Aigosthena
| Aigosthena | |
|---|---|
| Αιγόσθενα | |
 Aigosthenan arkeologinen alue. |
|
| Sijainti | |
  Aigosthena |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Pórto Germenó, Vília, Mándra-Eidyllía, Länsi-Attika, Attika |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki ja linnoitus |
| Ajanjakso | n. 700 eaa.–700 jaa. |
| Huippukausi | 400–300-luvut eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Megaris |
| Kaupunki | Megara |
| Aiheesta muualla | |
Aigosthena (m.kreik. Αιγόσθενα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Megariin alueella Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Mándra-Eidyllían kunnassa vajaan kilometrin etelään nykyisestä Pórto Germenón eli Aigósthenan kylästä.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aigosthena sijaitsi lahdenpohjukassa Korintinlahden itäpäässä, ja hallitsi meriliikennettä Boiotiasta Peloponnesokselle lahden yli.[2] Kaupungin akropolis eli linnavuori oli rakennettu noin 450 metriä korkealle kukkulalle Kithairon-vuoren (nyk. Kithairónas) rinteelle.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aigosthenan paikka vaikuttaa asutetun viimeistään geometrisella kaudella. Antiikin aikana kaupunki kuului Megaran alaisuuteen. Kaupungin laajat linnoitukset rakennettiin klassisella kaudella 400- ja 300-lukujen eaa. aikana, todennäköisesti noin vuonna 343 eaa. Tuolloin kaupunki oli liitossa Ateenan kanssa Theban uhkaa vastaan, ja kaupungissa oli myös ateenalainen varuskunta. Makedoniaa vastaan käytyjen sotien aikana Aigosthena oli välillä Boiotian vallan alla. Aigosthena kuului Akhaian liittoon vuodesta 244 eaa. Kaupunki säilyi asuttuna bysanttilaiselle keskiajalle saakka.[2][3][5]
Aigosthenassa on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia, mutta se on nykyään parhaita säilyneitä esimerkkejä klassisen kauden linnoitusarkkitehtuurista.[2][5] Rauniot kärsivät vaurioita maanjäristyksessä vuonna 1981, jonka jälkeen niitä on kunnostettu.[6] Nykyinen Pórto Germenón kylä on ottanut toisen nimensä, Aigósthena, antiikin aikaisesta kaupungista.
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin akropoliin koko oli noin 190 x 80 metriä, ja se oli ympäröity tornein varustetulla muurilla. Muuria on säilynyt suhteellisen korkealta erityisesti sen itäosassa. Parhaiten säilynyt kaakkoistorni on neliömäinen, kooltaan 8,8 x 8,8 metriä, ja noin 20 metriä korkea. Siinä on ollut ampuma-aukot katapulteille.[6]
Kaupungissa oli heeros Melampoksen kultti ja pyhäkkö. Akropolis oli yhdistetty kaupungin satamaan pitkillä muureilla, joista pohjoisempi on säilynyt paremmin. Siinä oli kahdeksan tornia ja bastioneita sekä ainakin kaksi porttia.[6]
Bysanttilaisella ajalla 400-luvulla jaa. kaupunkiin rakennettiin viisilaivainen basilikakirkko ja myöhemmin sen paikalle Neitsyt Marian (Panagía) kirkko. Jälkibysanttilaisella ajalla akropoliin paikalla on ollut luostari, jonka keljoista ja Pyhän Georgioksen (Ágios Geórgios) kirkosta paikalla on raunioita.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”224 Aigosthena”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d Aigosthena Perseus. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c Ancient Fortress of Aigosthena: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Aigosthena Pleiades. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b Aigosthena Kastrologos. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d Ancient Fortress of Aigosthena: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 21.8.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aigosthena Wikimedia Commonsissa