Finanssivalvonta
| Finanssivalvonta |
|
|---|---|
 Finanssivalvonnan nimikyltti. |
|
| Perustettu | 2009 |
| Tehtävä | rahoitus- ja vakuutusvalvonta |
| Päätoimipaikka | Snellmaninkatu 6, Helsinki |
| Pääjohtaja | Tero Kurenmaa[1] |
| Työntekijöitä | noin 230[2] |
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Finanssivalvonta (lyh. Fiva;[3] ruots. Finansinspektionen) on suomalainen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakutuusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta sekä vakuutettujen etujen turvaaminen ja yleisen luottamuksen säilyminen finanssimarkkinoiden toimintaan. Lisäksi Finanssivalvonnan tehtäviin kuuluu edistää hyvien menettelytapojen noudattamista finanssimarkkinoilla ja yleisön tietämystä finanssimarkkinoista. Nämä tavoitteet ja tehtävät on kirjattu lakiin Finanssivalvonnasta.
Finanssivalvonta aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa, jolloin Vakuutusvalvontaviraston (VVV[4]) ja Rahoitustarkastuksen (Rata) toiminnot yhdistettiin.[5] Syynä toimintojen yhdistämiseen olivat rahoitus- että vakuutustoimintaa suorittavien konsernien kasvanut merkitys, muissa Euroopan maissa tapahtunut viranomaisvalvonnan yhdistäminen sekä Euroopan unionin rahoitus- ja vakuutussäädösten lähentyminen.
Valvonnanalaiset organisaatiot rahoittavat Finanssivalvonnan toiminnasta 95 prosenttia, ja viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta. Finanssivalvonta on päätöksenteossaan itsenäinen, vaikka se toimiikin hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä. Sen toimipaikka sijaitsee Helsingissä. Henkilöstöä Fivalla on noin 230.[2]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finanssivalvonta toimii Suomen Pankin yhteydessä ja valtioneuvostossa sitä koskevat asiat käsittelee valtiovarainministeriö. Sen toiminnan ohjauksesta huolehtii enintään kuusijäseninen johtokunta, joka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenien ja varajäsenien tulee olla hyvin perehtyneitä finanssimarkkinoiden toimintaan. Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Pankki saavat kukin ehdottaa yhden johtokunnan jäsenen, itse valinnan suorittaa eduskunnan pankkivaltuusto.
Finanssivalvonnan johtaja toimii organisaation päällikkönä. Hänen virkakautensa kestää viisi vuotta, ja hänet nimittää virkaansa eduskunnan pankkivaltuusto. Oikeustieteen tohtori Tero Kurenmaa nimitettiin Finanssivalvonnan johtajan virkaan viisivuotiskaudeksi 15.6.2022 alkaen.
Hallinnolliset seuraamukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finanssivalvonta voi määrätä hallinnollisen seuraamuksen eli sanktion.[6] Hallinnollisia seuraamuksia ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Finanssivalvonta voi myös tehdä tutkintapyynnön poliisille.
Hallinnollisten seuraamusten lisäksi Finanssivalvonta voi käyttää finanssimarkkinoiden valvomiseksi annettuja valvontavaltuuksia, joihin kuuluvat muiden muassa johdon toiminnan määräaikainen rajoittaminen sekä toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittaminen.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hallituksen esitys 66/2008
- Finanssivalvonnan organisoituminen ja yhteydet (Lehdistötiedote) 29.12.2008. Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto. Arkistoitu 21.2.2009. Viitattu 31.12.2008.
- Finanssivalvonta aloittaa 1.1.2009, johtokunta ja vt. johtaja nimitetty, johtajan virka avoimeksi 19.12.2008. Suomen Pankki. Arkistoitu 25.12.2008. Viitattu 31.12.2008.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tehtävät ja organisaatio Finanssivalvonta. Viitattu 18.1.2021.
- ↑ a b Tietoa Finanssivalvonnasta Finanssivalvonta. Viitattu 18.1.2021.
- ↑ Lyhenneluettelo, Kotus.
- ↑ Rata ja VVV yhdistyvät Fivaksi Taloussanomat. 31.12.2008. Viitattu 31.12.2008.
- ↑ Uusi virasto valvomaan finanssialaa YLE Uutiset. 31.12.2008. Viitattu 31.12.2008.
- ↑ Hallinnolliset seuraamukset. (Arkistoitu – Internet Archive)