Juche

Juche (chosŏn'gŭl: 주체; hanja: 主體, lausunta: [tɕutɕʰe]), myös kimilsungismi, on Korean demokraattisen kansantasavallan virallinen valtiodoktriini. Termi tulee korean kieleen lainatusta, alkujaan sino-japanilaisesta sanasta 主体, shutai, joka on syntynyt 1800-luvun lopun Japanissa vastineeksi saksan sanalle Subjekt. Sana viittaa itsenäisyyteen, autonomiaan tai omavaraisuuteen.

Juchen pohjana ovat marxismi-leninismi ja Kim Il-sungin opetukset.

Kim Il-sungin sanotaan kehittäneen juche-aatteen 1930-luvun alussa japanilaisvastaisen taistelun aikana. Vuonna 1955 Kim käytti ensimmäistä kertaa käsitettä ”juche” puhuttaessa marxismi-leninismin korealaisesta sovellutuksesta. Määritelmän mukaan työläisten vallankumous kuuluu kansalle, joka järjestäytyy suuren johtajan avulla. Juche-aate korostaa erityisesti riippumattomuutta ja omavaraisuutta politiikassa, taloudessa ja sotilaallisissa kysymyksissä sekä näkee kansanjoukot subjektina, joka voi muokata kohtaloaan historiallisen materialismin lainalaisuuksien mukaisesti. Vuonna 1970 Kim Il-sungin poika, Pohjois-Korean tuleva johtaja Kim Jong-il vertasi kansaa kehoon, jota johtaja yhteiskunnan aivoina ohjailee. Puolue on ”hermosto, joka pitää kansan puolesta yhteyttä aivoihin”.

Juche-aatteen keskeisimmät periaatteet ovat 1) riippumattomuus politiikassa, 2) omavaraisuus taloudessa ja 3) itseluottamus kansallisessa puolustuksessa.

Juche-aate korvasi marxismi-leninismin Pohjois-Korean perustuslaissa valtiollisena ideologiana vuonna 1972.

Juche-aate ulkomailla

Kylmän sodan aikana Pohjois-Korea esitteli juche-aatteeseen kuuluvaa ”riippumattomuusperiaatettaan” talousratkaisuna, erityisesti kolmannen maailman maille. Indonesian presidentti Sukarno vieraili Pohjois-Koreassa vuonna 1964 ja yritti Pohjois-Korean mallin mukaisesti järjestää maansa talouden, mutta kokeilu epäonnistui. Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu vakuuttui Pohjois-Korean ideologisesta joukkoliikkeestä ja -hurmiosta Aasian-vierailullaan 1971 ja aloitti maassaan yhdenmukaistamispolitiikan pian vierailunsa jälkeen Pohjois-Koreasta saamiensa ideoiden pohjalta. Yhdenmukaistamisessa pyrittiin Romania modernisoimaan pakkokaupungistamisella ja pakkoteollistamisella, mutta hanke epäonnistui käytännössä täysin.

On arveltu, että juche-aatteella oli suuri vaikutus Pol Potin johtamien punaisten khmerien hallinnoimaan Kambodžaan. Pohjois-Korea ja Kambodža olivat läheisiä liittolaisia ja Kim Il-sung lupasi vuonna 1975 lähettää teknisiä asiantuntijoita auttaakseen Kambodžaa maan maatalous- ja energiaprojekteissa. On arveltu, että Pol Potin ajatukset etnisesti ja ideologisesti yhteinäisestä valtiosta perustuivat juche-aatteeseen. Pohjois-Koreassa ei ole vähemmistöjä, vaan se on yhtenäinen kansallisvaltio. Juche-aate nojaakin vahvaan ylhäältä johdettuun kansallisesti ja ideologisesti yhtenäiseen kansallisvaltioon. Pohjois-Korean hallitus järjesti ensimmäisen kansainvälisen juche-aatteen seminaarin syyskuussa 1977. Juche-opintoryhmiä on useissa eri maissa eri puolilla maailmaa. KCNA ja Voice of Korea viittaavat joskus näiden ryhmien lausuntoihin. Suurimmat juche-aatteen kannattajat Pohjois-Korean ulkopuolella ovat Kansainvälinen juche-aatteen instituutti (The International Institute of the Juche Idea) Japanissa ja Korean Friendship Association, joka on perustettu Espanjassa.

Juche-aate Suomessa

Suomessa on ollut monia juche-aatteeseen keskittyneitä opintoyhdistyksiä ja -piirejä. Juche-aatteesta kiinnostuttiin erityisesti niiden vasemmistolaisten piirissä, jotka eivät halunneet sitoutua ainoastaan Neuvostoliittoon.

1960-luvun lopulla vasemmistoradikalismin noustessa kiinnostuttiin kaikista sosialistisista maista. Ystävyyssuhteet haluttiin solmia jokaisen nk. edistyksellisen maan ja hallituksen kanssa. Edistyksellisiksi maiksi laskettiin kaikki sosialistiset maat, joten jokaisen sosialistisen valtion ja Suomen välille syntyi ystävyysseura, myös Pohjois-Korean ja Suomen välille. Vaikka äärivasemmisto oli voimakkaimmillaan, oli se jakaantunut marxisteihin, trotskilaisiin, stalinisteihin ja maolaisiin.

1970-luvulla Pohjois-Korea suomensi 71 juche-aatetta käsittelevää kirjaa. Tuolloin jos "joku oli missään tekemisissä Pohjois-Korean suurlähetystön kanssa, niin normaalin käytännön mukaan hänelle lähetettiin kotiin ainakin yksi pahvilaatikollinen Kim Il Sungia ja juche-aatetta käsittelevää kirjallisuutta." Juche-aatteesta kiinnostuttiin 1970-luvulla varsinkin Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP), jonka paikallisosastotkin saivat näitä kirjatoimituksia. Myös muille vasemmistojärjestöille toimitettiin kirjallisuutta.

