Emil Nervander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emil Nervander

Emil Fredrik Nervander (salanimi Emlekyl, 11. marraskuuta 1840 Helsinki27. tammikuuta 1914 Pori) oli suomalainen kirjailija ja taidehistorioitsija.

Elämänvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Nervander oli fyysikko ja runoilija Johan Jakob Nervanderin poika. Emil Nervander vietti lapsuudessaan ja nuoruudessaan paljon aikaa Voipaalassa.

Nervander kävi Karl Gabriel Leinbergin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1858. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa aluksi luonnontieteitä mutta vaihtoi sitten taidehistoriaan. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon 1869.

Nervander toimi Åbo Postenin päätoimittajana 1874–1879. Vuosina 1868–1873 hän kirjoitti taide- ja teatteriarvosteluja Hufvudstadsbladetiin. Nervander kirjoitti kansa- ja maantieteellisiä kuvauksia, kulttuurihistoriallisia muoto- ja muistikuvia, matkakertomuksia, kirkkotaidetta koskevia teoksia sekä teatteriin liittyviä artikkeleita. Häneltä ilmestyi 70–80 painotuotetta, ja hän kirjoitti 30–40 sanomalehteen. Hän toimitti Fredrik Cygnaeuksen ja J. V. Snellmanin kootut teokset.

Nervander oli Turun tuomiokirkon muinaismuistojen järjestämiskomitean sihteerinä 1875–1879 ja tuomiokirkon korjausvaltuuskunnan jäsenenä 1894–1896 ja toimi muinaistieteellisen toimikunnan tehtävissä 1892. Hän oli myös perustamassa Suomen muinaismuistoyhdistystä.

Kertomuskokoelma Honkain tarinat ilmestyi 1869, ja samana vuonna tuli julki myös ensimmäinen runokokoelma Dikter (Runoja). Dikterin hän julkaisi salanimellä Emlekyl (Muistoksi), ja se sisältää useita Voipaalassa kirjoitettuja runoja. Nervander on Suomen ensimmäinen novellikirjailija. Hän oli Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven hyvä ystävä.

Emil Nervanderin muistokivi Harjavallan hautausmaalla.

Nervanderin murhatarina Uotilan isäntä ilmestyi suomeksi 1870. Teos perustuu Etelä-Suomessa sattuneeseen tapaukseen. Kirjassa olennainen teema on rankaisematta jääneen murhan aiheuttama syyllisyys paljolti Fjodor Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen tapaan mutta suomalaiselle maaseudulle sijoitettuna. Kirjassa mainitaan Uotilaa lähellä oleva Myllykylä, joten paikallisväriäkin on mukana.

Toisen runokokoelmansa Efter femtio år ('50 vuoden kuluttua') Nervander julkaisi 1907 omalla nimellään. Kuvaus keisari Aleksanteri I:n matkoista Suomessa ilmestyi 1906.

Nervanderin kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi, mutta suurin osa hänen teoksistaan suomennettiin. Osa Nervanderin teoksista ilmestyi jopa ainoastaan suomeksi.

Kesä 1901 oli todennäköisesti Nervanderin viimeinen Sääksmäellä viettämä kesä. Hän asui silloin Sillantaassa.

Nervander vietti viimeiset elinvuotensa pienessä vuokramökissä Harjavallassa. Hän kuoli Porin kaupunginsairaalassa 27. tammikuuta 1914 yksinäisenä erakkona. Eräiden lähteiden mukaan Nervander olisi kuitenkin kuollut mökissään Harjavallan Merstolassa, jossa on hänen mukaansa nimetty katu sekä muistomerkki.[1] Nervander on haudattu Harjavallan hautausmaalle. Hän ei ole halunnut hautaansa merkittävän, joten hautausmaalta löytyy kirjailijan omasta toivomuksesta vain pieni luonnonkivestä tehty muistokivi.

