Andronikos III Palaiologos

Andronikos III Palaiologos

Andronikos III Palaiologos (25. maaliskuuta 1297 – 15. kesäkuuta 1341) oli Bysantin keisari 1328–1341. Hän oli Andronikos II Palaiologoksen pojan Mikael IX:n poika.

Kun Andronikos III:n isä Mikael IX kuoli vuonna 1320, yritti isoisänsä, keisari Andronikos II, riistää häneltä oikeudet kruunuun. Andronikos III nousi kapinaan isoisäänsä vastaan vahvoine tukijoukkoineen. Kapina päättyi vuonna 1325 ja Andronikos III julistettiin keisarin hallitsijakumppaniksi. Riita jatkui vielä myöhemmin, ja vanha keisari, Andronikos II, syöstiin vallasta kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1328.

Andronikos III:n läheisin mies oli Johannes Kantakuzenos, joka myöhemmin kruunattiin keisari Johannes VI:ksi. Andronikos III:n aikana sodittiin miltei koko ajan osmaneja vastaan. Osmanit saivat vallattua lähes koko Anatolian. Nikea kaatui vuonna 1331 osmannisulttaani Osman I:lle ja Nikomedeia vuonna 1337.

Andronikos III sai vallatua takaisin alueita Thessaliassa ja Epeiroksessa, mutta ne menetettiin ennen hänen kuolemaansa Stefan Dusanin johtamalle Serbialle. Andronikos III yritti myös elvyttää rappeutunutta laivastoa ja sai vallattua takaisin Lesboksen ja Khioksen saaret genovalaisilta.

Ennen vuonna 1341 tapahtunutta kuolemaansa Andronikos III teki lähimmästä miehestään, Johannes Kantakuzenosista, poikansa Johannes V Palaiologosin holhoojan ja valtakunnan hallitsijan siihen asti, kunnes poika olisi täysi-ikäinen.

Johannes V Palaiologos (1332–1391) oli Bysantin keisari vuosina 1341–1376 ja 1379–1391. Poikansa Andronikos IV Palaiologos kaappasi vallan itselleen vuosiksi 1376-1379.

Kirjallisuutta

• Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4
• John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1