Bhutanin maantiede
| Bhutanin maantiede | |
|---|---|
 Bhutanin suurimmat kaupungit ja asutuskeskukset |
|
| Maanosa | Aasia |
| Naapurimaat | Intia, Kiina |
| Koordinaatit | |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 38 984 km² |
| – Sisävesi | 0 km² |
| Rajan pituus | 1 136 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Gangkhar Puensum, 7 570 m |
| Matalin kohta | Manasjoki, 97 m |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | Etelän tasangoilla trooppinen, keskiosan laaksoissa viileät talvet ja kuumat kesät, Himalajalla ankarat talvet ja viileät kesät. |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | puutavara, vesivoima, kipsi, kalsiumkarbonaatti |
| Ympäristöongelmat | |
| Ympäristöongelmat | eroosio, jäätikköjokitulvat, juomaveden rajallinen saatavuus |
Bhutanin pieni sisämaavaltio sijaitsee Himalajan vuoristossa Intian ja Kiinan välissä. vuoristoisen maan korkeuserot ovat yli seitsemän kilometriä. Maan ilmasto ja kasvillisuus vaihtelevat suuresti korkeuden mukaan vuoriston korkeimpien alueiden arktisesta ilmastosta etelän laaksojen subtropiikkiin.[1][2]
Fyysinen maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Himalajan vuoriston itäosassa sijaitseva Bhutan on enimmäkseen vuoristoinen maa ja se on hyvin metsäinen. Bhutan sijaitsee Kiinan ja Intian välissä. Maa rajautuu pohjoisessa ja luoteessa Kiinan hallitsemaan Tiibetiin. Intian puolella sen naapuriosavaltiot ovat lännessä Sikkim, etelässä Länsi-Bengali ja Assam ja idässä Arunachal Pradesh. Nepalin raja sijaitsee Bhutanista katsoen Sikkimin toisella puolella 80 kilometrin päässä, ja Länsi-Bengali erottaa Bhutanin Bangladeshista, jonka rajalle on lyhimmillään matkaa 60 kilometriä. Bhutan on itä-länsi -suunnassa noin 300 km pitkä ja pohjois-etelä -suunnassa 170 km.[1]
Vuoristot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maan pohjoisosissa sijaitsevat korkeat vuoret kohoavat pitkin Kiinan ja Bhutanin välistä rajaa. Bhutanin pohjoisosassa sijaitsevat myös Himalajan korkeimmat Bhutanin alueella olevat vuoret.[1] Korkein huippu on 7 570 metrin korkeuteen kohoava Gangkhar Puensum.[3] Se on myös maailman korkein valloittamaton vuori. Ennen Gangkhar Puensumin mittauksia Kula Kangrin (7 553 metriä) uskottiin olevan Bhutanin korkein huippu.[4]
Bhutanissa on yli 20 vuorenhuippua, jotka kohoavat yli 7 000 metrin korkeuteen merenpinnasta.[1] Maan jokilaaksojen matalin kohta on Drangme Chhu joen laaksossa lähellä Intian rajaa. Matalimmillaan se on 97 m merenpinnan yläpuolella, joten maalla on korkeuseroja yli 7000 metriä.[2][3][5] Maan pohjoisosan vuorilla ilmasto on arktinen korkeimmilla alueilla. Alueella asuu harvakseltaan paimentolaisia, jotka hoitavat eläimiä, joille lumien sulamisvesien muodostamat joet ja laaksot tarjoavat laidunmaata.[1]
Bhutanin keskiosassa Himalajaan kuuluvien mustien vuorten vuorijono muodostavaa vedenjakajan kahden suuren joen, Mo Chhun ja Drangme Chhun valuma-alueiden välillä.[1] Molemmat joet laskevat Brahmaputraan ja lopulta Intian valtamereen.[6] Mustien vuorten huiput ovat 1 500–2 700 metriä merenpinnan yläpuolella. Nopeasti virtaavat joet ovat muodostaneet mahtavia rotkoja alavammilla vuoristoalueilla. Keski-Bhutanin metsät tuottavat suurimman osan maan arvokkaasta metsäntuotannosta. Maan itäosaa halkoo toinen vuorijono, Dongavuoret. Maan länsiosassa sijaitsee hedelmällisiä viljeltyjä laaksoja.[1]
Eteläosassa sijaitsevat Siwalikvuoret ovat korkeimmillaan noin 1 500 metriä korkeita. Vuoristo rajautuu etelässä subtrooppiselle Duarien tasankoalueelle. Suurin osa Duarien alueesta sijaitsee Intian puolella. Bhutanin Duarien alue jakautuu eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Pohjoinen Duaarialue Himalajan juurella on karua ja maa on huokoista ja kuivaa. Kasvillisuus on tiheää ja villieläimiä on runsaasti. Eteläiset duarit ovat tasaisempia ja ruohikkoisempia, maaperä on hedelmällistä ja alueella kasvaa savannikasvustoa ja tiheää viidakkoa. Duarit ovat Bhutanin parhaiten maanviljelyyn sopivaa aluetta. Riisiä ja muita peltokasveja kasvatetaan tasangoilla ja kukkulanrinteillä 1 200 metriin asti.[1]
