Djulan kieli
| Djula | |
|---|---|
 Manding-kielten puhuma-alue. |
|
| Tiedot | |
| Alue | Norsunluurannikko, Burkina Faso, Mali |
| Puhujia | äidinkielenä 2 208 000, toisena kielenä 10 278 000 (2012)[1] |
| Kirjaimisto | arabialainen, latinalainen, n’ko |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | mandelaiset kielet |
| ISO 639-3 | dyu |
Djula[2] on Norsunluurannikolla, Burkina Fasossa ja Malissa asuvien djulien puhuma mandelainen kieli. Se toimii myös alueen lingua francana.
Djula kuuluu manding-kielten murrejatkumoon, joka ulottuu Malin ja Guinean alueelle[3]. Djulat ymmärtävät vaivatta bambaraa ja joitakin maninkan murteita. Äidinkielisiä puhujia on 1,5 miljoonaa Norsunluurannikon pohjoisosassa, yli 600 000 Burkina Fason länsiosassa ja lähes 100 000 Malin kaakkoisosassa.[1]
Djulaksi kutsutaan myös Norsunluurannikolla ja Burkina Fasossa lingua francana käytettyä kielimuotoa, jota voidaan pitää bambaran aluemurteena. Sitä puhuu toisena kielenään 12 miljoonaa henkeä Norsunluurannikolla ja 3–4 miljoonaa Burkina Fasossa.[3]
Djulaa on kirjoitettu arabialaisin kirjaimin Norsunluurannikon Kongin, Bondoukoun ja Odiennén seuduilla. Perinne on säilynyt Burkina Fason Bobo-Dioulassossa.[4] Protestanttiset lähetyssaarnaajat ovat laatineet kirjallisia muotoja eräille Norsunluurannikon murteille[3]. Myös n’ko-kirjaimisto on levinnyt djulan puhujien keskuuteen[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jazyki mira: jazyki mande. Sankt-Peterburg: Nestor-Istorija, 2017. ISBN 978-5-4469-0824-0