyards 31. joulukuuta 1996 24. elokuuta 1998
Tornio 81 Aker Finnyards 24. helmikuuta 2001 12. toukokuuta 2003
Hanko 82 Aker Finnyards 3. joulukuuta 2003[8] 22. kesäkuuta 2005
Pori 83 Aker Finnyards 16. helmikuuta 2005[9] 19. kesäkuuta 2006

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Meriupseeriyhdistys ry: Suomen Laivasto 1969-2003. Meriupseeriyhdistys ry ja Suomi merellä -säätiö, 2008. ISBN 978-951-95298-4-4
  • Toremans, Guy: Fleet Review: The Finnish Navy (Suomen merivoimat) - Becoming Leaner and Meaner. World Naval Review 2020, 2019, s. 92–103. Barnsley, UK: Seaforth Publishing. ISBN 978-1-5267-6062-3 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tuominen, Tero: Merivoimat jälleen torpedoaikaan – Hamina-luokan ohjusveneet peruskorjauksessa Reserviläinen. 26.5.2018. Viitattu 5.12.2021.
  2. ↑ Suomen Laivasto 1969-2003 s. 191
  3. ↑ Puolustusvoimat (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b c d e naval-technology.com
  5. ↑ Toremans 2019 s. 97
  6. ↑ Eino Kossila, Johanna Lehtola: Suomi varusti Itämeren ohjusveneet torpedoilla – tällaisia uusitut alukset ovat yle.fi. 12.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  7. ↑ Finnish Navy Completes Upgrade Of 4th And Final Hamina-Class FAC navalnews.com. 6.5.2022. Viitattu 13.12.2023. (englanniksi)
  8. ↑ NavyLeague helmikuu 2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ NavyLeague huhtikuu 2005 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Rauma-luokan ohjusveneet 		Suomen merivoimien ohjusveneet
Hamina-luokka


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hamina-luokan_ohjusvene&oldid=22777881”