Hobitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee J. R. R. Tolkienin luomaa mielikuvituskansaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
 Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Hobitti

Hobitit (yksikkö hobitti, engl. hobbit, hobbits) ovat fantasiakirjailija J. R. R. Tolkienin kirjoissa Hobitti eli sinne ja takaisin ja Taru sormusten herrasta esiintyviä kuvitteellisia olentoja. Hobitin ensimmäisessä suomennoksessa (Lohikäärmevuori, 1973) englannin hobbit on käännetty ”hoppeliksi”.

Kuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskimäärin hobitit ovat pituudeltaan puolet täysikasvuisen ihmisen mitasta (noin metri). Hobiteilla on suipot korvat (tosin ei yhtä suipot kuin haltioilla) ja ylisuuret karvaiset jalat, eivätkä muut kuin väkevät käytä kenkiä. Hobiteilla on kiharat hiukset, ja jalat ovat tuuhean kiharakarvaiset. He ovat usein hieman tanakkoja ja käyttävät värikkäitä vaatteita kuten erilaisia liivejä. Hobiteilla on iloiset ja nauravat kasvot ja he nauravat herkästi. He ovat hyväkuuloisia ja tarkkasilmäisiä. Tarvittaessa he ovat todella vikkeliä ja osaavat liikkua ääntäkään päästämättä. Heillä on näppärät sormet ja he ovat hyviä käsitöissä. Hobitit pitävät myös syömisestä ja syövätkin päivässä noin kaksi tai kolme kertaa niin usein kuin ihmiset. Syömisen lisäksi hobitteja kiinnostavat erilaiset kartat sekä sukututkimukset. Ennen kaikkea he rakastavat rauhaa. Hobitit elävät hieman pidempään kuin ihmiset, jopa parhaimmillaan 140-vuotiaiksi (keskiarvo noin 100 vuotta). Hobitin aikuistumisikä on noin 33 vuotta ja vastaa ihmisen iässä 21 vuotta. Suurin piirtein 50-vuotiaina hobitit saavuttavat keski-iän. Hobitit pitävät vehnäoluesta ja useat hobitit polttavat piipussaan piippukessu- tai piippulehti-nimistä kasvia, joka on verrattavissa tupakkaan. J. R. R. Tolkienin mukaan kasvi saattaa olla Nicotianan alalaji. Eräitä piippukessulaatuja ovat Pitkänpohjan Pehku, Vanha Tobo ja Etelän Tähti, joita tuotetaan jokaisella Konnun neljänneksellä. Hobitit asuvat Konnussa, pohjoisessa Keski-Maan pohjoisosissa, ja eteläisimmillään Briissä. Hobitit asuvat useimmiten maahan kaivetuissa koloissa, joissa he viihtyvät edelleen parhaiten, vaikka heidän on täytynyt omaksua myös muita asumismuotoja. Tasangoilla ja alamailla, sekä erityisesti sepät, köydenpunojat, kärryntekijät yms. suosivat matalia ja pitkänmallisia rakennuksia. Hobittiarkkitehtuuriin kuuluvat erityisesti myös pyöreät ikkunat ja ovet.

Hobittien nimityksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hobitteja kutsutaan myös nimellä puolituiset (sindariksi perian ja monikossa periannath), koska he ovat niin lyhyitä. Rohirrimin kielen tulkatussa versiossa heidän nimensä on holbytlan (kolonkaivajat). Westronin yhteiskielessä heidän nimensä on kuduk (hobitti), lainattu rohirrimin kielen tulkkaamattomasta sanasta kûd-dûkan (kolonkaivaja).

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Hobitit ovat kaukaista sukua ihmisille, mutta hobitit olivat lähtöisin vuorien itäpuolelta, kenties Anduinin suistosta, Synkmetsän ja Sumuvuorten välissä. Silloin oli olemassa kolme erilaista hobittiheimoa. Karvajalat olivat suurin heimo, ja he olivat pieniä ja lyhyitä, ruskeaihoisia hobitteja; väkevät eivät pelänneet ihmisiä yhtä paljon kuin muut ja pitivät soutelusta ja uimisesta, ja he asuivat Anduinin varrella pisimpään ja muuttivat karvajalkojen jälkeen pohjoiseen. Helokesit olivat vähälukuisin heimo, ja heillä oli läheiset suhteet haltioihin. He olivat hobiteista kaikkein seikkailunhaluisimpia. Jossakin vaiheessa Kolmatta aikaa he muuttivat tuntemattomasta syystä Sumuvuorten yli. Muutamat väkevät jäivät sinne asumaan. Hobitit kulkivat eri reittejä lännemmäs ja tulivat viimein Baranduin-joen (jota hobitit alkoivat kutsua nimellä "Rankkivuo") lähettyville ja asettuivat sinne. Noin vuonna 1600 Kolmatta aikaa kaksi helokesiveljestä päätti ylittää Rankkivuon ja asettua sen toiselle puolelle asumaan. Moni hobitti seurasi heitä, ja uusi maa, johon he asettuivat asumaan, sai nimen Kontu. Tästä eteenpäin hobitit laskivat vuodet konnunlaskuna. Konnussa hobitit vannoivat liiton Arnorin valtakunnan viimeisten kuninkaiden kanssa; vaatimuksina olivat vain Arnorin vallan tunnustaminen, viestien nopeuttaminen sekä siltojen ja teiden pitäminen hyvässä kunnossa. Fornostin Taistelussa Angmaria vastaan hobitit lähettivät jousimieskomppanian sotaan, mutta siitä ei ole mitään merkintää. On mahdollista, että tuo väite on vain huhu. Taistelun jälkeen Arnor hajosi, ja hobitit valitsivat thainin johtamaan heitä.

Tunnettuja hobitteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hobitit Tolkienin tarinoiden ulkopuolella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Hobbit" on Tolkien-perikunnan omistama tavaramerkki, joten Tolkien-vaikutteiset fantasiamaailmat, kuten Dungeons & Dragons, puhuvat hobittien sijaan "puolituisista" (engl. "halfling").

Muita kuin Tolkienin maailmaan sijoittuvia tietokonepelejä, joissa on hobitteja:

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hobitti&oldid=22072173”