Fanny Roos
| Fanny Roos | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. tammikuuta 1995 Ekenäs, Ruotsi |
| Kansalaisuus |
 Ruotsi |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 173 cm |
| Laji | kuulantyöntö |
| Seura |
Ljungby FIK (–2014) Athletics 24Seven SK (2014–2020) Malmö AI (2020–)[1] |
| Valmentaja | Staffan Jönsson[2] |
| Saavutukset | |
| Ennätykset |
kuula: 19,42 (6.8.2022) kiekko: 57,17 (26.8.2020) moukari: 57,84 (16.9.2020) keihäs: 43,60 (6.9.2016) |
|
Tietolaatikko päivitetty 24.8.2022 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Ruotsi
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Toruń 2021 | kuulantyöntö | |
 Pronssia |
Istanbul 2023 | kuulantyöntö | |
Fanny Roos (s. 2. tammikuuta 1995) on ruotsalainen kuulantyöntäjä. Hän on voittanut Ruotsin mestaruuden lajissaan 18 kertaa: yhdeksän kertaa ulkoradoilla (2014–2022) ja yhdeksän kertaa hallissa (2014–2022). Lisäksi hänellä on ulkoradoilta yksi kulta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia kiekonheitossa. Häntä valmensi vuoteen 2023 asti islantilainen Vésteinn Hafsteinsson[2].
Toukokuussa 2013 Roos työnsi Ruotsin junioriennätyksen (U20) 15,57, joka paransi vanhaa, Caroline Isgrenin vuonna 1985 työntämää ennätystä kahdella senttimetrillä.[3] Nuorten EM-kisoissa 2013 Italian Rietissä, hän työnsi karsinnassa 15,55 ja paransi finaalissa ennätystään lukemiin 15,82 sijoittuen viidenneksi. Kauden 2014 aikana hän paransi maansa junioriennätystä neljästi parhaan tuloksen ollessa 16,29, jolla sijoittui kuudenneksi nuorten MM-kilpailuissa Eugenessä.[4][5]
Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2017 Roos voitti kultaa tuloksella 18,14. Aikuisten arvokilpailuissa hän karsiutui loppukilpailusta Prahan sisäratojen EM-kilpailuissa 2015 ja Amsterdamin EM-kilpailuissa 2016. Hän sijoittui neljänneksi Belgradin EM-hallikilpailuissa 2017 Ruotsin halliennätyksellä 18,13. Saman vuoden Lontoon MM-kilpailuissa hän karsiutui loppukilpailusta. Hän sijoittui vuonna 2018 Birminghamin sisäratojen MM-kilpailuissa 13:nneksi ja Berliinin EM-kilpailuissa 11:nneksi. Glasgow'n EM-hallikilpailuissa 2019 hän oli kuudes. Hän karsiutui loppukilpailusta Dohan MM-kilpailuissa 2019. EM-hallikilpailuissa Toruńissa 2021 Roos saavutti hopeaa Ruotsin ennätyksellä 19,29 m.[6] Samana vuonna käydyissä Tokion olympialaisissa hän sijoittui seitsemänneksi tuloksella 18,91. Belgradin MM-hallikilpailuissa 2022 hän oli neljäs tuloksella 19,22 ja samana vuonna Eugenen MM-kilpailuissa yhdestoista tuloksella 18,27 sekä Münchenin EM-kilpailuissa neljäs tuloksella 18,55. Hän saavutti Istanbulin sisäratojen EM-kilpailuissa 2023 pronssia tuloksella 18,42.
Roos on parantanut useasti kuulantyönnön Ruotsin ennätystä. Ulkoradoilla ensimmäisen kerran 12. elokuuta 2017 tuloksella 18,20, jolla rikkoi Helena Engmanin nimissä olleen aikaisemman ennätyksen kolmella senttimetrillä.[7] Myöhemmin syyskuussa 2017 hän paransi ennätystä yhdellä senttimetrillä.[8] 14. huhtikuuta 2018 Yhdysvaltain La Jollassa pidetyssä kilpailussa Roos paransi ennätystään tulokseen 18,68, joka oli myös Pohjoismaiden ennätys.[9] Vuonna 2019 hän paransi kahdesti maansa ulkorataennätystä: kesäkuussa Hallessa hän työnsi 18,88 ja syyskuussa Eurooppa–Yhdysvallat-ottelussa Minskissä 19,06.[10] Touko–kesäkuussa 2021 hän paransi ennätystä kolmesti; 19,30 (Växjössä 29.5.), 19,33 (Sollentuna 13.6.) ja 19,34 (Kladno 15.6.). Elokuussa 2022 Chorzówissa hän paransi ennätystä tulokseen 19,42.[1] Sisäradoilla Roos sivusi Helena Engmanin Ruotsin ennätystä 18,13 maaliskuussa 2017.[11] Hallikaudella 2019 hän paransi Ruotsin halliennätystä neljästi, parhaallaan 17. helmikuuta 2019 tulokseen 18,61.[10] Hallikaudella 2021 hän paransi Ruotsin halliennätystä myös neljästi, parhaallaan EM-hallikisoissa 19,29 m.[1] Sekä ulko- että sisäratojen Ruotsin ennätykset rikkoi Axelina Johansson vuonna 2023.[12][13]
Roos seurustelee olympiavoittajan ja kaksinkertaisen maailmanmestarin ruotsalaisen kiekonheittäjä Daniel Ståhlin kanssa.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fanny Roos Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Fanny Roos Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Fanny Roos friidrottsstatistik.se. Viitattu 24.8.2022 (ruotsiksi)
- ↑ a b Sista träningspasset för Daniel Ståhl och Vésteinn Hafsteinsson – Friidrottaren friidrottaren.com. 28.2.2023. Viitattu 4.7.2023. (ruotsi)
- ↑ Juniorrekord av Fanny (arkistoitu versio) friidrott.se. 29.5.2013. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 16.9.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Förbättringar 14 friidrott.se. 28.7.2014. Arkistoitu 20.10.2020. Viitattu 16.9.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Tilastopaja
- ↑ Orbring, Gustav: Roos historisk: Första internationella kastmedaljen på damsidan sen 1928 friidrott.se. 5.3.2021. Arkistoitu 5.3.2021. Viitattu 5.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Till slut tog Fanny över kulrekordet (arkistoitu versio) 12.8.2017. Ruotsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 17.4.2018. Viitattu 16.9.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Förbättringar 17 21.10.2017. friidrott.se. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 16.9.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Fanny Roos satte nytt nordiskt rekord SVT Sport. 15.4.2018. Viitattu 16.9.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Förbättringar 19 friidrott.se. 1.12.2019. Arkistoitu 23.10.2020. Viitattu 16.9.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Svenskt rekord!! (arkistoitu versio) 3.3.2017. Ruotsin yleisurheiluliitto. Arkistoitu 1.4.2017. Viitattu 16.9.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Svenskt rekord i kula av Axelina Johansson 4.2.2023. Svenska Friidrottsförbundet. Viitattu 4.7.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Nytt svenskt rekord av Axelina: "Så himla skön känsla!" 13.5.2023. Svenska Friidrottsförbundet. Viitattu 4.7.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Daniel Ståhl tunnusti rakkautensa kuulantyöntäjään Ilta-Sanomat. 22.8.2023. Viitattu 22.8.2023.
