Antti Lastu
| Antti Lastu | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
1.9.1933–31.8.1939, 9.2.1945–5.4.1945
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. kesäkuuta 1882 Merikarvia |
| Kuollut | 20. marraskuuta 1970 (88 vuotta) Pori |
| Ammatti | kansakoulunopettaja |
Anton (Antti) Agapetus Lastu (vuoteen 1906 Lindqvist,[1] 27. kesäkuuta 1882 Merikarvia – 20. marraskuuta 1970 Pori) oli suomalainen opettaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1933–1939 ja 1945.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antti Lastu syntyi Merikarvian Ylikylässä kalastaja Aron Lindqvistin (1836–1923) ja Anna Aittamäen (1835–1922) kahdeksanlapsiseen perheeseen.[3] Kansakoulun käytyään hän opiskeli Sortavalan seminaarissa ja valmistui kansakoulunopettajaksi 1905. Lastu työskenteli opettajana Kaavin Vehkalahdella 1905–1909 ja 1911–1918 sekä Viipurin maalaiskunnan Rakkolanjoella 1909–1911.[2]
Opettajantyönsä ohella Lastu toimi sosialidemokraattisen puolueen kiertävänä puhujana.[2] Vuonna 1907 Vehkalahdelle perustettiin Lastun aloitteesta työväenyhdistys, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi hänet valittiin.[4] Kaavin kunnalliselämässä Lastu oli mukana kuntakokouksen valitsemien lautakuntien jäsenenä.[5] Elokuussa 1917 Lastu osallistui Helsingin Säätytalolla pidettyyn Sosialidemokraattisen Opettajaliiton perustavaan kokoukseen, jossa hän alusti yhdistyksen tarpeellisuudesta käytyä keskustelua. Lastu valittiin myös opettajaliiton hallitukseen.[6]
Sisällissodan käynnistyttyä Lastu vangittiin 25. helmikuuta 1918 Muuruvedellä. Lastu oli aluksi Kuopion vankileirillä, josta hänet toukokuus lopussa siirrettiin Helsingin vankileirille. Lastu ei osallistunut punaisten toimintaan, mutta hänen katsottiin toimineen kiihottajana muun muassa syksyllä 1917 yleislakon yhteydessä pitämiensä puheiden johdosta. Raskauttavana tekijänä oli myös Lastun Kuopiossa ilmestyneeseen Savon Työmieheen lähettämä kirjoitus, jossa hän nimesi seudulle perustetun suojeluskunnan jäseniä ja kutsui sitä ”lahtarikaartiksi”. Heinäkuussa 1918 Lastu sai kolmen vuoden vankeustuomion avunannosta valtiopetokseen.[7]
Vapauduttuaan Lastu palasi kotiseudulleen Satakuntaan, jossa hän työskenteli kansakoulunopettajana Siikaisissa 1920–1921 ja Ulvilan Toejoella 1921–1952.[2] Lastu oli mukana sosialidemokraattisen piirijärjestön toiminnassa ja asettui ehdolle vuoden 1929 eduskuntavaaleissa jääden varasijalle.[8] Hänet valittiin eduskuntaan 1933 ja uudelleen 1936.[2] Helmikuussa 1945 Lastu nousi kansanedustajaksi toimestaan eronneen Väinö Tannerin tilalle kahden kuukauden ajaksi.[9][10] Presidentin valitsijamiehenä hän oli 1937, 1940 ja 1943.[2]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lastun ensimmäinen puoliso oli Merikarvian Alakylästä kotoisin ollut käsityöopettaja Elina Josefina Norr-Rogell (s. 1878). Pariskunnalla oli kuusi lasta. Hänen toinen puolisonsa oli Helmi Alaina Vaalivirta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nimien suomalaistuttamiskomitea ilmoittaa seuraavat nimenmuutokset. Suomalainen Wirallinen Lehti, 23.6.1906, nro 143, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ a b c d e f Antti Lastu Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 24.2.2015.
- ↑ a b Anton Agapetus Aaroninpoika Lastu (Lindqvist) 3.6.2020. Geni. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Yhdistysten rientoja. Savon Työmies, 16.2.1907, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Kuntakokouksessa Kaavilla. Karjalan Sanomat, 26.9.1907, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Sos.-dem. opettajaliiton perustava kokous. Kansan Ääni, 11.8.1917, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Lastu, Anton Agapetus Aaronpoika – Valtiorikosylioikeuden akti (8781) Valtiorikosylioikeus. 5.9.1918. Kansallisarkisto. Arkistoitu 15.7.2020. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Vaalipiirissämme on ääntenlasku toimitettu loppuun. Satakunnan Kansa, 9.7.1929, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Lehtinen, Lasse: Tanner : itsenäisen Suomen mies, s. 466. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-13073-0-3
- ↑ Rajala, Pertti: Punaista on aate : Satakunnan Sosialidemokraatit ry 100 vuotta, s. 145. Pori: Satakunnan Sosialidemokraatit, 2005. ISBN 952-91969-3-8
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