Juche-aatteen kannatusta 1980-luvulla oli lähinnä taistolaisten perustaman SKPy:n keskuudessa. Suomessa on kaksi juche-aatetta kannattavaa järjestöä, joskin Suomi-Korea-seura on enemmänkin keskittynyt ystävyysseuratyöhön eikä virallisesti tutki juche-aatetta. Ensimmäinen on päätehtävänään juche-aatetta Suomessa levittävä järjestö on Helsingissä toimiva Suomen juche-aatteen opintoyhdistys (The Society for the Study of the Juche Idea, Helsinki, Finland), jolla on paikallispiirejään eri puolilla maata.

Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta (KTP) on usein tukenut Pohjois-Koreaa ja juche-aatetta. KTP:n johtavia tovereita osallistuu laajasti Korea-toimintaan ja puolueen äänenkannattajassa Työkansan Sanomissa julkaistaan Pohjois-Korean politiikkaa tukevia artikkeleita. KTP on julkaissut Kim Jong-ilin kirjoituksia erillisinä kirjasina.

Juche-aate ei ole kuitenkaan kiinnostanut pelkästään vasemmistolaisia, vaan Suomen juche-aatteen opintoyhdistyksessä toimii myös paljon ihmisiä erilaisista taustoista. Opintoyhdistystä johti 1980-luvun alusta aina vuoteen 2002 kokoomuslainen Pekka Rantala ja opintoyhdistyksen hallituksessa istuu henkilöitä muun muassa kokoomuksesta, keskustasta ja SDP:stä.

Nykyisin opintoyhdistys järjestää muutamia seminaareja vuodessa sekä julkaisee tutkimuksia juche-aatteen teoriasta. Opintoyhdistys myös julkaisee teoreettisiin asioihiin keskittyvää Juche-lehteä neljä kertaa vuodessa.

Juche-aatteen kunniaksi Pjongjangiin pystytettyyn Juche-torniin on kiinnitetty suomalaisten opintopiirien ja yksityishenkilöiden lahjoittamia muistolaattoja. Suomesta tulleita laattoja on parista sadasta kahdeksan kappaletta, enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä maasta. Lahjoitukset ovat tulleet esimerkiksi "Tampereen yliopiston Toveri Kim Il Sungin teosten opintoryhmältä, "Juche-aatteen Vaasan opintokerholta" ja "Jyväskylän Toveri Kim Il Sungin Juche-aatteen opintokerholta". Ainakin jälkimmäisen tiedetään olleen todellisen opintokerhon sijaan opiskelijajäynä.

Juche-kalenteri

Pohjois-Koreassa käytetään gregoriaanisen kalenterin muunnelmaa, juche-kalenteria. Kalenterin ajanlasku alkaa Kim Il-Sungin syntymästä 14. huhtikuuta 1912, joka on juche-kalenterin vuosi 1.^lähde? Kalenteri otettiin käyttöön 1997.^lähde? Vaikka ajanlaskun lähtöpiste eroaa gregoriaanisesta, ovat kuukaudet samoja. Usein kirjoitetaan ensin gregoriaaninen vuosi, jota seuraa vastaava juche-vuosi, esimerkiksi "9. heinäkuuta 2007 juche 96". Juche-ajanlaskun periaatteella on juurensa vanhoissa kiinalaisissa ja muissa aasialaisissa keisarien tai hallitsijoiden hallituskausiin perustuneissa kalentereissa.^lähde?

Kritiikki

Politiikan tutkija Han S. Park teoksessaan Juche: The Politics of Unconventional Wisdom (2002) ja teologi Thomas J. Belke teoksessaan Juche: A Christian Study of North Korea's State Religion (1999) ovat todenneet, että juche-aate on ”itse asiassa uskonnollinen liike”, vaikka sen kannattajat eivät sitä sellaiseksi tunnusta. Tutkija Brian Reynolds Myers on väittänyt, ettei juche-aatteen ole tarkoituskaan toimia politiikkaa ohjaavana aatteena vaan että se on itse asiassa sisällöllisesti triviaalia sanahelinää, jonka tarkoituksena on lähinnä voida esittää Kim Il Sung ajattelijana Marxin, Leninin ja Maon rinnalla. Tutkija Tauno-Olavi Huotarin mukaan juche-aatteen yksi suurista paradokseista on se, että se korostaa yksilön mestarillisuutta ja massojen luovaa voimaa, mutta vaatii yksinvaltaista johtajuutta. Henkilökultti ei ole juche-aatteen sivutuote tai vain historiallisessa kehityksessä tapahtunut ”väärinymmärrys”, vaan juche-aatteen keskeinen sanoma jo sen alkuajoista lähtien. Tutkija Aslak Aikion mukaan juche-aate on ideologisesti erittäin joustava, koska sillä ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin oikeuttaa johtajan ja puolueen valta. Heikki Jantunen kirjoitti Verkkouutisissa vuonna 1999, että Kim Jong-il ei voinut toteuttaa Pohjois-Koreassa mitään uudistuksia, koska silloin hän olisi arvostellut isäänsä Kim Il Sungia, jota pidetään täydellisenä.

Aiheesta muualla

• International Institute of the Juche Idea, virallinen juche-sivusto englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja japaniksi
• Juche-aatteen opintoyhdistys, Suomen tärkein juche-aatetta kannattava järjestö