Joet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Bhutanin vuoristot muodostavat rotkoja maan suurelle jokiverkostolle. Maassa vaikuttaa neljän suuren joen vesistö. Merkittävimmät joet ovat Drangme Chhu, Puna Tsang Chhu, Wang Chhu ja Amo Chhu. Jokainen saa alkunsa Himalajalta ja laskee Brahmaputraan, joka yhtyy Bangladeshin alueella Gangesin, jonka jälkeen vedet laskevat Intian valtameren Bengalinlahteen.[6][2] Suurin vesistö on Drangme Chhu -joella, joka virtaa Bhutaniin Intian Arunachal Pradeshin puolelta. Joen valuma-alue käsittää suurimman osan Bhutanin itäosasta. Alajuoksulla Duaarien alueella jokea kutsutaan nimellä Manas Chhu.[6]
Bhutanin luoteisosasta saa alkunsa Puna Tsang Chhu, eli Sankoshjoki. Joen alkulähde on Himalajan korkeimmilla alueilla, mistä sulamisvedet virtaavat Mo Chhu ja Pho Chhu jokia pitkin Punakhan kaupunkiin, missä joet yhtyvät Puna Tsang Chhu -joeksi, eli Sankoshjoeksi. Joki virtaa etelään ja Länsi-Bengaliin Intian puolelle. Wang Chhu ja Amo Chhu joet saavat alkunsa Tiibetistä. Näistä Wang Chhu joki virtaa läntisen Keski-Bhutanin läpi kohti Duaareja ja edelleen Länsi-Bengaliin. Amo Chhu, eli Torsa Chhu, virtaa Länsi-Bhutanin läpi ennen kuin se levenee rajusti ennen Phuentsholingin kaupunkia ja Intian rajaa.[6]
Jäätiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikille joille tärkeä uusiutuva vesilähde ovat Pohjois-Bhutanin jäätiköt, jotka kattavat noin 10 % maan pinta-alasta. Vuorille sataa talvisin tuoretta lunta, joka keväällä ja kesällä hitaasti sulaessaan ruokkii maan jokia. Joet tuovat jäätiköiltä miljoonia litroja sulamisvesiä alajuoksun jokiallasalueille vuosittain. Kun tähän lisätään monsuunikauden runsaat sateet, tuhoisien tulvien riski kasvaa suureksi.[7]
Bhutanin jäätiköt muodostavat useita jäätikköjärviä. Jäätikköjärvien murtuminen aiheuttaa Bhutanille suuren riskin. Ilmastonmuutoksen seurauksena Himalajan jäätiköt sulavat entistä nopeammin ja jäätikköjärviä syntyy useammin. Järven reunojen murtuessa vesimassat syöksyvät alas laaksoihin ja tuhoisat jäätikköjokitulvat vievät mukanaan kokonaisia kyliä ja tuhoavat siltoja ja teitä. Ilmastonmuutoksen vuoksi tuhoisien jäätikköjokitulvien riski on kasvanut. Laukaisevana tekijänä jäätikköjärven murtumiselle voivat olla maanjäristykset, jotka murtavat jäätikön. Näin kävi vuonna 2015, kun Intian Assamin puolella tapahtuneen maanjäristyksen seurauksena Thorthormin jäätikköjärvi murtui ja vedet vyöryivät alas laaksoon. Toistaiseksi Bhutanin tuhoisin jäätikköjärven murtumisesta seurannut tulva tapahtui vuonna 1994, jolloin 20 ihmistä menehtyi ja tulva vei mukanaan karjan ja viljelysmaat ja talot ja infrastruktuurin.[8][9][10][11][12]
Laaksot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäätiköiden sulamisvesien ja monsuunisateiden ruokkimat joet ovat kaivertaneet vuorten väliin useita laaksoja.[5] Keskiosissa maata, missä ilmasto on viljelylle suotuisin, laaksot ovat etenkin keskiosissa maata tiheästi asuttuja ja viljeltyjä.[13] Lähes jokaisessa asutetussa laaksossa on oma dzonginsa.[14] Vuorten erottamilla eristyneimmillä seuduilla, laaksojen rinteillä asuu joitakin eristyneitä etnisiä ja kielellisiä vähemmistöjä, joiden populaatio käsittää alle tuhat ihmistä.[15]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bhutanin ilmasto on eteläisillä tasangoilla kosteaa ja subtrooppista, lauhkeaa Himalajan laaksoissa keskisen Bhutanin alueella ja kylmä arktinen ilmasto vaikuttaa pohjoisosan vuoristossa.[1][16] Lämpötilat vaihtelevat korkeuden mukaan. Maan keskisessä länsiosassa, 2 200 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevassa Thimphussa, lämpötilat vaihtelevat 15 °C ... 26 °C välillä kesäajan monsuunikauden aikana, mutta laskevat tammikuussa noin −4 °C ... 16 °C:n välille. Suurin osa maan keskiosasta on viileää ja lauhkeaa ympäri vuoden. Etelässä kuuma ja kostea ilmasto pitää lämpötilan välillä 15 °C ... 30 °C ympäri vuoden. Laaksoissa lämpötilat voivat kohota 40 °C:een kesän aikana.[1]
Vuosittaiset sademäärät vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Pohjoisen kylmässä ilmastossa saadaan vain noin 40 mm sadetta vuodessa. Sade tulee lähinnä lumena. Lämpimillä keskialueilla sataa keskimäärin noin 1 000 mm vuodessa. Subtrooppisessa etelässä sadetta voidaan joillakin alueilla saada 7 800 mm vuodessa, mikä on taannut kasvuolosuhteet trooppiselle metsälle tai savannilla.
