Anna Komnena
| Anna Komnena | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1./2. joulukuuta 1083 Konstantinopoli |
| Kuollut | noin 1148/1154 |
| Kansalaisuus | Bysantin valtakunta |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | kreikka |
| Tyylilajit | historia |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Anna Komnena (1./2. joulukuuta 1083 – noin 1148/1154[1][2]) oli Bysantin keisarin Aleksios I:n ja Irene Dukainan tytär ja ensimmäisiä naispuolisia historioitsijoita. Hänen kirjoittamansa historiateos Aleksias on tärkein lähde hänen isänsä keisari Aleksioksen hallituskaudesta.[3][2]
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anna Komnena syntyi Konstantinopolin keisarillisessa palatsissa vanhimpana yhdeksästä lapsesta. Hänen nuoremmat sisaruksensa olivat Maria Komnena, Johannes II Komnenos, Andronikos Komnenos, Isaak Komnenos, Eudokia Komnena, Theodora Komnena, Manuel Komnenos and Zoe Komnena. Hän oli isänsä suosikki ja sai koulutuksen tieteissä ja kreikkalaisessa filosofiassa.lähde? Hänet oli syntymästään asti kihlattu Konstantinos Dukakselle, joka oli keisari Mikael VII:n poika. Konstantinos kuitenkin kuoli ennenaikaisesti noin vuonna 1096 ja Anna meni naimisiin Nikeforos Bryennioksen kanssa noin 1097.[1][4]
Salaliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äitinsä Irenen kanssa hän yritti saada Aleksioksen nimittämään Nikeforoksen kruununperilliseksi tämän veljen Johannes II:n sijasta.[2] Yrityksen epäonnistuttua hän liittyi vuonna 1118 salajuoneen, jonka tarkoituksena oli syrjäyttää Johannes.
Historioitsijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juonen paljastuttua Anna joutui luopumaan omaisuudestaan ja selvisi hengissä vain veljensä armeliaisuudesta. Anna vetäytyi luostariin, jossa hän kirjoitti isänsä elämäkerran Aleksias, joka on kirjoitettu hyvin imartelevaan sävyyn. Puolueellisuudestaan huolimatta kirja on nykyään pääasiallinen aikalaislähde Bysantin poliittisesta historiasta 1000- ja 1100-luvun vaihteessa, ja hän antaa siinä hyvin kielteisen kuvan ristiretkistä. Hän kuvailee siinä myös aseita, taktiikoita ja taisteluita. Annan tyylillisinä esikuvina ovat olleet Thukydides, Polybios ja Ksenofon.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sture Linnér: Anna Komnenas värld : Bysans på 1100-talet. Atlantis, 1993. (ruotsiksi)
- John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1 (englanniksi)
- Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4 (englanniksi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kazhdan, s. 1142
- ↑ a b c Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 639. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ John W. Birkenmeier: The development of the Komnenian army: 1081–1180, s. 3. BRILL, 2002. ISBN 9789004117105 (englanniksi)
- ↑ Kazhdan, s. 331
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anna Komnena Wikimedia Commonsissa
- Medieval Sourcebook: Anna Comnena: The Alexiad (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
