Anton Caselius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Klas Anton Caselius (11. helmikuuta 1865 Pori[1] – 15. heinäkuuta 1918 Helsinki[2]) oli suomalainen toimittaja ja sosialidemokraatti, joka varsinaiselta ammatiltaan oli maalari. Vuosina 1906–1907 hän työskenteli Arbetaren-sanomalehden päätoimittajana.[3]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin suurlakkokomitea 1905. Anton Caselius istumassa toinen vasemmalta.

Klas Anton Caselius syntyi Porissa Turusta kotoisin olleen maalarimestari Karl Johan Caseliuksen ja Josefina Juholan kuusilapsiseen perheeseen.[4] Hänen veljensä Otto Johannes Caselius (1867–1938) oli lääninrovasti, joka toimi Turun lääninvankilan saarnaajana sekä kirkkoherrana usealla paikkakunnalla Länsi-Suomessa.[5]

Caselius vaikutti myöhemmin Helsingissä. Hän oli mukana ruotsinkielisessä Finlands Svenska Arbetarförbundissa ja Helsingin ruotsalaisessa työväenyhdistyksessä, jonka edustajana Caselius valittiin vuoden 1905 suurlakon aikana Helsingin lakkokomiteaan.[6] Lisäksi hän toimi Helsingin kaupungin luottamustehtävissä.[7] Vuonna 1908 Caselius valittiin SDP:n puoluetoimikuntaan.[8]

Syyte majesteettirikoksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 1907 Caselius sai Arbetaren-lehdessä julkaistun kirjoituksen johdosta syytteen majesteettirikoksesta. Turun hovioikeuden kanneviskaali Gustaf Arvid Schybergson syytti häntä keisari Nikolai II:n kohdistuneesta häväistyskirjoituksesta, jossa tätä muun muassa kutsuttiin valehtelijaksi ja väitettiin keisarin palkanneen mustia sotnioita salamurhaajiksi.[9] Hovioikeus kuitenkin vapautti Caseliuksen syytteestä ja katsoi että kirjoituksesta oli vastuussa lehden toimitussihteerin tehtäviä hoitanut Karl Emil Primus-Nyman.[10] Hänet tuomittiin seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen, joka oli ensimmäinen majesteettirikoksesta suomalaiselle toimittajalle langetettu vankilatuomio.[11]

Caselius oli jo aikaisemmin marraskuussa 1906 saanut Helsingin raastuvanoikeutta loukanneesta kirjoituksesta kahden ja puolen kuukauden vankeustuomion, joka kuitenkin myöhemmin muutettiin 200 markan sakoksi. Artikkeli oli käsitellyt K. G. K. Nymania vastaan dynamiittivarkaudesta nostettua syytettä.[12] Samassa yhteydessä hän oli vastaajana myös jutussa, jossa ylioppilas Josef Wolontis tuomittiin sakkoihin Helsingin poliisimestarin Karl Emil Bergin kunnianloukkauksesta.[13]

Kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan aikana Caselius toimi Suomen kansanvaltuuskunnan raha-asiain toimikunnassa.[14] Hänet vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen ja toimitettiin Suomenlinnan vankileirille, jossa Caselius kuoli nälkään heinäkuussa 1918.[15] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan vanhaan osaan.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Klas Anton Caselius Geneanet. Viitattu 23.3.2016.
  2. ↑ Caselius, Klas Anton Suomen sotasurmat 1914–1922. Arkistoitu 26.2.2019. Viitattu 23.3.2016.
  3. ↑ Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1
  4. ↑ Karl Johan Caselius Geneanet. Viitattu 23.3.2016.
  5. ↑ CASELIUS Otto Johannes. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 23.3.2016.
  6. ↑ Helsingin suurlakkokomitea 30.10 - 6.11.1905 Finna. Viitattu 23.3.2016.
  7. ↑ Helsingin kunnalliskertomus 1909 Helsingin kaupunki. Viitattu 23.3.2016.
  8. ↑ Suomen Sosialidemokraatisen Puolueen kuudennen edustajakokouksen pöytäkirja, s. 4. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, 1909. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Oikeus- ja poliisiasioita. Kanne "Arbetaren"-lehteä vastaan majesteettirikoksesta. Hämeen Sanomat, 8.7.1907, nro 75, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2016.
  10. ↑ Majesteettirikosjuttu Arbetarenia vastaan ratkaistu. 7 kuukautta vankeutta. Sosialisti, 25.9.1907, nro 219, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2016.
  11. ↑ Nyman, Primus Uppslagsverket Finland. Viitattu 23.3.2016.
  12. ↑ Caselius’ dom förmildrad till 200 marks böter. Social-Demokraten, 24.3.1908, nro 15, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2016.
  13. ↑ Nytt. Överklassdomare. Arbetaren, 5.12.1906, nro 58, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2016.
  14. ↑ Esikunnan tiedusteluosaston Luettelo B Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 23.3.2016.
  15. ↑ Omaisille luovutetut Helsingin sotasurmat. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 23.3.2016.
  16. ↑ Sandudds gamla begravningsplats 28.10.2010. Helsingfors Släktforskare rf. Arkistoitu 22.1.2016. Viitattu 23.3.2016.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anton_Caselius&oldid=22770896”