GSM-taajuusalueet
GSM-taajuusalueet tai -taajuuskaistat ovat GSM-matkapuhelinjärjestelmän käyttämiä Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n matkapuhelinlaitteille varaamia radiotaajuuksia.
GSM-taajuuskaistat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]GSM-järjestelmässä tuettavat taajuuskaistat ja kanavanumeroinnit on määritelty 3GPP:n teknisessä spesifikaatiossa 45.005 (3GPP TS 45.005).[1], joka korvasi ne aiemmin esittäneen 3GPP TS 05.05 -spesifikaation.[2] Tällä hetkellä määritelmä tunnistaa neljätoista eri taajuuskaistaa:
| Järjestelmä | Kaista | Ylälinkki (kiinteään verkkoon) | Alalinkki (kiinteästä verkosta) | Kanavanumerot |
|---|---|---|---|---|
| T-GSM 380 | 380 MHz | 380,2–389,8 MHz | 390,2–399,8 MHz | dynaaminen |
| T-GSM 410 | 410 MHz | 410,2–419,8 MHz | 420,2–429,8 MHz | dynaaminen |
| GSM 450 | 450 MHz | 450,4–457,6 MHz | 460,4–467,6 MHz | 259–293 |
| GSM 480 | 480 MHz | 478,8–486,0 MHz | 488,8–496,0 MHz | 306–340 |
| GSM 710 | 710 MHz | 698,0–716,0 MHz | 728,0–746,0 MHz | dynaaminen |
| GSM 750 | 750 MHz | 747,0–762,0 MHz | 777,0–792,0 MHz | 438–511 |
| T-GSM 810 | 810 MHz | 806,0–821,0 MHz | 851,0–866,0 MHz | dynaaminen |
| GSM 850 | 850 MHz | 824,0–849,0 MHz | 869,0–894,0 MHz | 128–251 |
| P-GSM 900 | 900 MHz | 890,0–915,0 MHz | 935,0–960,0 MHz | 1–124 |
| E-GSM 900 | 900 MHz | 880,0–915,0 MHz | 925,0–960,0 MHz | 975–1023, 0–124 |
| R-GSM 900 | 900 MHz | 876,0–915,0 MHz | 921,0–960,0 MHz | 955–1023, 0–124 |
| T-GSM 900 | 900 MHz | 870,4–876,0 MHz | 915,4–921,0 MHz | dynaaminen |
| DCS 1800 | 1 800 MHz | 1 710,0–1 785,0 MHz | 1 805,0–1 880,0 MHz | 512–885 |
| PCS 1900 | 1 900 MHz | 1 850,0–1 910,0 MHz | 1 930,0–1 990,0 MHz | 512–810 |
GSM Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Järjestelmä | Kaista | Ylälinkki (kiinteään verkkoon) | Alalinkki (kiinteästä verkosta) | Kanavanumerot | Alue | Operaattori |
|---|---|---|---|---|---|---|
| E-GSM 900 ja ultra-LTE | 900 MHz | 880,100 - 884,900 | 925,100 - 929,900 | Ahvenanmaa | Ålands Telekommunikation AB | |
| E-GSM 900 ja ultra-LTE | 900 MHz | 880,100 - 891,700 | 925,100 - 936,700 | manner-Suomi | DNA Oyj | |
| E-GSM 900 ja ultra-LTE | 900 MHz | 885,100 - 902,300 | 930,100 - 947,300 | Ahvenanmaa | Telia Company AB | |
| E-GSM 900 ja ultra-LTE | 900 MHz | 880,100 - 891,700 | 936,900 - 948,300 | manner-Suomi | Telia Company AB | |
| E-GSM 900 ja ultra-LTE | 900 MHz | 880,100 - 891,700 | 930,100 - 947,300 | Ahvenanmaa | Telia Company AB | |
| E-GSM 900 ja ultra-LTE | 900 MHz | 880,100 - 884,900 | 947,900 - 929,900 | Ahvenanmaa | Ålands Telekommunikation AB | |
| E-GSM 900 ja ultra-LTE | 900 MHz | 903,500 - 914,900 | 948,500 - 959,900 | manner-Suomi | Elisa Oyj | |
| DCS 1800 ja ultra-LTE | 1 800 MHz | 1710,100 - 1734,900 | 1805,100 - 1829,900 | Telia Company AB | ||
| DCS 1800 ja ultra-LTE | 1 800 MHz | 1710,100 - 1747,400 | 1805,100 - 1842,400 | Ahvenanmaa | Telia Company AB | |
| DCS 1800 ja ultra-LTE | 1 800 MHz | 1735,100 - 1759,900 | 1830,100 - 1854,900 | manner-Suomi | DNA Oyj | |
| DCS 1800 ja ultra-LTE | 1 800 MHz | 1747,500 - 1785,000 | 1842,500 - 1880,000 | Ahvenanmaa | Ålands Telekommunikation AB | |
| DCS 1800 ja ultra-LTE | 1 800 MHz | 1760,100 - 1784,900 | 1855,100 - 1879,900 | manner-Suomi | Elisa Oyj [3] |
Etuliitteet tulevat sanoista
- T-GSM: varattu TETRAa varten
- R-GSM: varattu rautatiesovelluksille (engl. Railway)
- E-GSM: laajennettu GSM 900 -kaista (engl. Extended)
- P-GSM: alkuperäinen GSM 900 -kaista (engl. Primary)
- DCS: (engl. Digital Cellular System)
- PCS: (engl. Personal Communication Service). Kaistan nimi sai nimensä Yhdysvalloissa kuvaten yleensäkin taajuusalueen käyttötarkoitusta itse käytettävän järjestelmän sijaan.
