Giovanni Battista Piranesi
Giovanni Battista Piranesi | |
---|---|
Pietro Labruzzin tekemä Piranesin muotokuva. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. lokakuuta 1720 Mogliano Veneto, Venetsian tasavalta |
Kuollut | 9. marraskuuta 1778 (58 vuotta) Rooma, Kirkkovaltio |
Taiteilija | |
Ala | taidegrafiikka |
Taidesuuntaus | uusklassismi |
Giovanni Battista Piranesi (4. lokakuuta 1720 Mogliano Veneto, Venetsian tasavalta – 9. marraskuuta 1778 Rooma, Kirkkovaltio) oli italialainen taidegraafikko, joka tunnetaan Roomaa käsittelevistä etsauksistaan ja kuvitteellisia ”vankiloita” esittävistä töistään.
Piranesin isä oli kivenhakkaaja ja rakennusmestari. Hän sai nuorena sedältään käytännön opetusta rakenne- ja vesirakennustekniikasta. Piranesin veli, joka oli kartusiaanimunkki, innoitti häntä kiinnostumaan historiasta ja antiikin Rooman saavutuksista. Vaikka Piranesi ei juuri saanut töitä arkkitehtuurin alalta, monipuolinen koulutus auttoi häntä myöhemmin urallaan.[1]
Roomaan Piranesi muutti vuonna 1740. Hänestä tuli pian tämän jälkeen tunnetun graafikon, Giuseppe Vasin oppilas. Piranesi oppi Vasilta etsaustaidot.[1] Vuonna 1745 Piranesi julkaisi 135 etsauksen sarjan Roomasta. Piranesin työt liioittelivat rakennusten kokoa, ja hän syvensi niissä myös varjojen ja valon suhdetta luodakseen kuviin dramaattisuutta. Vuosina 1749–1750 Piranesilta ilmestyi Carceri d'Invenzione, jossa hän esitteli mielikuvituksellisia vankiloita.[2]
Piranesi arvosti antiikin roomalaista taidetta suuresti. Hän esittikin etsausten avulla teoksessaan Delle magnificenza ed architettura de'Romani näkemyksen, että roomalaiset eivät olleet saaneet vaikutteita kreikkalaisilta, vaan ennemminkin maan entisiltä asukkailta, etruskeilta.[1] Toisessa arkkitehtuuria käsitelleessä teoksessaan Parere sull'architettura Piranesi esitti, että antiikin roomalaisten rakennusten pohjalta pitäisi luoda uusi arkkitehtuurin suuntaus. Vaikka Piranesi vaikuttikin arkkitehtuurissa, ainoa hänen suunnittelemansa valmistunut rakennus oli Santa Maria del Priorato -kirkko.[2]
Piranesin romantisoidut näköalat ja omaperäiset sisätilat ovat inspiroineet myöhempiä taiteilijoita, kuten taidemaalari Hubert Robertia ja kirjailija William Thomas Beckfordia. 1900-luvulla surrealistit arvostivat Piranesin töitä, ja kauhuelokuvien lavastajat käyttivät Piranesin etsauksia lähdeaineistona.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Giovanni Battista Piranesi (1720–1778) Heilbrunn Timeline of History. The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Giovanni Piranesi Artchive.com. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Giovanni Battista Piranesi Wikimedia Commonsissa
|