Kreuzberg
Kreuzberg on Berliinin tunnetuimpia kaupunginosia (saks. Ortsteil). Se sijaitsee kaupungin vanhan keskustan, Mitten eteläpuolella. Kreuzbergin pinta-ala on 10,4 km², asukasluku 147 532 (31.12.2011)[1] ja asukastiheys 14 213 as./km². Aiemmin Kreuzberg oli paitsi kaupunginosa, myös oma hallintoalueensa (Bezirk). Vuonna 2001 Kreuzbergin hallintoalue yhdistettiin Friedrichshainin kanssa Friedrichshain-Kreuzbergin hallintoalueeksi, jonka alaisuuteen Kreuzbergin kaupunginosa nykyään kuuluu.
Kreuzbergin katsotaan yleisesti muodostuvan kahdesta eriluontoisesta alueesta, joista yhä usein käytetään entisten postinumeroiden mukaisia, epävirallisia nimityksiä SO 36 ja SW 61. Alue SO 36 on tullut kuuluisaksi maahanmuuttajien ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosana, kun taas SW 61 on keskiluokkaisempi asuntoalue.[2] Aikoinaan, varsinkin 1970-luvulla Kreuzberg oli Länsi-Berliinin köyhimpiä ja syrjäisimpiä kaupunginosia,[3] mutta nykyisin siitä on tullut jälleen yhdistyneen kaupungin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus.[4][5] Kaupunginosan asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on maahanmuuttajia, etenkin turkkilaisia tai heidän jälkeläisiään. Vuonna 2006 Kreuzbergin asukkaista 31,6 % ei ollut Saksan kansalaisia.[6] Vaikka monikulttuurinen Kreuzberg yhä vetää monia puoleensa, sille ominaista on myös asukkaiden suuri työttömyysprosentti, ja asukkaiden keskimääräiset tulot ovat yhä Berliinin alhaisimpiin kuuluvia.[7]
Sijainti
Idässä Kreuzbergia rajoittaa Spreejoki. Kanava Landwehrkanal kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. Sen kautta kulkee myös Berliinin metron (U-Bahn) linja U1, jolla on siellä muun muassa asemat Görlitzer Park (SO 36:ssa) ja Viktoriapark (SW 61):ssä).
Historia
Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden 1920 alueliitoksessa liitettyjä vanhoja kyliä tai kaupunkeja. Kreuzberg sitä vastoin muodostettiin omaksi aluekokonaisuudekseen vasta samassa yhteydessä. Sen nimi tarkoittaa sananmukaisesti Ristivuorta ja viittasi ennestään vain alueen korkeimpaan kohtaan, Viktoriaparkissa sijaitsevaan 66 metriä merenpinnan yläpuolelle[8] kohoavaan mäkeen, joka on vanhastaan suosittu viikonloppuretkien kohde monine ravintoloineen. Nimi johtuu sinne vuonna 1821 pystytetystä, Karl Friedrich Schinkelin tekemästä Napoleonin sotien muistomerkistä.
Pohjoisosiaan lukuun ottamatta nykyinen Kreuzberg oli selvästi maaseutua, kunnes Berliini alkoi 1860-luvulla teollistumisen vuoksi nopeasti kasvaa. Tämä johti laajaan maakeinotteluun, ja nykyisen Kreuzbergin alueelle rakennettiin paljon taloja varsinkin köyhälle väestölle. Monet Kreuzbergin nykyiset rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta.[9] Vielä pitkään 1900-luvulla Kreuzberg oli asukasluvultaan Berliinin suurin kaupunginosa, jossa oli yli 400 000 asukasta, vaikka se oli pinta-alaltaan pieni. Sen asukastiheys, yli 60 000 asukasta neliökilometrillä, oli näin ollen Berliinin suurin.
Paitsi asuntoalueita, Kreuzbergiin syntyi myös runsaasti teollisuutta. Niin sanotussa vientikorttelissa Ritterstraßen varrella oli paljon pienyrityksiä, kun taas lehdistökortteliin Kochstraßen varrelle keskittyivät monien Saksan suurten sanomalehtien toimitukset sekä myös kirjakustannusliikkeet Ullstein, Scherl ja Mosse.
Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan loppuvaiheessa, 3. helmikuuta 1945 tehdyissä pommituksissa. Axel Springerin lehtiyhtiö kuitenkin sijoittui sodan jälkeen uudelleen Kochstraßelle, jonne se rakensi uuden pääkonttorinsa aivan lähelle Berliinin muuria.
Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg kuului Yhdysvaltojen vyöhykkeeseen ja näin ollen Länsi-Berliiniin. Se sijaitsi kuitenkin aivan vyöhykerajan pinnassa, sillä Mitte sen pohjoispuolella kuului Neuvostoliiton vyöhykkeeseen ja näin ollen Itä-Berliiniin. Kuuluisa rajanylityspaikka Checkpoint Charlie Friedrichstraßen varrella johtikin juuri Kreuzbergista Mitteen. Länsi-Berliinin varsinaiseksi liikekeskukseksi muodostui Kurfürstendamm ympäristöineen, ja Berliinin vanhan keskustan vieressä mutta siitä muurin erottamana sijainnut Kreuzberg jäi syrjäiseksi laitakaupungiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli huonolaatuista ja samalla halpaa, mikä osaltaan teki Kreuzbergin monien Saksaan tulleiden maahanmuuttajien ensimmäiseksi asuinpaikaksi.[10] 1960-luvun lopulta lähtien yhä useammat opiskelijat, taiteilijat ja tietenkin maahanmuuttajat asettuivat Kreuzbergiin. Tämä alue, jota Berliinin muuri ympäröi kolmelta puolelta, ja varsinkin SO 36-alue tuli kuuluisaksi vaihtoehtoisesta elämäntyylistään. [11] Vuodesta 1987 alueella on vappuna ollut jopa väkivaltaisia mellakoita.
