Ero sivun ”Kansanopisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [odottaa arviointia] |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Ei tule sekoittaa | [[kansalaisopisto]]on}} |
|||
[[Tiedosto:Jämsän opisto.jpg|thumb|Jämsän opisto]] |
[[Tiedosto:Jämsän opisto.jpg|thumb|Jämsän opisto]] |
||
'''Kansanopisto''' on Suomessa [[toisen asteen oppilaitos]], joka antaa sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta yleensä täysi-ikäisille ihmisille, pohjakoulutuksesta riippumatta. Osa kansanopistoista on [[sisäoppilaitos|sisäoppilaitoksia]], joissa opiskelijat asuvat kampuksella asuntolassa opintojen ajan. |
'''Kansanopisto''' on Suomessa [[toisen asteen oppilaitos]], joka antaa sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta yleensä täysi-ikäisille ihmisille, pohjakoulutuksesta riippumatta. Osa kansanopistoista on [[sisäoppilaitos|sisäoppilaitoksia]], joissa opiskelijat asuvat kampuksella asuntolassa opintojen ajan. |
||
| Rivi 46: | Rivi 47: | ||
*[[Itä-Hämeen opisto]] – [[Hartola]] |
*[[Itä-Hämeen opisto]] – [[Hartola]] |
||
*[[Itä-Karjalan Kansanopisto]] – [[Punkaharju]], [[Savonlinna]] |
*[[Itä-Karjalan Kansanopisto]] – [[Punkaharju]], [[Savonlinna]] |
||
*[[Jaakkiman kristillinen opisto]] – [[Ruokolahti]] |
|||
*[[Jamilahden kansanopisto]] – [[Hamina]] |
*[[Jamilahden kansanopisto]] – [[Hamina]] |
||
*[[Joutsenon Opisto]] ([[Raittiuden Ystävät|raittiusliike]]) – [[Joutseno]], [[Lappeenranta]] |
*[[Joutsenon Opisto]] ([[Raittiuden Ystävät|raittiusliike]]) – [[Joutseno]], [[Lappeenranta]] |
||
| Rivi 71: | Rivi 71: | ||
*[[Laajasalon opisto]] – [[Helsinki]] |
*[[Laajasalon opisto]] – [[Helsinki]] |
||
*[[Lahden kansanopisto]] (sit.) – [[Lahti]] |
*[[Lahden kansanopisto]] (sit.) – [[Lahti]] |
||
| ⚫ | |||
*[[Lehtimäen opisto]] – [[Lehtimäki]], [[Alajärvi]] (erityiskansanopisto) |
*[[Lehtimäen opisto]] – [[Lehtimäki]], [[Alajärvi]] (erityiskansanopisto) |
||
*[[Lieksan kristillinen opisto]] – [[Kylänlahti]], [[Lieksa]] ([[herännäisyys]]) |
*[[Lieksan kristillinen opisto]] – [[Kylänlahti]], [[Lieksa]] ([[herännäisyys]]) |
||
*[[Limingan Kansanopisto]] – [[Liminka]] |
*[[Limingan Kansanopisto]] – [[Liminka]] |
||
| ⚫ | |||
*[[Loimaan evankelinen kansanopisto]] – [[Loimaa]] ([[Evankelinen herätysliike|evankelisuus)]] |
*[[Loimaan evankelinen kansanopisto]] – [[Loimaa]] ([[Evankelinen herätysliike|evankelisuus)]] |
||
*[[Länsi-Suomen opisto]] – [[Huittinen]] |
*[[Länsi-Suomen opisto]] – [[Huittinen]] |
||
*[[Lärkkulla-stiftelsens folkakademi]] – [[Karjaa]], [[Raasepori]] ([[Suomen evankelisluterilainen kirkko| |
*[[Lärkkulla-stiftelsens folkakademi]] – [[Karjaa]], [[Raasepori]] ([[Suomen evankelisluterilainen kirkko|ev.lut. kirkko]]) |
||
*[[Murikka-opisto]] – [[Terälahti]], [[Tampere]] ([[ammattiyhdistysliike]]) |