Pääkaupungissa Thimphussa talvikuukaudet joulukuusta helmikuuhun ovat kuivia. Vuoden sateisimmat ajat ovat heinä-elokuussa.[1]
|
Thimphun ilmastotilasto
Lähde: [17]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bhutanin kasvillisuus vaihtelee merkittävästi maan subtrooppisen, lauhkean ja Himalajan arktisen ilmaston alueilla. Eteläisimmässä osassa maata, Duaarien tasangoilla ja viereisillä kukkuloilla kasvaa tiheää heinäkasvustoa, jota käytetään paperi- ja selluteollisuuden raaka-aineena. Vuorten rinteitä 900–1800 metrin korkeudella hallitsevat mäntymetsät ja harvakseltaan kasvavat tammet. Korkeammilla alueilla kasvavat monenlaiset mäntypuut, tammet, pähkinäpuut, alppiruusut, saarnit, poppelit, pajut, haavat ja magnoliat. Arvokkaimmat metsät sijaitsevat 1800–2700 metrin korkeudella. Näissä metsissä kasvavat sypressit, kuuset ja katajat. Koivuja esiintyy 4 200 metrin korkeudelle asti. Tätä korkeammalla kasvaa korkeilla alueilla menestyviä pensaita ja ruohoja.[14]
Bhutanissa on tavattu noin 700 eri lintulajia ja 200 nisäkäslajia. Suurista nisäkkäistä muun muassa sambarhirvi, gauri, vesipuhveli, intiansarvikuono, aasiannorsu, vuorisusi, kultalanguri, lakkilanguri, kultapanda, puuleopardi ja bengalintiikeri, elävät Manas ja Sankosh -jokien alueilla Bhutanin keski- ja itäosissa, sekä metsäpeitteisillä kukkuloilla. Korkeammalla vuoristossa elävät muun muassa takini, lumileopardi, puolilammas ja murmelit.[18]
Monet eläinlajit ovat uhanalaisia ja maahan on ainutlaatuisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi perustettu monia kansallispuistoja, joista laajin on yli 4 300 km2 laajuinen Jigme Dorjin kansallispuisto maan luoteisosassa. Kansallispuiston alue ulottuu kolmelle ilmastovyöhykkeelle 1400–7000 metrin korkeudella.[18][19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k GEOGRAPHY U.S. Library of Congress. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Bhutan globalis.fi. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ a b Bhutan The World Factbook. Arkistoitu 28.12.2010. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Kula Kangri and Kangkar Punsum, Tibet and Tibet/Bhuta Viewfinder Panoramas. Viitattu 21.11.2010. (englanniksi)
- ↑ a b discoverworld.com: Bhutan ipsinternational.org. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d River Systems U.S. Library of Congress. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Glaciers U.S. Library of Congress. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Glacier Lake Bursts in Bhutan glacierhub.org. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Surveying Bhutan’s most dangerous glacial lakes thethirdpole.net. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Thorthormi Glacier Lake, Bhutan nasa.gov. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Singh, Sameer M.: The Story of Thorthormi Glacial Lake in Bhutan 2009. WWF. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Sen, Samanta: Himalajan jäätiköt sulavat uskottua nopeammin 22.4.2002. ipsinternational.org. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Kingdom of Bhutan atlapedia.com. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Bhutan britannica.com. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Eastern Bhutan Lonely Planet. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Climate U.S. Library of Congress. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Thimphu weatherbase.com. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Bhutan Biodiversity Action Plan 2009 (pdf) helmikuu 2009. National Biodiversity Centre, Ministry of Agriculture, Royal Government of Bhutan. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Bhutan Wildlife himalaya2000.com. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
