Clas Herman Molander

Clas Herman Molander
Vapaaherra Molander
Henkilötiedot
Syntynyt	17. helmikuuta 1817 Kesälahti
Kuollut	3. joulukuuta 1897 (80 vuotta) Helsinki
Puoliso	Johanna Fredrika Hallonblad
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Clas Herman Molander (17. helmikuuta 1817 Kesälahti – 3. joulukuuta 1897 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, virkamies ja senaattori, joka toimi pitkään uutterana valtiontalouden hoitajana. Molanderin virkaura valtionhallinnossa ehti kestää yli 50 vuotta ja pelkästään senaatin valtiovaraintoimituskunnan johdossa hän oli 26 vuotta, joten häntä voitaneen sanoa Suomen pitkäaikaisimmaksi "valtiovarainministeriksi".

Clas Herman Molanderin isä oli majurina Suomen sodan jälkeen 1809 palveluksesta eronnut tilanomistaja Adolf Molander, ja hänen setiään olivat Porvoon piispa Johan Molander ja Kymenkartanon läänin maaherra Abraham Molander (myöh. Nordenheim). Vaikka leskiäidillä ei ollut varaa laittaa häntä lukioon, sedät järjestivät hänet opin tielle. Molander kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1836, opiskeli lakia ja valmistui tuomariksi 1843, minkä jälkeen aloitti virkauransa senaatissa kopistina. Molanderin uraa edisti kielitaito: hän oli käynyt saksankielisen alkeiskoulun ja harjoitti venäjänkielen opintoja Moskovassa vuosina 1841–42. Vuodesta 1846 Molander työskenteli Suomen kenraalikuvernöörin kansliassa, vuodet 1849–1854 sensuurista vastanneen lehdistötoimiston päällikkönä.

Euroopan hullun vuoden 1848 jälkitunnelmissa Molander joutui ottamaan kantaa Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin. Pyynnöistä huolimatta runoilija ei suostunut muuttamaan runonsa Döbeln Juuttaalla loppua.

Toimittuaan välissä neljä vuotta valtiosihteerinvirastossa Pietarissa ja matkusteltuaan Euroopassa, Molander oli kenraalikuvernöörinkanslian päällikkönä 1858–1865. Hänet aateloitiin vuonna 1863, jolloin hän otti uuden aatelissukunsa tunnuslauseeksi "Rehellisyys maan perii". Hän ehti osallistua aatelissäädyssä kymmenen kertaa valtiopäiville 1863–64, 1867, 1872, 1877–78, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894 ja 1897. Vuonna 1887 hänet korotettiin vapaaherraksi.

Molander toimi Hämeen läänin maaherrana 1865–1869, jolloin hän osoitti suurta intoa nälänhädän torjumiseksi. Vuonna 1869 hänet nimitettiin lopulta jäseneksi senaattiin, jossa hän jatkoi kuolemaansa asti. Ensimmäiset kaksi vuotta hän oli kamaritoimituskunnan päällikkönä, mutta pääuran muodosti yli neljännesvuosisata (1871–1897) valtiovaraintoimituskunnan johdossa. Tässä toimessaan hän vaikutti ahkeruudellaan ja tunnollisuudellaan hyvään raha-asioiden hoitoon ja Suomen markan arvon säilymiseen. Tärkein päätös oli markan sitominen kultakantaan vuonna 1878, mikä irrotti Suomen raha-asiat lopullisesti Venäjästä. Vuoden 1890 komissioissa, joissa oli tarkoitus saada aikaan tulli- ja raha-asioissa lähestymistä Venäjän ja Suomen välillä, Molander torjui taitavasti venäläisten ehdotukset.

Molander oli puolueeton, mutta häntä on luonnehdittu maltillisen suomenmieliseksi, sillä hän kuului Suomalaisen Teatterin tukijoihin ja oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kunniajäsen. Molander nimitettiin salaneuvokseksi 1875 ja palkittiin Valkoisen kotkan kunniamerkillä 1884. Pinttyneen tunnollisena ja ahkerana hän ei jäänyt koskaan eläkkeelle, ja kuoli lopulta 80-vuotiaana sydänhalvaukseen työpöytänsä ääreen senaatintalon virkahuoneessaan.

Juristi, virka- ja valtiopäivämies Herman Maximilian Molander oli Clas Herman Molanderin ja hänen puolisonsa Johanna Fredrika Hallonbladin poika.

Lähteet

• Erkki Pihkala: Molander, Herman Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.3.2011.

Katso myös

• Molander