Kun Saksa ja samalla Berliini yhdistyivät, Kreuzberg sijaitsi jälleen keskellä kaupunkia. Alueen halvat vuokrat ja monet 1800-luvun rakennukset houkuttelivat myös varakkaita väestönosia muuttamaan alueelle. Nykyisin Kreuzbergissa asukkaiden keski-ikä on kaikista Euroopan kaupunginosista alhaisimpia. Tilastollisesti voidaan laskea alueen koko väestön vaihtuvan keskimäärin viidessä vuodessa.
Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiniin kuuluneen Friedrichshainin kanssa Friedrichshain-Kreuzbergin hallintoalueeksi. Kreuzberg ja Friedrichshain sijaitsevat kuitenkin eri puolilla Spreejokea, ja ne yhdistää toisiinsa vain yksi silta, Oberbaumbrücke. Tämä liitos ei ollut asukkaille kovin mieluinen, eikä yksimielisyyteen päästy myöskään alueen uuden hallintokeskuksen sijainnista. Se sijoitettiin Friedrichshainin puolelle, mikä ratkaistiin heittämällä arpaa viiden Saksan markan kolikolla.
Kulttuuri
Berliiniläinen punk rock -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubi SO36 on edelleen punkin keskuksia. Siellä ovat 1970-luvulla usein vierailleet myös Iggy Pop and David Bowie. Noihin aikoihin se kilpaili New Yorkin CBGB:n kanssa maailman hienoimman uuden aallon musiikkikeskuksen asemasta.[12]
Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myös afroamerikkalaiseta ja hip hop-kulttuurista, ja alueesta on tullut Berliinin rapin ja breakdancen keskus. Vaikka useimmat Kreuzbergin asukkaat ovat saksalaista tai turkkilaista syntyperää, jotkut sikäläiset samastuvat pikemminkin amerikkalaisuuteen tai afroamerikkalisuuteen.[13] Hip hop'in toivat Kreuzbergiin ennen kaikkea amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä.[14]
Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään suuri festivaali, Kulttuurien karnevaali (Karneval der Kulturen), jossa eri kulttuurit ja perinteet esittäytyvät värikkäissä katukulkueissa musiikkeineen, katuviihteineen, ruokalajeineen ja taide-esittelyineen.[15]
Kreuzberg kirjallisuudessa ja musiikissa
Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik, joka ensimmäisessä elokuvassaan Alltag kuvasi amerikkalaisia vaikutteita Kreuzberin nuorisokulttuurissa, sanoi: "Kreuzberg on eräänlainen biotooppi, jossa monet erilaiset kansallisuudet elävät, mutta jossa heidän elämänsä määräytyy ympäristön, ei kansallisuuden mukaan."
Sven Regenerin ensimmäisessä romaanissa Berlin Blues tapahtumat on sijoitettu Kreuzbergiin.
Englantilainen rock-yhtye Bloc Party on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiin A Weekend in the City.
Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin laulu Find the time albumissa Searching for the Hows and Whys. Laulun alkusanat ovat suomennettuina: "Me teemme luetteloja, me teemme suunnitelmia kirjojen kirjoittamisesta, yhtyeiden perustamisesta tai muutosta Kreuzbergiin ja pakenemisesta yöhön. Pakatkaa siis matkalaukkunne ja ottakaa ohjat käsiinne. Sinä ja minä, mennään, seuraavan kerran kun olet yksin tai seuraavan kerran kun olet vapaa."
Aiheesta muualla
- friedrichshain-kreuzberg.de, the website of the combined borough (in German)
- the SO36 Club
- photos of Kreuzberg
- a photowalk through Kreuzberg
- Carnival of Cultures (English)
Lähteet
- ↑ Einwohnerinnen und Einwohner am Ort der Hauptwohnung in Berlin am 31.12.2011 nach Ortsteilen und Altersgruppen (PDF) Amt für Statistik Berlin-Brandenburg. Viitattu 4.6.2012. (saksaksi)
- ↑ http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html www.time.com Regine Wosnitza: "Berlin on its wild site" 13.4.2003, julkaistu uudelleen 21.3.2008
- ↑ Kreuzberg
- ↑ Berliinin kulttuuriklubi - CNN.com
- ↑ Kreuzbergs Retter : Tekstiarkisto : Berliner Zeitung'in arkisto
- ↑ Verband Berlin-Brandenburgischer Wohnungsunternehmen e.V
- ↑ http://www.ifa.de/journal/rep2004_hall.htm
- ↑ http://www.muz-online.de/sights/berlinB3.html
- ↑ http://www.visitberlin.de/english/sightseeing/e_si_architektur.php
- ↑ www.time.com Regine Wosnitza "Berlin on its wild site" 13.4.2003
- ↑ www.spiegel.de
- ↑ The SO36 Club
- ↑ Brown, Timothy S. “‘Keeping it Real’ in a Different ‘Hood: (African-) Americanization and Hip-hop in Germany.” In The Vinyl Ain’t Final: Hip Hop and the Globalization of Black Popular Culture, ed. by Dipannita Basu and Sidney J. Lemelle, 137-50. London; A
- ↑ THE SATURDAY PROFILE; A Bold New View of Turkish-German Youth - New York Times
- ↑ Karneval der Kulturen