RoboCop

RoboCop
Ohjaaja	Paul Verhoeven
Käsikirjoittaja	Edward Neumeier Michael Miner
Tuottaja	Arne Schmidt
Säveltäjä	Basil Poledouris
Kuvaaja	Jost Vacano
Leikkaaja	Frank J. Urioste
Pääosat	Peter Weller Nancy Allen Dan O’Herlihy Ronny Cox Kurtwood Smith Miguel Ferrer
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Orion Pictures
Levittäjä	InterCom Mokép Netflix
Ensi-ilta	17. heinäkuuta 1987 6. toukokuuta 1988
Kesto	102 minuuttia
Alkuperäiskieli	englanti
Budjetti	13 miljoonaa $
Tuotto	53 424 681 $
Seuraaja	RoboCop 2
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

RoboCop (myös suomennettu nimellä Tulevaisuuden poliisi) on vuonna 1987 ensi-iltansa saanut science fiction -toimintaelokuva, jonka on ohjannut Paul Verhoeven. Kaksi Oscar-ehdokkuutta saanut elokuva kertoo RoboCop-nimisestä kyborgista, joka on tapetun poliisin ruumiista rakennettu robotinkaltainen poliisi. Elokuvalle on tehty kaksi jatko-osaa. RoboCopista on tehty myös sarjakuvia, kaksi televisiosarjaa, kaksi piirettyä ja videopelejä.

Elokuvan raaka väkivalta johti elokuvan kieltämiseen monissa maissa. Suomessa elokuva kiellettiin sen julkaisuvuonna 1987. Valtion elokuvatarkastamo hyväksyi elokuvan esitettäväksi kolmen yrityksen jälkeen 6. huhtikuuta 1988 versiona, josta oli leikattu materiaalia 7 minuuttia 10 sekuntia. Suomessa julkaistiin vuonna 1996 versio, josta oli leikattu liian väkivaltaisiksi katsottuja kohtia, jolloin ikäraja laski tasolle K-16. Vuonna 2002 leikatut kohtaukset palautettiin ja ikäraja nousi jälleen tasolle K-18.

The New York Timesin kriitikot valitsivat Robocopin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.

Juoni

Elokuva sijoittuu lähitulevaisuuden Detroitiin, jossa rikollisuus on karannut käsistä. Kaupunkia valvoo suuryhtiön alaisuudessa toimiva yksityistetty poliisilaitos. Yhtiö haluaa rakentaa uuden "Delta Cityn" vanhan Detroitin tilalle. Ennen kuin projekti voi alkaa, kaupunki pitää siivota rikollisuudesta. Alex J. Murphy -nimisen kuolleen poliisin kehon ympärille rakennetaan metallinen suojus, jota ei läpäise juuri minkäänlainen luoti. Samalla hänen muistinsa tyhjennetään. Näin syntyy RoboCop: puoliksi ihminen, puoliksi kone. Myöhemmin RoboCop alkaa kuitenkin muistaa osia entisestä elämästään Alex Murphyna.

Rooleissa

Peter Weller	…	Alex J. Murphy/RoboCop
Nancy Allen	…	Anne Lewis
Kurtwood Smith	…	Clarence J. Boddicker
Ronny Cox	…	Richard Jones
Miguel Ferrer	…	Bob Morton
Felton Perry	…	Donald Johnson
Robert DoQui	…	Warren Reed
Ray Wise	…	Leon Nash
Paul McCrane	…	Emil Antonowsky
Jon Davison	…	ED-209 (ääni)

Tuotanto

Alkuperä

RoboCop-asu.

Elokuvan käsikirjoittanut Neumeier kertoi saaneensa idean RoboCopiin kulkiessaan Blade Runner -julisteen ohi. Hän kysyi ystävältään, mistä elokuvassa oli kyse. Tämä kertoi juonen kertovan robotteja metsästävästä poliisista, mistä Neumeier sai ensimmäisen ajatuksen robottipoliisista.

Yrittäessään myydä yhdessä kirjoittamaansa käsikirjoitusta Hollywoodissa Neumeier ja Miner juuttuivat sattumalta lentokoneterminaaliin useiksi tunneiksi korkea-arvoisen elokuvajohtajan kanssa. Keskustelun aikana he saivat tämän suostumaan heidän ideansa toteuttamiseen elokuvaksi.

Elokuvasta tuli samalla hollantilaisohjaaja Paul Verhoevenille ensimmäinen suuri Hollywood-projekti hänen muutettuaan Alankomaista Yhdysvaltoihin etsimään laajempia mahdollisuuksia Hollywoodista. Omassa maassaan Verhoeven oli yksi kuuluisimmista ohjaajista vuosikymmenten ajan jo ennen muuttamistaan Yhdysvaltoihin. Alun perin hän oli saatuaan tarjouksen ohjata RoboCop-elokuva heittänyt lähes suoraan käsikirjoituksen roskiin, koska se oli hänen mielestään typerä. Verhoevenin vaimo kuitenkin kehotti häntä harkitsemaan asiaa uudelleen. Verhoeven suostui ja luki käsikirjoituksen läpi tarkemmin ajatuksen kanssa, jolloin hän huomasikin juonen olevan syvällisempi kuin mitä hän oli aluksi ajatellut. Ennen Verhoevenin tuloa elokuvan ohjaajaksi paikkaa oli tarjottu Alex Coxille.