*[[Murikka-opisto]] – [[Terälahti]], [[Tampere]] ([[ammattiyhdistysliike]]) |
||
*[[Muurlan Opisto]] – [[Muurla]], [[Salo]] |
*[[Muurlan Opisto]] – [[Muurla]], [[Salo]] |
||
| Rivi 99: | Rivi 99: | ||
*[[Rovala-Opisto]] – [[Rovaniemi]] ([[setlementtiliike]]) |
*[[Rovala-Opisto]] – [[Rovaniemi]] ([[setlementtiliike]]) |
||
*[[Savonlinnan kansanopisto]] – [[Savonlinna]] |
*[[Savonlinnan kansanopisto]] – [[Savonlinna]] |
||
*[[ |
*[[STEP-koulutus]] – useita paikkakuntia ([[Suomen evankelisluterilainen kirkko|ev.lut. kirkko]]) |
||
*[[Suomen Nuoriso-opisto]] – [[Mikkeli]] ([[nuorisoseuraliike]]) |
*[[Suomen Nuoriso-opisto]] – [[Mikkeli]] ([[nuorisoseuraliike]]) |
||
*[[Suomen Raamattuopisto]] – [[Kauniainen]] ([[viides herätysliike]]) |
*[[Suomen Raamattuopisto]] – [[Kauniainen]] ([[viides herätysliike]]) |
||
*[[Suomen teologinen opisto]] – [[Tampere]] ([[Suomen Vapaakirkko|vapaakirkollisuus]]) |
*[[Suomen teologinen opisto]] – [[Tampere]] ([[Suomen Vapaakirkko|vapaakirkollisuus]]) |
||
*[[Svenska Österbottens folkakademi]] – [[Närpiö]] (kaupunki) |
*[[Svenska Österbottens folkakademi]] – [[Närpiö]] (kaupunki) |
||
*[[Turun kristillinen opisto]] – [[Turku]] ([[herännäisyys]]) |
|||
*[[Työväen Akatemia]] – [[Kauniainen]] ([[sosiaalidemokratia]]) |
*[[Työväen Akatemia]] – [[Kauniainen]] ([[sosiaalidemokratia]]) |
||
*[[Valamon kansanopisto]] – [[Valamon luostari (Heinävesi)|Uusi-Valamo]], [[Heinävesi]] ([[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kirkko]]) |
*[[Valamon kansanopisto]] – [[Valamon luostari (Heinävesi)|Uusi-Valamo]], [[Heinävesi]] ([[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kirkko]]) |
||
Nykyinen versio 10. elokuuta 2024 kello 00.40
Kansanopisto on Suomessa toisen asteen oppilaitos, joka antaa sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta yleensä täysi-ikäisille ihmisille, pohjakoulutuksesta riippumatta. Osa kansanopistoista on sisäoppilaitoksia, joissa opiskelijat asuvat kampuksella asuntolassa opintojen ajan.
Kansanopistot kuuluvat vapaan sivistystyön lainsäädännön piiriin ja toteuttavat elinikäisen oppimisen periaatetta. Kansanopistoja ylläpitävät erilaiset kannatusyhdistykset, järjestöt ja säätiöt, jotka ovat usein sidoksissa aatteellisiin taustayhteisöihin, toisaalta myös kunnat. Taustayhteisönsä ja luonteensa mukaan opistot voidaan jakaa sitoutumattomiin, kristillisiin, yhteiskunnallisiin ja vammaisten erityisopistoihin.
Opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansanopistoissa voi yleensä opiskella sekä pitkillä opintolinjoilla että lyhytkursseilla. Pitkällä linjalla opiskelu kestää yleensä vuoden ja ainevalikoima vaihtelee opistoittain. Monet opistot tarjoavat esimerkiksi avoimen yliopiston opintoja.
