Baltit
Baltit ovat balttilaisia kieliä puhuvia kansoja. Nykyisiin balttilaisiin kansoihin kuuluvat latvialaiset ja liettualaiset. Molemmat kansat kuuluvat niin sanottuihin itäbalttilaisiin kansoihin. Länsibalttilaiset kansat ovat jo hävinneet. Heihin kuuluivat esimerkiksi muinaispreussilaiset.
Nimitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Melko yleinen käsitys on, että nimitys ”baltti” ja ”Baltia” on johdettu balttilaisesta sanasta, joka tarkoittaa valkoista. Latviassa tämä sana on balt/s, -a ja liettuassa balt/as, -a. Kuitenkaan Itämerestä monessa kielessä käytetty nimi ”Balttilainen meri” (engl. Baltic Sea) ei juonnu näistä balttilaisista sanoista. Termin alkuperästä on useita teorioita. Kreikkalainen maantieteilijä Lampsakus kirjoitti suuresta saaresta nimeltä Balcia, joka sijaitsi skyyttien maasta kolmen päivän laivamatkan verran merelle. Monet tieteilijät uskovat termin tarkoittaneen kuitenkin esimerkiksi Helgolandia tai Jyllantia. Toisen teorian mukaan termi on johdettu saksan kielen sanasta belt, joka tarkoittaa vyöhykettä. Esimerkiksi Adam Bremeniläinen käytti Itämerestä tästä termistä johdettua sanaa balticum. Nimitystä baltti alkoivat käyttää ensimmäiseksi baltiansaksalaiset, mutta myöhemmin termin omaksuivat alueen alkuperäisasukkaat, kun termi oli ensin otettu käyttöön puhuttaessa balttilaisista kielistä 1800-luvulla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bojtár, Endre: Foreword to the Past. A Cultural History of the Baltic People. New York: Central European University Press, 1999. ISBN 9639116424 (englanniksi)