Itse hahmo sai vaikutteita Judge Dreddista, sekä Marvel Comicsin Rautamiehestä, joka taisteli ensimmäisissä tarinoissaan useimmiten kommunismia vastaan. Tässä valossa myös RoboCop nähdään vallankumouksellisena versiona, kuten Rautamies. Vaikka Neumeier ja Verhoeven ilmoittivat olevansa poliittisesti vankasti vasemmalla, Neumeierin vasemmistolaiset ystävät pitivät elokuvaansa fasistisena. Kuitenkin tuottaja Jon Davison viittasi elokuvan 20-vuotispäivän DVD:llä elokuvan sanoman olleen "fasismi liberaaleille", poliittisesti liberaali elokuva oli tehty mahdollisimman väkivaltaisella tavalla.

Roolitus

Ohjaaja Verhoeven harkitsi aluksi päärooliin Rutger Haueria, jonka kanssa hän oli työskennellyt useissa elokuvissa. Toisena vaihtoehtona oli Michael Ironside. Lisäksi Arnold Schwarzenegger oli ehdokkaana päärooliin, mutta Verhoeven lopulta luopui heistä hahmon asun perusteella. Hän tarvitsi laihan näyttelijän asun vuoksi, jolloin Verhoeven valitsi ilman koe-esiintymistä Peter Wellerin. Weller harjoitteli rooliaan varten robotin liikkumista neljän kuukauden ajan yhdessä pantomiimikko ja koreografi Moni Yakimin kanssa. Ensimmäiset kuvaukset olivat Wellerille turhauttavia, sillä hän joutui viettämään useita tunteja maskeerauksessa ja asun sisällä oleminen oli erittäin uuvuttavaa kuumuuden vuoksi.

Verhoeven kertoi myös valintaansa Kurtwood Smithin ja Ronny Coxin päävihollisiksi. Cox tunnettiin ennen elokuvaa useimmiten "kilteistä" rooleista, kuten myös Smith, joka alun perin tuotiin koe-esiintymään Clarence Boddickerin lisäksi Dick Jonesin roolia varten.

Kuvaus

Elokuvan kuvaukset alkoivat kesällä 1986 ja se kesti aina elokuun kuudennesta päivästä lokakuun puoleen väliin. Murphyn kuolema kuvattiin vasta tammikuussa 1987. Suurin osa elokuvan kaupunkikuvauksista kuvattiin Dallasin keskustassa, koska ohjaaja Verhoevenin mielestä kaupungissa on maailman futuristisimmat rakennukset. Dallas Cityn kaupungintalon edustaa käytettiin ulkoisesti kuvitteellisena OCP:n päämajana. Lisäksi mukana käytettiin matte painting -tekniikkaa, jotta rakennus saatiin näyttämään korkeammalta.

Peter Weller joutui käyttämään tilapäisasua, kun varsinainen RoboCop-asu oli noin kolme viikkoa myöhässä aikataulusta. Asun saapuessa vihdoin paikalle Weller huomasi kuvausten aikana olevansa lähes liikuntakyvytön asun sisällä ja vaati lisää harjoittelua, jotta hän tottuisi asuun. Weller paljasti myöhemmin Roger Ebertille kuvausten aikana, että hän menetti kilon päivässä hikoilun vuoksi, koska asun sisällä oli noin +38 °C lämmintä.

Satiiri

Phil Tippettin suunnittelema tappajarobotti ED-209 parodioi amerikkalaista tuotesuunnittelua. Kone on varustettu Detroitin autotehtaiden tyyliin moninkertaisin, turhin kaksoiskappalein. Esimerkiksi sen jaloissa on neljä hydraulisylinteriä, vaikka Tippettin mukaan yksikin riittäisi. Koneen jäähdytin on sijoitettu sen "suuhun", missä se on altis vahingoittumaan. Robotti ei pysty toimimaan normaalielämän tilanteissa, kuten kulkemaan portaita pitkin. Se vaatii jatkuvaa huoltoa: jos se kaatuu, se ei pääse omin voimin pystyyn. Se on myös hyvin, hyvin kallis – ja Yhdysvaltain armeija onkin tilannut niitä satoja kappaleita.

ED-209:n paljastava tutkija on nimeltään MacNamara, mikä luo yhteyden Vietnamin sotaan. Ylenpalttista väkivaltaa käyttävä robotti näyttää uudelleen voiman, jota Yhdysvaltain armeija käytti Vietnamin sodassa samannimisen puolustusministerin aikakaudella.

Jatko-osat

• RoboCop 2 (1990)
• RoboCop 3 (1993)
• RoboCop Returns (tekeillä)

Uusintaversio

• RoboCop (2014)

Lähteet

RoboCop

Elokuvat	RoboCop RoboCop 2 RoboCop 3 RoboCop
Televisio	RoboCop: The Animated Series RoboCop RoboCop: Alpha Commando RoboCop: Prime Directives
Pelit	RoboCop RoboCop 2 RoboCop 3 RoboCop vs. The Terminator RoboCop
Sarjakuvat	RoboCop vs. The Terminator RoboCop
Hahmot	RoboCop ED-209