  • Uotilan isäntä: tositapauksen mukaan kertonut Emlekyl. Hufvudstadsbladin kirjapaino 1863
  • Vid Anjala: romantiskt skådespel från 1788, i fem akter. Frenckell & Son 1863
  • Dikter. Sederholm 1869 (nimimerkillä Emlekyl)
  • Honkain tarinat, osa 1, kertonut Emlekyl. Sederholm, Hagelberg 1869
  • Sommarresor i Finland: på Åland och i Åbo-trakten. Frenckell 1872
  • Dikter, del II : Kungabarnen: sorgespel i tre akter. Sederholm 1873 (nimimerkillä Emlekyl)
  • Berättelser från Finland. Författarens förlag 1877 (nimimerkillä Emlekyl)
  • Tanska, matkakuvaus. Kansanvalistusseura 1882
  • I de dödas stad: en vägledning för vandraden på Helsingfors' lutherska begrafningsplatser. Edlund 1883
  • Katakombit Roomassa, matkakuvaus. Kansanvalistusseura 1883
  • Katri : kertomus 17 vuosisadasta. Holm 1884
  • Den 4 november 1884 : skuggbilder : några minnen i bild och skrift från finska talscenen. 1884 (suomeksi nimellä Marraskuun 4 p:nä 1884: varjokuvia: muutamia muistoja kuvissa ja sanoissa suomalaisesta teaatterista, 1884)
  • Finska bilder: ett album, romaani. Edlund 1887
  • Natursköna nejder och sevärda ställen i Finland, osa II : Till sjöar och åsar i Tavastland : en fyra dagars resa emellan Tavastehus och Tammerfors. Edlund 1887 (suomeksi nimellä Hämeen järville ja harjuille: neljän päivän matka Hämeenlinnan ja Tampereen välillä, toimittanut Sampo Honkala. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2001)
  • Kirkollisesta taiteesta Suomessa keski-aikana, osat 1–2. Kansanvalistusseura 1887–1888
  • På skansen: till hågkomst af bortgångna och till vägledning bland deras grafvar på begrafningsplatserna i Åbo. Forselius 1888
  • Fädrens röst, romaani. Otava 1891 (suomeksi nimellä Isien ääni, Otava 1891)
  • Minne af Fredr. Cygnæus : anteckningar. G. W. Edlund 1892 (suomeksi nimellä Fredr. Cygnaeus: muistokuva: elämänkerrallisia [n: sic!] piirteitä ja muistiinpanoja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1907)
  • Från Elias Lönnrots ungdomstid på Laukko. Otava 1893 (suomeksi nimellä Elias Lönnrotin nuoruuden ajoilta Laukon kartanossa, Otava 1893)
  • Geografiska Bilder, osa XIX : Italien. Folkupplysningssällkapet 1894
  • Italien I–III. Folkupplysningssällskapet 1895–1896 (suomeksi nimellä Italia, osat 1–3, Kansanvalistusseura 1894–1896)
  • Lojo kyrka och dess medeltidsmålningar. Söderström 1896 (suomeksi nimellä Lohjan kirkko ja sen keskiaikaiset maalaukset, WSOY 1923)
  • Pieniä muistoja vapaaherra C. H. Molanderin lapsuudesta, nuoruudesta ja yksityisestä elämästä. Kansanvalistusseura 1898
  • ”Min lilla gosse" : skådespel i en akt. Otava 1899 (suomeksi nimellä Pikku poikani: yksinäytöksinen näytelmä, Otava 1899)
  • Blad ur Finlands kulturhistoria. W. Hagelstam 1900
  • Fredrik Cygnaeus. Folkupplysningssällskapet 1901 (suomeksi nimellä Fredrik Cygnaeus, 1901)
  • Väggmålningarna i Storkyro gamla kyrka. Finska Fornminnesföreningen 1901
  • Ett konstnärslif: till minne af Severin Falkman. Söderström 1902
  • Jouluvieraita. Otava 1903
  • Lojo och dess kyrka: illustrerad vägledare. Yrjö Weilin 1905 (suomeksi nimellä Lohja ja sen kirkko: kuvallinen matkaopas, Suomen matkailijayhdistys 1905)
  • Den finska kyrkomålaren Michael Toppelius och hans verk. Folkupplysningssällskapet 1905 (suomeksi nimellä Suomalainen kirkkomaalari Michael Toppelius ja hänen teoksensa, Kansanvalistusseura 1905) Suomennos digitoituna Digi.fi:ssä
  • Michael Toppelius och hans kyrkomålningar. Yrjö Weilin 1905
  • Kejsar Alexander I:s samtliga resor i Finland: enligt äldre och nyare källor samt insamlade traditioner. Helios 1906 (suomeksi nimellä Keisari Aleksanteri I:sen matkat Suomessa vanhempien ja uudempien lähteiden sekä muistotietojen mukaan, Otava 1906)
  • Vanhoista kätköistä. Yrjö Weilin 1906
  • "Efter femtio år": dikter. Gust. Ronelius 1907
  • Pelkkää päivänpaistetta, ylioppilasromaani. G. Ronelius 1907
  • Kuvernööri tulee: yksinäytöksinen kuvaus pikkukaupungin elämästä. G. Ronelius 1907
  • Från älfvar och fjäll på lappska gränsen. Gust. Ronelius 1909 (suomeksi nimellä Matkakuvaelmia ja muistoja Lapin rajoilta, Gust. Ronelius 1908)
  • Strödda uppsatser. Gust. Ronelius 1909
  • Itä- ja Pohjois-Eurooppa, matkakuvaus. Kansanvalistusseura 1910
  • Till J. Reinhold Aspelin. Finska fornminnesföreningen 1912
  • Sommarresor på Åland. Ålands litteraturförening 1983

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]