Ängelholmin kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ängelholmin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Keskustaajama Ängelholm
Kuntakoodi 1292
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 419,87 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 43 633
 – Väestötiheys 103,9 as./km²









Ängelholmin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Ängelholmin kunta (ruots. Ängelholms kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Ängelholm.[3]

Kunnan maapinta-ala on 419,87 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 43 633 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 185,90 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 44,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Ausås (Ausås, Starby ja Strövelstorp)
  • Barkåkra (ei muutosta)
  • Hjärnarp (Hjärnarp ja Tåstarp)
  • Munka-Ljungby (ei muutosta)
  • Östra Ljungby (Källna, Össjö ja Östra Ljungby)

Höjan ja Rebbelbergan maalaiskunnat liitettiin Ängelholmin kaupunkiin. Ängelholmin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Ängelholmin kaupunki sekä Ausåsin, Barkåkran, Hjärnarpin ja Munka-Ljungbyn maalaiskunnat. Nykyiset rajansa Ängelholmin kunta sai vuonna 1974, jolloin Östra Ljungby jaettiin ja Össjön alue liitettiin Ängelholmiin.

Kuntavaakuna on entisen Ängelholmin kaupungin vaakuna. Alueella sijainneista entisistä maalaiskunnista vain Barkåkralla oli oma vaakunansa.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ängelholmin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
23 069
1955
  
23 921
1960
  
24 557
1965
  
25 632
1970
  
26 009
1975
  
28 173
1980
  
29 813
1985
  
31 477
1990
  
34 149
1995
  
36 491
2000
  
37 312
2005
  
38 347
2010
  
39 394
2015
  
40 732
2020
  
42 910
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 4 406 10,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 110 2,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 608 6,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 32 608 80,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 215 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 180 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 408 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 124 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,0 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,0 2,8
  jalostus 19,6 22,3
  palvelut 76,6 74,2
  tuntematon 0,8 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 16 361 18 625
  työpaikkaomavaraisuus 87,8

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,4 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 323 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Ängelholm 23 240
2 Munka-Ljungby 2 840
3 Vejbystrand* 2 522[17]
4 Strövelstorp 1 087
5 Hjärnarp 975
6 Skepparkroken 743
7 Svenstorp 239
8 Margretetorp 214
9 Höja 202
10 Åstorp* 9[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Vejbystrandin taajamassa on 2 721 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Båstadin kuntaan. Koko Åstorpin taajamassa on 9 488 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Åstorpin kuntaan.[17]

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Luettelossa mainituista taajamista Skälderviken on sittemmin kasvanut yhteen Ängelholmin taajaman kanssa.[18]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Källna kuuluu osin myös Klippanin kuntaan.[20]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Ängelholmin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Ängelholms Södra (25 valtuutettua)
  • Ängelholms Norra (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ängelholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 14 17 17 17 17 17 19 18 21 20 13 15
  Keskustapuolue 15 15 11 10 9 9 9 7 9 6 4 4 4 4
  Liberaalit 3 4 4 2 6 4 4 3 2 4 2 2 2 3
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 0 0 4 2 4 4 4 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 4 2 4 2 0 2 2 2 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 17 15 16 16 17 17 13 18 13 15 13 13 16 12
  Vasemmistopuolue 0 0 0 1 0 0 0 0 2 2 1 0 0 1
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4 6 9
  Muut 3 4 3 2 2 0 2 0 0 2 2 4 6 3
  Yhteensä [24] 49 49 49 49 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51
Kartta Ängelholmin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Ängelholm
  • Munka Ljungby
  • Strövelstorp
  • Barkåkra
  • Hjärnarp-Tåstarp

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Ausås
  • Barkåkra
  • Hjärnarp
  • Humlarp
  • Höja
  • Luntertun* (Rynestad)
  • Munka-Ljungby (Ljungby)
  • Rebbelberga
  • Starby
  • Strövelstorp
  • Tåssjö
  • Tåstarp
  • Vantinge*
  • Ängelholm
  • Ängelholms garnisonsförsamling*
  • Össjö
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.9.2022. (ruotsiksi)
  3. Ängelholm Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.9.2022. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Ängelholms kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.