Gulzarilal Nanda
| Gulzarilal Nanda | |
|---|---|
 |
|
| Intian pääministeri | |
|
11. tammikuuta 1966 – 24. tammikuuta 1966
|
|
| Edeltäjä | Lal Bahadur Shastri |
| Seuraaja | Indira Gandhi |
|
27. toukokuuta 1964 – 9. kesäkuuta 1964
|
|
| Edeltäjä | Jawaharlal Nehru |
| Seuraaja | Lal Bahadur Shastri |
| Intian sisäministeri | |
|
29. elokuuta 1963 – 14. marraskuuta 1966
|
|
| Edeltäjä | Lal Bahadur Shastri |
| Seuraaja | Yashwantrao Chavan |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. heinäkuuta 1898 Sialkot, Punjab, Brittiläinen Intia |
| Kuollut | 15. tammikuuta 1998 (99 vuotta) Ahmedabad, Gujarat, Intia |
| Tiedot | |
| Puolue | Intian kongressipuolue |
| Tutkinnot | Allahabadin yliopisto |
| Kunnianosoitukset | Bharat Ratna 1997[1] |
Gulzarilal Nanda (4. heinäkuuta 1898 – 15. tammikuuta 1998[1]) oli intialainen poliitikko, joka toimi kahdesti maansa väliaikaisena pääministerinä vuosina 1964 ja 1966. Hän oli maansa sisäministeri vuosina 1963–1966 ja työministeri 1962–1963.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nanda syntyi vuonna 1898 Brittiläisen Intian Sialkotissa, nykyisen Pakistanin alueella. Hän kouluttautui nuoruudessaan Allahabadin yliopistossa, josta hän siirtyi Bombayhin taloustieteen professoriksi vuonna 1921.[1] Tuolloin hän tapasi Mahatma Gandhin, joka pyysi häntä liittymään mukaan Intian itsenäisyysliikkeeseen ja auttamaan Ahmedabadin tekstiilityöläisiä järjestäytymään. Ahmedabadissa hän osallistui maansa vanhimman työväenyhdistyksen Majoor Mahajanin perustamiseen yhdessä Anasuya Sarabhain kanssa. Vuonna 1931 hän joutui vankilaan poliittisen toimintansa vuoksi.[2]
Bombayn lainsäätäjäksi hänet äänestettiin vuonna 1937, jonka jälkeen hän toimi kaksi vuotta Bombayn työministerinä.[1][3] Ura kansallisessa parlamentissa alkoi vasta 1952, kun hänestä tuli ministeri Jawaharlal Nehrun hallituksessa. Hän toimi eri ministerin tehtävissä vuoteen 1964, jolloin pääministerin kuoltua hän sai toimia hetken väliaikaisena pääministerinä.[3] Hän aloitti vuonna 1963 sisäministerinä, mutta erosi kolme vuotta myöhemmin, kun parlamenttitalon edessä järjestetty lehmänteurastamisen kieltämiseen pyrkinyt mielenosoitus muuttui väkivaltaiseksi.[4]
Seuraavan pääministerin Lal Bahadur Shastrin kuolema vuonna 1966 teki hänestä jälleen väliaikaisen pääministerin. Sen jälkeen hän jatkoi ministerinä Indira Gandhin hallituksessa, kunnes päätti siirtyä eläkkeelle vuonna 1971.[3] Hän oli rautatieministeri poliittisen uransa viimeisinä vuosina 1970–1971.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Gulzarilal Nanda Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Mahurkar, Uday: At 98, two-time interim PM Gulzarilal Nanda is the epitome of Gandhian ideals India Today. 15.5.1996. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ a b c Former PM Gulzarilal Nanda dead Rediff. 15.1.1998. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Rai, Siddhartha: Holy cow: RSS, VHP to revive 1966 gau rakshaks' movement India Today. 30.10.2016. Viitattu 3.01.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gulzarilal Nanda Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
