Demjanskin piiri
| Demjanskin piiri Демя́нский райо́н, Demjanski raion |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
|
 Demjanskin piiri Novgorodin alueen kartalla. |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Novgorodin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | Kunnallispiiri |
| – hallinnollinen keskus | Demjansk |
| Pinta-ala | 3 199 km² |
| Väkiluku (2010) | 13 000 |
| Piirin sivusto | |
Demjanskin piiri (ven. Демя́нский райо́н, Demjanski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 3 199 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 13 000 henkeä (vuonna 2010)[2].
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Novgorodin alueen kaakkoisosassa sijaitseva piiri rajoittuu etelässä Novgorodin alueen Marjovon, lännessä Staraja Russan ja Parfinon, pohjoisessa Kresttsyn ja koillisessa Valdain piireihin sekä idässä ja kaakossa Tverin alueeseen[3]. Pinta-alasta 64,4 % on metsää, 16,7 % maatalousmaata, 13,4 % luonnonsuojelualuetta ja 4,1 % asuinaluetta[4].
Seutu kuuluu Valdain ylängön ja Ilmajärven alangon siirtymäalueeseen[3]. Tärkeimmät joet ovat Javon, Pola ja Polomet. Suurimmat järvet ovat piirin itäosassa sijaitsevat Seliger ja Veljo. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, savi, karbonaattimineraalit ja sapropeeli.[5] Piirin alueella sijaitsee osa Valdain kansallispuistosta[6].
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piiriin kuuluu Demjanskin kaupunkikunta ja seitsemän maalaiskuntaa: Iljina Gora, Jamnik, Knevitsy, Lytškovo, Peski, Polnovo ja Žirkovo[1]. Hallinnollinen keskus on Demjanskin kaupunkimainen taajama, josta on 181 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin[3]. Bolšije Lukin, Dubrovin, Filippova Goran, Nikolskojen, Novyi Skrebelin, Šiškovon, Tarasovon, Tšornyi Rutšein, Veliki Zahodin ja Votolinon maalaiskunnat lakkautettiin vuonna 2010.
Demjanskin taajama on piirin ainoa kaupunkiasutus. Kaupunkiväestön osuus piirin asukasluvusta on 41,3 % (vuonna 2010).[2] Asutuskeskuksia on yhteensä 242[7].
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 |
|---|---|---|---|---|
| 20 593[8] | 24 635[9] | 19 794[10] | 18 488[11] | 16 020[12] |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Novgorodin Derevan viidennekseen kuulunut Demonin (Demjanin) rajalinnoitus mainitaan ensimmäisen kerran Venäjän kaupunkien luettelossa vuonna 1406. Linnoitus hävitettiin Iivana III:n aikana, ja 1500-luvulla sen paikalle kehittyi Demjanskin pogosta, joka myöhemmin kuului Novgorodin läänin Staraja Russaan kihlakuntaan. Vuonna 1824 siitä tuli kaupunki ja kihlakunnan keskus. Vuonna 1927 Demjansk alennettiin kyläksi, mutta se säilytti asemansa piirikeskuksena. Toisen maailmansodan aikana seudulla käytiin verinen Demjanskin mottitaistelu. Vuonna 1960 Demjansk sai kaupunkimaisen taajaman statuksen.[13]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Demjanskista on maantieyhteydet Staraja Russaan, Valdaihin ja Marjovoon. Piirin pohjoisosan kautta kulkee Bologojen ja Dnon välinen rautatie, jolla on Lytškovon asema.[14]
Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat julkiset palvelut, kauppa (13,8 %), jalostus (10,9 %) ja maatalous (9,6 %)[15]. Piirissä toimii maatalous-, metsä- ja puunjalostusyrityksiä sekä elintarviketeollisuutta[16]. Neljäsosa työvoimasta työskentelee piirin ulkopuolella ja viidesosa työikäisistä ei käy ansiotöissä[17].
Piirissä toimii 16 lastentarhaa, 13 yleissivistävää koulua ja ammattikoulu. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluu piirisairaala, kaksi paikallissairaalaa, 15 lääkintäasemaa, ensiapuasema, sosiaalipalvelukeskus, lastenkoti ja vanhainkoti. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, sen 20 haaraosastoa, piirin keskuskirjasto, 18 sivukirjastoa sekä kotiseudun historian keskus, jolla on kolme haaraosastoa.[18]. Piirissä on viisi toimivaa kirkkoa ja neljä tsasounaa. Paikallislehtenä ilmestyy Avangard.[7]
Nähtävyydet ja matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seudulla on paljon muinaisia asuin- ja hautapaikkoja sekä uhrikiviä. Veljojärven ja Javonjoen rannalla sijaitsee kolme muinaislinnaa. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat 1800–1900-lukujen vaihteesta peräisin olevat Demjanskin julkiset rakennukset, Iljina Goran, Kipinon, Petrovskojen, Rabežan ja Šiškovon kirkot, Demjanskin, Dubkin, Pustoškan ja Staryi Skrebelin tsasounat, Jermakovon, Nikolskojen, Ostrovin ja Petrovskojen kartanoalueet, Nikolskojen kalanviljelylaitos ja Lavrovon naisluostari. Piirissä on lukuisia toisen maailmansodan muistomerkkejä.[19]
Demjanskissa toimii pieni hotelli. Seligerjäven rannalla on viisi lomakylää.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Shema territorialnogo planirovanija Demjanskogo munitsipalnogo raiona: Analiz resursnogo potentsiala territorii dem-admin.ru. Viitattu 12.6.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Shema, s. 35.
- ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 13.6.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c Shema, s. 8.
- ↑ Shema, s. 36.
- ↑ Shema, s. 20.
- ↑ Shema, s. 28.
- ↑ a b c Istorija raiona dem-admin.ru. Arkistoitu 11.8.2012. Viitattu 13.6.2012. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 13.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 13.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 13.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 13.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 13.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Istoritšeskaja spravka dem-admin.ru. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 13.6.2012. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 105–106.
- ↑ Shema, s. 76.
- ↑ Shema, s. 38.
- ↑ Shema, s. 74–75.
- ↑ Shema, s. 87–97.
- ↑ Shema, s. 47–60.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Demjanskin piirin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)