Pitkäkestoiset linjat alkavat useimmiten elo-syyskuun vaihteessa ja päättyvät huhti-toukokuun vaihteessa. Linjat voivat kuitenkin olla myös 3–4 kuukauden mittaisia. Eri linjoilla voi opiskella 1–4 vuotta riippuen opiskelijan omista tavoitteista ja opetustarjonnasta. Kukin kansanopisto päättää itse opetuksensa tavoitteista ja sisällöstä. Tietyt yleissivistävät aineet, kuten äidinkieli ja ilmaisutaito sekä vieraat kielet sisältyvät kuitenkin useiden linjojen opetukseen. Maahanmuuttajille suunnatut kurssit kuuluvat nykyisin monien opistojen tarjontaan.
Suomen kansanopistoissa opiskelee yli 8000 opiskelijaa.lähde?
Historia ja aatetausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansanopistotoiminnan alkuunpanija oli tanskalainen piispa, kirjailija ja tiedemies Nikolai Frederik Severin Grundtvig (1783-1872). Grundtvigilaisen ajattelun mukaan kansanopistotyön puhtaana päämääränä on sivistys ja valistus, nuorten maailmankuvan avartaminen. Alkuaikojen kansanopistojen tärkeimmät oppiaineet olivat äidinkieli ja historia. Puoluepolitiikka ei kuulunut gruntvigilaisiin kansanopistoihin, ei myöskään uskonnon opetus, vaikka kansanopistot olivatkin luonteeltaan yleiskristillisiä. Nykyisin ns. sitoutumattomat kansanopistot vetoavat grundtvigilaiseen perintöön, johon kuuluu moniarvoisuus. Kansanopistoliike levisi eritoten Pohjoismaissa ja myös Saksassa ja Itävallassa. Puhtaasti gruntvigilaisten kansanopistojen rinnalle syntyi tiettyyn yhteiskunnalliseen tai uskonnolliseen aatesuuntaukseen sitoutuneita ja näiden taustayhteisöjen ylläpitämiä opistoja.
Suomen ensimmäinen kansanopisto aloitti toimintansa Kangasalla vuonna 1889. Opettaja Sofia Elisabet Hagman oli 1887–1888 tutustunut Tanskassa Askovin kansanopiston toimintaan ja muutamien ruotsalaisten opistojen toimintaan. Suomeen palattuaan hän perusti Kangasalle naisia varten kansanopiston, jonka avajaiset pidettiin Vääksyn kartanon alueella sijainneessa lehtori Fribergin huvilassa Parvulassa 7. tammikuuta 1889. Hagmanin johtama opisto aloitti toimintansa 16. tammikuuta ja oppilaita ilmoittautui kaikkiaan 39. Pääopetusaineina olivat naisten käsityöt ja yksiääninen laulu, lisäksi opetettiin uskontoa, laskentoa, lukemista, kirjoitusta, mallien piirustusta ja voimistelua. Opisto toimi Parvulan huvilassa kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen opisto oli vuokrahuoneistoissa kunnes se sai oman talon vuonna 1892 Kuohunmäeltä. Opistossa kävi myös ulkopuolisia luennoitsijoita ja esitelmän pitäjiä. Luentojen ja esitelmien aiheet olivat muun muassa Suomen historiasta ja maantiedosta, maataloudesta ja kasvatusopista. Kangasalan kansanopiston toiminta päättyi opiston johtajan Hagmanin kuoleman jälkeen helmikuussa 1900.[1]
Kansanopistojen toiminnasta vastaavat erilaiset, pääosin yksityiset kannatusyhdistykset, säätiöt ja järjestöt, myös kunnat. Suomessa on 91 kansanopistoa, näistä 74 suomenkielistä ja 17 ruotsinkielistä.lähde? 33 opistoa on taustayhteisöltään sitoutumattomia, kristillisiä on 44, yhteiskunnallisia 11 ja erityisopistoja 3.lähde? Opistojen toimintaa valvoo opetusministeriö ja ne kuuluvat vapaan sivistystyön lainsäädännön piiriin.
Kansankorkeakoulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansankorkeakoulu oli Suomessa 1980-luvulle asti joidenkin kansanopistojen tarjoama ylempi koulutusaste, joka mahdollisti korkeakouluopintoihin siirtymisen ilman ylioppilastutkintoa.[2] Useimmissa muissa kansanopistotoimintaa harjoittavissa maissa taas kansanopistoista käytetään sanaa, joka sanatarkasti suomentuisi ”kansankorkeakoulu”: ruots. folkhögskola, norj. folkehøgskole, tansk. folkehøjskole, saks. Volkshochschule, unk. népfőiskola. Eri maissa kansanopiston kaltaisten vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävät, tavoitteet ja asema koulutuskentässä poikkeavat kuitenkin toisistaan.
Suomen kansanopistot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikannimenä on mainittu ensiksi postitoimipaikan nimi ja jos se eroaa kunnannimestä, niin kunnan nimi on mainittu perässä.
- Aktiivi-Instituutti – Helsinki (ammattiyhdistysliike)
- Alkio-opisto – Korpilahti, Jyväskylä (alkiolaisuus)
- Axxell Brusaby – Kemiö, Kemiönsaari
- Axxell City – Helsinki
- Axxell Kuggom – Kuggom, Loviisa
- Axxell Lappfjärd – Lapväärtti, Kristiinankaupunki
- Axxell Pargas – Parainen
- Axxell Överby – Espoo
- Borgå folkakademi – Porvoo (sit.)
- Etelä-Pohjanmaan Opisto – Ilmajoki (sit.)
- Eurajoen kristillinen opisto – Eurajoki (rukoilevaisuus)
- Evangeliska folkhögskolan i södra Finland – Hanko (evankelisuus)
- Evangeliska folkhögskolan i Österbotten – Vaasa (evankelisuus)
- Fria kristliga folkhögskolan – Vaasa
- Haapaveden Opisto – Haapavesi (sit.)
- HEO – Helsinki (evankelisuus)
- Houtskärs kyrkliga folkhögskola – Houtskari, Parainen
- Iso Kirja -opisto – Keuruu (helluntailaisuus)
- Itä-Hämeen opisto – Hartola
- Itä-Karjalan Kansanopisto – Punkaharju, Savonlinna
- Jamilahden kansanopisto – Hamina
- Joutsenon Opisto (raittiusliike) – Joutseno, Lappeenranta
- Jyväskylän kristillinen opisto – Jyväskylä (herännäisyys)
- Jämsän Kristillinen Kansanopisto – Jämsä (vanhoillislestadiolaisuus)
- Kainuun Opisto – Mieslahti, Paltamo (herännäisyys)
- Kalajoen Kristillinen Opisto – Kalajoki (uusheräys)
- Kankaanpään Opisto – Kankaanpää (sit.)
- Kanneljärven Opisto – Lohja
- Kansanlähetysopisto – Ryttylä, Hausjärvi (viides herätysliike)
- Karkun evankelinen opisto – Sastamala (evankelisuus)
- Karstulan Evankelinen Opisto – Karstula (evankelisuus)
- Kauhajoen evankelinen opisto – Kauhajoki as, Kauhajoki (evankelisuus)
- Kaustisen Evankelinen Kansanopisto – Kaustinen (evankelisuus)
- Keski-Pohjanmaan Opisto – Kälviä, Kokkola
- Keski-Suomen Opisto – Äänekoski (sit.)
- Kiljavan opisto – Kiljava, Nurmijärvi (ammattiyhdistysliike)
- Kiteen Evankelinen Kansanopisto – Kitee (evankelisuus)
- Kristliga folkhögskolan i Nykarleby – Uusikaarlepyy
- Kronoby folkhögskola – Kruunupyy
- Kuurojen kansanopisto – Helsinki
- Kuusamo-opisto – Kuusamo
- Kymenlaakson Opisto – Inkeroinen, Kouvola
- Laajasalon opisto – Helsinki
- Lahden kansanopisto (sit.) – Lahti
- Lehtimäen opisto – Lehtimäki, Alajärvi (erityiskansanopisto)
- Lieksan kristillinen opisto – Kylänlahti, Lieksa (herännäisyys)
- Limingan Kansanopisto – Liminka
- Linnasmäen opisto – Turku (herännäisyys)
- Loimaan evankelinen kansanopisto – Loimaa (evankelisuus)
- Länsi-Suomen opisto – Huittinen
- Lärkkulla-stiftelsens folkakademi – Karjaa, Raasepori (ev.lut. kirkko)
- Murikka-opisto – Terälahti, Tampere (ammattiyhdistysliike)
- Muurlan Opisto – Muurla, Salo
- Norrvalla folkhögskola – Vöyri
- Oriveden Opisto – Orivesi
- Otavan Opisto – Otava, Mikkeli
- Paasikivi-opisto – Turku (Kokoomus)
- Pekka Halosen akatemia – Tuusula
- Perheniemen evankelinen opisto – Perheniemi, Iitti (evankelisuus)
- Peräpohjolan Opisto – Tornio (sit.)
