Breyten Breytenbach

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Breyten Breytenbach Brooklynin kirjafestivaaleilla vuonna 2009.

Breyten Breytenbach (16. syyskuuta 1939[1] Bonnievale, Etelä-Afrikka[2]24. marraskuuta 2024[3]) oli eteläafrikkalainen kirjailija, taidemaalari ja aktivisti, jonka teoksista monet on kirjoitettu afrikaansiksi, osa alun perin englanniksi.[2] Breytenbach vastusti aktiivisesti Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa ja istui terroristilain nojalla seitsemän vuotta vankilassa. Hänen vankilamuistelmansa julkaistiin 1984.

Breytenbach syntyi Bonnievalessa afrikaaneriperheeseen. Hän opiskeli ensin englanninkielisessä Kapkaupungin yliopistossa, missä hän alkoi ymmärtää Etelä-Amerikan rasisistista apartheid-politiikkaa. Hän tutustui samalla muihin liberaaleihin ajattelijoihin.[4][5]

Breytenbach keskeytti opintonsa 20-vuotiaana ja lähti matkustelemaan Eurooppaan. Hän asettui 1962 Pariisiin, missä hän tapasi tulevan vaimonsa, vietnamilaissyntyisen ranskalaisen Yolande Ngo Thi Hoang Lienin.[4][3]

Breytenbachin ensimmäinen runokokoelma Die ysterkoei moet sweet julkaistiin 1964, ja hänen runokokoelmansa sai suosiota Etelä-Afrikassa.[4] Hän kuului Sestigers-nimiseen kirjailijaryhmään, joka halusi edistää afrikaansin asemaa ja taistella apartheidia vastaan.[5]

Breytenbachin yritti vierailla Etelä-Afrikassa 1965, mutta hänen vaimoltaan evättiin viisumi. Vietnamilaissyntyistä vaimoa pidettiin värillisenä, eikä rotujen väliset avioliitot olleet sallittuja.[5] He saivat kuitenkin vuonna 1973 matkustaa Etelä-Afrikkaan. Breytenbach liittyi 1970-luvulla entistä tiukemmin apartheidin vastaiseen taisteluun.[4] Hän palasi 1975 Etelä-Afrikkaan väärennetyllä passilla tarkoituksenaan kuljettaa rahaa apartheidin vastaisille toimijoille sekä tavata valkoisia aktivisteja.[5][3]

Breytenbach otettiin pian Etelä-Afrikkaan saapumisensa jälkeen kiinni. Hän tunnusti tulleensa maahan perustamaan Afrikan kansalliskongressin valkoista siipeä, Atlasta tai Okhelaa. Hänet tuomittiin ankaran terroristilain nojalla yhdeksäksi vuodeksi vankilaan.[6] Breytenbach istui tuomiostaan seitsemän vuotta.[3]

Breytenbach jatkoi vankilassakin uraa kirjailijana. Hän kirjoitti viisi runokokoelmaa ja englanninkielistä proosaa.[5] Breytenbach vapautettiin 1982.[2] Hän palasi Ranskaan ja sai Ranskan kansalaisuuden.[6][2] Vankilaoloja hän kuvasi 1984 julkaistussa teoksessa The True Confessions of an Albino Terrorist.[2] Breytenbach sai kansainvälistä mainetta teoksesta.[4]

Breytenbach vaihtoi uransa loppuvaiheella maalaustaiteeseen, ja hänen töitään oli esillä muun muassa Johannesburgissa, Brysselissä, Amsterdamissa, Hongkongissa ja Pariisissa. Hän kuvasi töissään surrealistisia ihmis- ja eläinhahmoja, jotka hän esitti usein vangittuina.[3]

Breytenbach asui elämänsä loppuun asti Ranskassa, eikä hän enää palannut vakituisesti Etelä-Afrikkaan. Hän piti maan siirtymistä demokratiaan epäonnistuneena ja kertoi muun muassa 2008 lehtihaastattelussa, että vallassa on loputon sarja korruptoituneita klovneja.[3]

Suomennettuja runoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde[7]
  • Elämä maassa, suom. Eila Karhu, julkaisussa: Kulttuurivihkot, 1980; nro 6 ja antologiassa: Kiiltomadon testamentti : sodan ja rauhan tekstejä, toim. Anneli Kajanto, Maaseudun sivistysliitto 1984 ISBN 951-9436-29-4
  • Kapinallisen testamentti, suom. Eila Karhu, julkaisussa: Kulttuurivihkot, 1980; nro 6
  • Luvattu maa, suom. Eila Karhu, julkaisussa: Kulttuurivihkot, 1980; nro 6 ja antologiassa: Kiiltomadon testamentti : sodan ja rauhan tekstejä
  • (Mehiläistenhoitaja), suom. Eila Karhu, julkaisussa: Kulttuurivihkot, 1980; nro 6
  • sitoutuminen, suom. Kalevi Haikara, antologiassa: Ajatus vapaa, toim. ja suom. Kalevi Haikara, Helsinki: Like 1998 ISBN 951-578-622-3
  • uni, suom. antologiassa: Ajatus vapaa
  1. Breytenbach, Breyten, Kirjasampo, viitattu 9.2.2022
  2. a b c d e Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Breytenbach, Breyten”, Otavan kirjallisuustieto, s. 110. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. a b c d e f S.Africa's Breyten Breytenbach, writer and anti-apartheid activist France 24. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
  4. a b c d e Breyten Breytenbach Encyclopedia Britannica. 12.9.2024. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
  5. a b c d e Breytenbach SUNDigital Collections. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
  6. a b Breyten Breytenbach South African History Online. 20.9.2024. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
  7. Breyten Breytenbach, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta, päivitetty 28.1.2022, viitattu 9.2.2022