Aaltoska orkaniseeraa
Aaltoska orkaniseeraa | |
---|---|
Elokuvan juliste, Eka Karppanen, 1949. |
|
Ohjaaja |
Edvin Laine Matti Kassila |
Käsikirjoittaja | Topias (Toivo Kauppinen) |
Tuottaja | Toivo Särkkä |
Säveltäjä | Heikki Aaltoila |
Kuvaaja | Osmo Harkimo |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Lavastaja | Aarre Koivisto |
Pääosat |
Elna Hellman Kalle Viherpuu Hannes Häyrinen Veli-Matti Kaitala |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
Ensi-ilta | 15. heinäkuuta 1949 |
Kesto | 77 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Aaltoska orkaniseeraa on suomalainen elokuva vuodelta 1949. Sen ohjaus on merkitty Edvin Laineen nimiin, mutta todellisuudessa siitä vastasi pääosin apulaisohjaaja Matti Kassila[1].
Elokuva on ajankuva Suomen sodanjälkeisestä yhteiskunnasta. Tuotantoyhtiön tavoitteena oli taloudellisen tuloksen lisäksi tarjota pulaan ja synkkyyteen hieman piristystä soiton ja laulun avulla. Elokuva irvailee aikakauden asuntopulan ja asumisen ahtauden mutta myös rosvokoplan kustannuksella[1][2]. Lisäksi elokuva nojaa lapsitähti Veli-Matti Kaitalan varaan. Kyseessä oli viimeinen Särkän tuottama Veli-Matti-elokuva[2]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elna Hellman | … | rouva Aaltonen, "Aaltoska", talonmiehen vaimo |
Veli-Matti | … | Jukka Lehtinen |
Hannes Häyrinen | … | rikosreportteri Lipponen, "Haukansilmä" |
Kalle Viherpuu | … | talonmies Aaltonen |
Ritva-Leena | … | Kaarina Hillevi Mäenpää |
Pikku-Annika | … | Irmeli Lehtinen |
Birger Kortman | … | Seppo Aleksanteri Mäenpää |
Uuno Montonen | … | yövartija Vihtori Virtanen |
Aarne Laine | … | johtaja Kallinen, salaseuran pomo |
Arvo Lehesmaa | … | komisario |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva oli useiden aikakaudella elokuva-alalla työskennelleiden mukaan huono, ja elokuvan apulaisohjaaja Matti Kassilan mukaan Edvin Laineelta jopa pohjanoteeraus.[3] Tässä elokuvassa Matti Kassila kuitenkin pääsi näyttämään kykynsä ohjata pitkiä elokuvia. Tuotannon jälkeen Toivo Särkkä antoi Kassilalle ohjattavaksi elokuvan Isäntä soittaa hanuria.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]