Flechette
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: vain johdantokappaleessa lähdeviite |
Flechette eli nuoliammus tai patruuna perustuu nuolen muotoisiin ”luoteihin”. Ne muistuttavat nauloja, joiden päässä on nuolimaiset siivekkeet vakauttamassa lentoa. Kohteessa ne eivät sirpaloidu.[1]
Nuoliammuksia käytetään sotilaallisessa toiminnassa ihmismaaleja vastaan. Niitä on suunniteltu erilaisiin aseisiin: tykkeihin[1], kivääreihin, pistooleihin ja haulikoihin. Nuoliammukset ovat erityisen tehokkaita erilaisia suojavarusteita kuten suoja- ja sirpaleliivejä ja kypäriä vastaan. Tästä syystä nuoliammusten käyttö on usein rajattu vain viranomaiskäyttöön. Tunkeutuessaan ruumiin läpi flechette ei tee pahaa jälkeä päällepäin, jolloin ammuttu ei heti edes huomaa saaneensa osumaa. Tyypillisesti osuman saanut kuolee vakaviin sisäisiin verenvuotoihin.
Flechette haulikossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haulikkoon nuoliammus kehitettiin tarkoituksena kasvattaa ampumaetäisyyttä ja aseen tehokkuutta ihmismaaleja vastaan. Haulikon patruunassa nuoliammus on tavallisesti noin tuuman pituinen ja tulitikun paksuinen ”darts-tikka”, joita on yleensä 12/70-patruunassa noin 40 kappaletta. Tyypillisesti tällaisen patruunan nuolet voivat saavuttaa 600 m/s lähtönopeuden. Käytännössä ampumaetäisyys on noin 75–100 metriä, tehokas ampumaetäisyys voi olla kuitenkin jopa 300 metriä.
Alikaliiperiset nuoliammukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alikaliiperisia nuoliammuksia käytetään pääsääntöisesti lähinnä toisia panssarivaunuja vastaan. Sileäputkisessa vaunukanuunassa (100–125 mm) käytettävä nuoliammus saavuttaa jopa yli 1 500 m/s lähtönopeuden. Nuoli itsessään on 2–3 cm läpimitaltaan oleva ja yli puolimetrinen teräväkärkinen ”tikka” (mitat riippuvat aseen kaliiperista), jonka perässä on pienet lentoa vakauttavat siivekkeet. Nuolen valmistusmateriaali on kovaa ja hyvin raskasta metallia: ”tungsten” eli volframikarbidi tai ”DU” (engl. depleted uranium; köyhdytetty uraani). Nuoliammuksen läpäisy perustuu erittäin suureen iskunopeuteen, suureen kineettiseen energiaan ja pieneen iskupinta-alaan. Nuolen kärki on jo vaunun sisäpuolella, kun pyrstö on vielä ulkona. Nuolen suuri paino suhteessa poikkipinta-alaan säilyttää lentonopeuden ja antaa mahdollisuuden muita a-tarvikkeita aikaisemmalle tulenavaukselle, ja lyhyt lentoaika antaa anteeksi etäisyyden- ja ennakonarviointivirheitä. Suuri läpäisynopeus irrottaa panssarista kuumia sirpaleita, jotka saavat aikaan tulipaloja ja räjähdyksiä vaunun sisällä tuhoten vaunun rakenteita ja miehistön. Köyhdytetyn uraanin (DU) oksidoituminen läpäisyssä vähentää läpäisykitkaa ja aiheuttaa räjähdyksen vaunun sisällä. DU:n jäänteillä taisteluympäristössä epäillään olevan haitallisia ympäristövaikutuksia.
Taisteluvaunujen (MBT, main battle tank) pääaseen kaliiberi (100–125 mm) on nuolta suurempi sirpale- ja ontelokranaattien sekä ohjusten ampumista varten. Siksi ohut nuoli on sidottu hylsyynsä tiivistävällä ja keskittävällä sabotilla, joka on esimerkiksi alumiininen sektoreista koostuva tiivisteholkki. Sabotti saattaa nuolen putken läpi ja aukeaa ilmanvastuksen takia irti nuolesta sektoreiden sirotessa etumaastoon. Nuoli saattaa läpäistä useita metrejä panssariterästä.
Nykyään alikaliiperinen nuoliammus on pääsääntöisin pst-ammus raskaasti panssaroituja kohteita, kuten taistelupanssarivaunuja vastaan.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Flechette Shells: an illegal weapon B’Tselem. 1.1.2011. Arkistoitu 5.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Janhunen: Uutta nuolta Suomen sotilas. 31.8.2022. Viitattu 2.9.2022.
- Historical and Technical Aspects of Flechettes and 12 ga Flechette Sabots. Arkistoitu 20.4.2009. Viitattu 2.9.2022. (englanniksi)
- Das 5,56 mm Steyr Flechette. Waffenhq.de. Arkistoitu 19.4.2009. Viitattu 2.9.2022. (saksaksi)