GSM 900 ja GSM 1800
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]GSM 900- ja GSM 1800 -järjestelmät ovat pääsääntöisesti käytössä Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa.
- GSM 900 käyttää taajuuksia 890–915 MHz kiinteään verkkoon päin tapahtuvaan lähettämiseen (ylälinkki), ja 935–960 MHz kiinteästä verkosta päin tapahtuvaan lähettämiseen (alalinkki) tarjoten siten 124 kanavaa (kanavanumerot 1–124) 200 kHz:n kanavan kaistanleveydellä ja 45 MHz:n kaistavälillä.
- E-GSM 900 on ensimmäisen kerran 3GPP TS 05.05 Ph2 teknisessä spesifikaatiossa esitelty GSM-taajuuskaista, joka muodostettiin alkuperäistä GSM 900 -taajuuskaistaa laajentamalla liittämällä sen molempien linkkien alapuolelle 10 MHz lisää kaistaa käytettäväksi kanavanumeroilla 975–1023 ja 0.[2] Samalla alkuperäisen taajuuskaistan nimi muutettiin P-GSM 900:ksi (engl. Primary GSM) niiden erottamiseksi toisistaan.
- DCS 1800 käyttää taajuuksia 1 710–1 785 MHz (ylälinkki), ja 1 805–1 880 MHz (alalinkki) tarjoten siten 374 kanavaa (kanavanumerot 512–885) 95 MHz:n kaistavälillä.
GSM 850 ja GSM 1900
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]GSM 850- ja GSM 1900 -järjestelmät ovat pääsääntöisesti käytössä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, joskin myös Australiassa on GSM 850 -verkko.
- GSM 850 käyttää taajuuksia 824–849 MHz (ylälinkki), ja 869–894 MHz (alalinkki) tarjoten siten 124 kanavaa (kanavanumerot 128–251) 45 MHz:n kaistavälillä.
- GSM 1900 käyttää taajuuksia 1 850–1 910 MHz (ylälinkki), ja 1 930–1 990 MHz (alalinkki) tarjoten siten 299 kanavaa (kanavanumerot 512–810) 200 kHz:n kanavan kaistanleveydellä ja 80 MHz:n kaistavälillä.
GSM 1800
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]GSM 1800, alkuperäiseltä nimeltään Digital Cellular System 1800 eli DCS 1800, on 1800 MHz taajuusalueella toimiva GSM-tekniikkaan perustuva matkapuhelinverkko.
Verkko toimii GSM 900 -verkon tavoin, mutta 1 800 MHz taajuusalueella käytössä on suurempi kaistanleveys, mahdollistaen suuremman samanaikaisen käyttäjämäärän. Verkon kapasiteettia lisää myös pienempi solun koko (tukiaseman kattama alue) kuin GSM 900 -järjestelmässä, johtuen paitsi puolta pienemmästä puhelimen lähetystehosta, myös korkeamman taajuuden nopeammasta vaimenemisesta. Täten 1800 MHz verkko soveltuu parhaiten suuren käyttäjätiheyden alueille asutuskeskuksiin, kun niiden ulkopuolisten alueiden kattavuus saavutetaan 900 MHz verkolla harvemmin sijoitetuilla tukiasemilla.
DCS1800-verkko otettiin käyttöön ensimmäisenä Isossa-Britanniassa vuonna 1993. Suomessa verkkoja alettiin takentamaan 1990-luvun puolivälin jälkeen suuriin asutuskeskuksiin, koska GSM 900 -verkosta oli tullut ruuhkainen käyttäjämäärän kasvaessa. HPY avasi pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa toimineen Citypuhelin-verkkonsa 1997. Sen ja muiden vastaavien kaupunkipuhelinoperaattoreiden liittymien käyttö rajoittui kunkin verkon alueelle kaupunkiseuduille, joiden ulkopuolella niitä ei voinut käyttää.
Tekniikka tuli pian myös valtakunnallisten operaattoreiden käyttöön ns. kaksitaajuus-GSM:n muodossa. Kaksitaajuinen matkapuhelinverkko loi tarpeen kaksitaajuusmatkapuhelimille, koska samaa liittymää piti kyetä käyttämään paitsi kaupunkiseutujen GSM 1800 -verkossa, myös niiden ulkopuolella GSM 900 -verkossa.