Artur Eklund
Artur Eklund (21. helmikuuta 1880 Pietarsaaren maalaiskunta – 18. elokuuta 1927 Pietarsaaren maalaiskunta) oli suomenruotsalainen toimittaja ja miekkailunopettaja. Eklund oli mukana aktivistien ja jääkäriliikkeen toiminnassa ja hän oli myös lyhyen aikaa RKP:n kansanedustajana.[1][2]
Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eklundin vanhemmat olivat kuuromykkäinkoulun opettaja Lorentz Fredrik Eklund ja Elise Amanda Wiklund. Hän pääsi ylioppilaaksi 1898 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1902 ja maisteriksi 1913. Eklund toimi germaanisten kielten ja miekkailun tuntiopettajana useissa eri kouluissa vuosina 1902–1908 ja hän oli Helsingin yliopistossa ylimääräisenä miekkailunopettajana 1905–1927 sekä vakinaisena miekkailunopettajana 1927. Eklund oli moninkertainen Suomen miekkailumestari ja pohjoismainen akateeminen miekkailumestari.[1][2]
Eklund oli toimittajana useassa eri ruotsinkielisessä lehdessä: Studentbladetissa 1912, Idrottsbladetissa 1913–1920, Hufvudstadsbladetissa 1915–1916, Dagens press-lehdessä 1915–1919, Svenska tidningenissä 1919–1921, Svenska pressenissä 1921–1927 sekä Församlingsbladetissa 1923–1927. Hän kirjoitti lehtiin käyttäen nimimerkkiä All-round.[1][2]
Eklund oli RKP:n kansanedustajana 1919–1922 edustaen Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän toimi Svenska Finlands idrottsförbundetin puheenjohtajana ja sihteerinä ja hän oli myös Suomen Olympiakomitean jäsen.[1][2]
Artur Eklund oli naimisissa vuodesta 1911 Rosa Matilda Roosin (s. 1885) kanssa.[2] Metsänhoitaja Göran Magnus Eklund (s. 1917) oli heidän poikansa.[3] Artur Eklundin veli oli arkkitehti Runar Eklund.
Mielipiteet urheilusta ja kielikysymyksestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eklund osallistui aktivistien toimintaan jo Voima-liiton ajoista lähtien. Ruotsinkielissä urheilutoiminnassa mukana ollut Eklund julkaisi oman käsityksensä urheilun merkityksestä kirjassaan Idrottens filosofi (1917) korostaen siinä erityisesti huippu-urheilun merkitystä. Hän väheksyi samalla terveyskasvatusta pitäen sitä "sairasvoimisteluna".
Eklund oli kiihkomielinen ruotsalaisuuden kannattaja ja vuonna 1914 Helsingin yliopiston ruotsinkielisten ylioppilaiden julkaisemassa kirjassa Svenskt i Finland. Ställning och strävanden hän kuvasi suomenruotsalaisia germaaneihin kuuluvana kansanryhmänä joka oli rodullisesti selvästi erillään suomalaisista. Germaaneille oli ominaista sotaisuus kun taas suomalaisilla ei ollut luonnostaan soturinominaisuuksia vaan he olivat historian aikana kyenneet taistelemaan vain ruotsalaisten johdolla. Eklund korosti myös Kalevalan ja germaanisen kansanrunouden eroja – Kalevalassa ei kuvattu sotasankareiden urotöitä.
Eklundin mukaan germaaneille oli ominaista "ritarillisuus, yritteliäisyys, ylväs vapaudentunne, nokkeluus ja keveämpi luonteenlaatu" kun taas suomalaisten luonteeseen kuului "taipumus mietiskelyyn, raskasliikkeisyys, hitaampi ja synkempi luonteenlaatu ja kiihkeä tunnevoima tyynen, tasaisen pinnan alla, synnyttäen milloin ihannoivaa innostusta, milloin katkeraa kaunaa". Eklund olikin saanut ajatteluunsa vaikutteita ulkomaisilta rotuteoreetikoilta Arthur de Gobineaulta ja Houston Stewart Chamberlainilta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Artur Eklund Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Maisteri Artur Eklund, Helsingin Sanomat, 19.08.1927, nro 222, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d e Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ ”Eklund, Göran Magnus”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1931–1945, s. 110-111. Helsinki: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1946.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henrik Meinander: Eklund, Artur (1880–1927) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
