Ali Baba
Ali Baba (arab. علي بابا, ʾAlī Bābā) on Tuhannen ja yhden yön tarinoiden tunnetuimpia henkilöhahmoja.[1] Hän on kertomuksen Ali Baba ja neljäkymmentä rosvoa sankari, köyhä puunhakkaaja, joka löytää rosvojen piilopaikasta aarteen. Aarreluolan ovi avautuu taikasanoilla ”Seesam aukene!” Alista tulee rikas mies, mutta rosvot huomaavat varkauden ja lähtevät Alin perään. Alin orjatyttö Marjána osoittautuu rosvoja nokkelammaksi ja pelastaa Alin toistuvasti. Kiitollisena Ali vapauttaa Marjánan ja naittaa tämän pojalleen.[2] Marjána onkin kertomuksen todellinen päähenkilö.[3] Hänen ansiostaan ennen niin köyhä perhe saa elää onnellista ja varakasta elämää.[2]
Ali Baba ja neljäkymmentä rosvoa ei kuulu arabiankieliseen Tuhat ja yksi yötä -kokoelmaan.[4] Ensimmäisen eurooppalaisen käännöksen teki Antoine Galland, joka käänsi Syyriasta hankkimansa käsikirjoituksen ranskaksi 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa. Käsikirjoitus kattoi ensimmäiset 271 yötä, ja kun Galland ei löytänyt täydellistä käsikirjoitusta (sellaista tuskin oli koskaan olemassakaan[5]), hän jatkoi ranskankielistä kokoelmaa muista lähteistä löytämillään kertomuksilla. Monet Tuhannen ja yhden yön tunnetuimmista kertomuksista olivat peräisin syyrialaiselta maroniittikristityltä Hanna Diabilta. Näitä tarinoita ovat mm. Aladdin ja taikalamppu sekä Ali Baba ja neljäkymmentä rosvoa.[6]
Diab käytti kertomuksissaan ikivanhoja aihelmia. Gallandin julkaisemat kokonaiset tarinat ovat kuitenkin siinä mielessä uusia, ettei niistä ole Diabia vanhempia kirjallisia mainintoja.[7] Diab ammensi kotikaupunkinsa Aleppon kertomaperinteestä ja kosmopoliittisesta ilmapiiristä. Ei tiedetä, missä määrin hänen tarinansa edustavat vanhempaa kertomaperinnettä ja missä määrin ne ovat hänen omaa keksintöään. Tuhannen ja yhden yön osaksi Ali Baba tuli Gallandin työn kautta.[8] Gallandin muistiinpanoista ilmenee, että hän teki Diabin kertomuksiin suuria muutoksia ja lisäsi yksityiskohtia.[9] Säilyneiden käsikirjoitusten ja Gallandin käännösten vertailu osoittaa, että Galland eurooppalaisti kertomusten tyyliä ja poisti arabialaiselle retoriikalle ominaista toistoa.[10] Diabin kertomukset ovat Tuhannen ja yhden yön suosituimpia osia, mikä tekee hänestä varhaismodernin ajan vaikutusvaltaisimman nimeltä tunnetun tarinankertojan.[11]
Videopeleissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ali Baba esiintyy Quality Softwaren vuoden 1981 videopelissä Ali Baba and the Forty Thieves.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dobie, Madeleine: ”Translation in the Contact Zone”, The Arabian Nights in Historical Context, s. 25–49. (Toim. Saree Makdisi & Felicity Nussbaum) Oxford & New York: Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-9585415-7 (englanniksi)
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Tuhat ja yksi yötä. (Kuvittanut Heli Hieta) Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-25394-5
- Irwin, Robert: The Arabian Nights: A Companion. Allen Lane: The Penguin Press, 1994. ISBN 0-713-99105-4 (englanniksi)
- Marzolph, Ulrich: The Man Who Made the Nights Immortal: The Tales of the Syrian Maronite Storyteller Ḥannā Diyāb. Marvels & Tales, Spring 2018, 32. vsk, nro 1, s. 114–129. Wayne State University Press. JSTOR. Viitattu 24.1.2022. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ali Baba. Encyclopædia Britannica, 12.12.2014. Viitattu 24.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Hämeen-Anttila 2010, s. 190–211.
- ↑ Marzolph 2018, s. 123.
- ↑ Marzolph 2018, s. 114.
- ↑ ”Tuhat ja yksi yötä” viittaa satukokoelman kehystarinaan, jonka puitteisiin sijoitettiin mitä erilaisimpia tarinoita. Se oli genre, ei yksi ja yhtenäinen kirja. (Hämeen-Anttila 2010, s. 9.)
- ↑ Hämeen-Attila 2010, s. 7.
- ↑ Marzolph 2018, s. 120, 123.
- ↑ Marzolph 2018, s. 124–125.
- ↑ Irwin 1994, s. 16–17.
- ↑ Dobie 2008, s. 45–46.
- ↑ Marzolph 2018, s. 125.
- ↑ Part 2: The Golden Age (1985-1993) www.gamasutra.com. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ali Baba Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