- Pohjantähti-opisto – Keminmaa (sitoutumaton)
- Pohjois-Karjalan opisto – Niittylahti, Joensuu (kunnat)
- Pohjois-Savon opisto – Kuopio (sit.)
- Pohjola-opisto – Oulu (setlementtiliike)
- Portaanpään kristillinen opisto – Lapinlahti (herännäisyys)
- Päivölän opisto – Tarttila, Valkeakoski (sit.)
- Ranuan kristillinen kansanopisto – Ranua (vanhoillislestadiolaisuus)
- Raseborg-opisto – Karjaa, Raasepori (ammattiyhdistysliike)
- Raudaskylän Kristillinen Opisto – Ylivieska (herännäisyys)
- Reisjärven kristillinen opisto – Räisälänmäki, Reisjärvi (vanhoillislestadiolaisuus)
- Rovala-Opisto – Rovaniemi (setlementtiliike)
- Savonlinnan kansanopisto – Savonlinna
- STEP-koulutus – useita paikkakuntia (ev.lut. kirkko)
- Suomen Nuoriso-opisto – Mikkeli (nuorisoseuraliike)
- Suomen Raamattuopisto – Kauniainen (viides herätysliike)
- Suomen teologinen opisto – Tampere (vapaakirkollisuus)
- Svenska Österbottens folkakademi – Närpiö (kaupunki)
- Työväen Akatemia – Kauniainen (sosiaalidemokratia)
- Valamon kansanopisto – Uusi-Valamo, Heinävesi (ortodoksinen kirkko)
- Valkealan kristillinen kansanopisto – Hasula, Kouvola (herännäisyys)
- Varsinais-Suomen Kansanopisto – Paimio (sit.)
- Voionmaan opisto – Tampere
- Västra Nylands folkhögskola – Karjaa, Raasepori (kunnat)
- Ålands folkhögskola – Pålsböle, Finström
Lakkautettuja kansanopistoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luovin kansanopisto – Sastamala (Hengitysliitto)
- Nurmeksen evankelinen opisto – Kohtavaara, Nurmes (evl-kirkko)
- Partaharjun Opisto – Partaharju, Pieksämäki
- Räisälän kansanopisto – Peipohja, Kokemäki
- Siikaranta-opisto – Kirkkonummi (postitoimipaikkana Espoo) (ammattiyhdistysliike)
- Sirola-opisto – Hämeenlinna (komm.)
- Sääksmäen maatalousoppilaitos – Sääksmäki, Valkeakoski
- Viittakiven opisto – Hauho
- Ylitornion kristillinen opisto – Ylitornio (ent. lestadiolaisuus)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kansanopistot
- Kansanopistot (Arkistoitu – Internet Archive) Opintoluotsi
- Vapaa sivistystyö (Arkistoitu – Internet Archive) Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Opiston vuosisata - Sitoutumattomuus ja moniarvoisuus (Arkistoitu – Internet Archive) Haapaveden opiston sivut
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen ensimmäisen kansanopiston avajaisista kulunut 50 vuotta, Aamulehti, 08.01.1939, nro 6, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kansanopistot väylänä korkeakouluun (Arkistoitu – Internet Archive), Työväen Akatemia (pdf), sivu 1. Viitattu 21.10.2015.