Dekommunisaatio
Dekommunisaatiolla viitataan Neuvostoliiton ja reaalisosialistisen ajanjakson symboleiden ja monumenttien (esimerkiksi Leninin patsaat, neuvostosotilaiden muistomerkit) poistamiseen katukuvasta. Dekommunisaatiota on myös neuvostoaiheisten ja kommunististen paikannimien nimeäminen uudelleen. Dekommunisaatiota ei tule sekoittaa lustraatioon.
Dekommunisaatio on ollut yleisempää itäisessä ja kaakkoisessa Euroopassa, jotka kuuluivat kommunististen järjestelmien piiriin. Huomattavaa kommunististen symboleiden poisto on ollut Ukrainassa, jossa säädettiin erityinen dekommunisaatiolaki. Myös esimerkiksi Puolassa ja Tšekissä dekommunisaatio on ollut aktiivista. Samaten, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa, muun muassa Kroatiassa ja Bulgariassa. Dekommunisaatiota on perusteltu kriittisenä suhtautumisena ja irtiottona Neuvostoliiton aikaan ja miehitykseen sekä tukahduttavana pidettyyn Jugoslavian aikaan. Symbolit on nähty osana neuvostomiehitystä ja sittemmin osana Venäjän vaikutuspyrkimyksiä (jonka puolesta voisivat puhua Venäjän johdon kriittiset näkemykset asiaan[1]). Dekommunisaatio on myös nähty välttämättömänä toimenpiteenä, jotta varmistettaisi integraatio läntiseen markkinatalouteen. Kriittisemmät äänet kritisoivat mustavalkoista maailmankuvaa, jossa itä-länsi -jako määritellään liian tiukasti. Dekommunisaatiota voidaan myös pitää kommunismin jälkeisen ajan vallanpitäjien keinona lujittaa omaa valtaansa.[2][3][4][5]
Dekommunisaatio Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti keskustelun myös Suomen menneisyydestä ja suhteesta Neuvostoliittoon. Suomen järjestelmä säilyi kapitalistisena, eikä Neuvostoliitto miehittänyt Suomea. Aika näyttäytyy kuitenkin nykyvalossa joillekin ”nöyristelynä” suurvallan edessä. Aiemmin realistisena pidetty kylmän sodan ajan ulkopolitiikka alkoi näyttäytyä korostetusti suomettumisena. Tätä aikaa monen mielestä korostivat Suomen harvat neuvostoajan symbolit (Leninin patsaat ja Maailman rauhan patsas), joihin oli jo pitkään suhtauduttu kriittisesti ja joita oli myös vandalisoitu. Turussa ja Kotkassa olleet Leninin patsaat siirrettiin museoon. Selityksenä tälle pidettiin solidaarisuuden osoitusta Ukrainalle. Helsingissä sijainnut Maailman rauhan patsas siirrettin niin ikään syrjään. Tässä kohtaa syyksi tosin sanottiin tarve siirtää patsas katutöiden tieltä. Lenininpuiston nimi tullaan muuttamaan lähitulevaisuudessa.[6][7][8]
Kriitikot ovat arvostelleet patsaiden poistelun ja historiallisten nimien muuttamista pitäen sitä historian muokkaamisena ja poistamisena.[9] Lenin ja Putin edustavat myös eri ideologioita. Putin on arvostellut Leniniä.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taylor, Adam: Ukrainians keep pulling down Soviet statues. Now Russia is getting angry Washington Post. 25.2.2014. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Kutkina, Anna: To Europe ‘via’ Lenin?: The Fall of the Communist Statues in Ukraine politiikasta.fi. 9.3.2018. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Yoncheva, Vyara: Symbolic Decommunization and Soviet monuments Balkan-In-Site. Arkistoitu 22.2.2022. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Pavlaković, Vjeran & Pauković, Davor: Framing the Nation and Collective Identities: Political Rituals and Cultural Memory of the Twentieth-Century Traumas in Croatia (Memory Studies: Global Constellations), s. 114. Routledge, 2019. ISBN 978-1138504011 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Chapple, Amos: Then And Now: Soviet Monuments Disappear Across Poland Radio Free Europe. 23.10.2020. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Lehtola, Johanna: Turku poistaa Leninin patsaan ydinkeskustasta – taustalla Venäjän hyökkäys Ukrainaan Yle. 28.4.2022. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Taas lähti yksi Lenin katukuvasta: Kotkassa sijaitseva patsas poistettiin tänään MTV Uutiset. 4.10.2022. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Lehtokari, Rosa & Karhu, Otso: Neuvostoliiton lahjoittama Maailman rauha -patsas poistettiin jalustaltaan Helsingissä maanantaiaamuna – teos siirretään varastoon Yle. 8.8.2022. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Parkkinen, Pia: Tutkija Lenininpuiston nimen muuttamisesta: ”Pidän arveluttavana, että korjaamme ja peukaloimme historiaa” Helsingin Sanomat. 23.6.2023. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Vladimir Putin accuses Lenin of placing a 'time bomb' under Russia The Guardian. 25.1.2016. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)