Ruotila

Ruotila on kylä Kouvolassa, entisen Anjalankosken kaupungin alueella, lähellä Haminan rajaa.

Tilastokeskuksen mukaan Ruotilan postinumeroalueella 46730 asui vuoden 2021 lopussa vakituisesti 113 henkilöä. Ruotilassa ja naapurikylä Liikkalassa toimii yhteinen kyläyhdistys, Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys.

Maantiede

Alkujaan Ruotilan kylä kuului Vehkalahden seurakuntaan, mutta vuonna 1861 perustettiin Sippolan seurakunta, jossa myös Ruotila oli mukana. Vuonna 1975 Sippola ja Anjala yhdistyivät ja syntyi Anjalankosken kaupunki. Suuren kuntaliitoksen myötä vuonna 2009 Anjalankoski siirtyi osaksi uutta suurta Kouvolan kaupunkia.

Ruotila sijoittuu Summanjoen itäisen päähaaran alajuoksulle. Summanjoki kiemurtelee kylän halki vaihtelevissa maisemissa muodostaen alueelle useita koskia: Raitakoski, Myllykoski, Vähäkoski, Karjakoski ja Pitkäkoski. Keskellä kylää Summanjoki levenee hetkeksi muodostaen peltojen reunustaman Kotojärven, joka on umpeenkasvanut matala ruohikkojärvi. Keväiset tulvat keräävät Kotojärven ympäristöön levähtämään muutolla satoja hanhia, joutsenia, sorsia ja kahlaajia vuosittain. Kotojärvellä on myös satojen vuosien perinteet kortteen niitossa, jota harrastettiin ainakin vielä 1950-luvulla.

Historia

Maanviljelijä Oiva Kujala löysi vuonna 1954 kyntötöissä pelloltaan, Ruotilan Kujalan talon mailta kivikirveen. Tämä kirves oli n. 11 senttimetriä pitkä, karkeasti isketty ja vain terältään hiottu. Kirves edustaa ns. Suomusjärven kulttuuria ajalta noin 5000 vuotta eaa, ja se on yksi Sippolan alueen varhaisimpia esihistoriallisia löytöjä. Näihin aikoihin Ruotila sijaitsi sisäsaaristossa merenlahden rannalla ja on soveltunut ihmisten asuinalueeksi ilmeisen hyvin, sillä alueelta on löydetty joitain muitakin muinaisesineitä, kuten hiomakivi, tasataltta ja kiviriipus.

Ruotilan lounaisosista, Keltakangas-Hamina-tien (371) vierestä läheltä kunnanrajaa löydettiin kesällä 1951 kivikautinen asuinpaikka. Alueella suoritettujen kaivausten avulla Pajarin asuinpaikan todettiin olevan ajalta noin 3000 vuotta eaa, eli samaa ikäluokkaa Ankkapurhan kivikautisen asuinpaikan kanssa. Kaivauksissa alueelta löydettiin mm. kaksi tulisijaa, saviastioiden palasia, kvartsisia kaapimia ja hiiliä. Ankkapurhan asuinpaikkaan verrattuna kaivauksissa löytyi vain melko vähän esineitä, joka tarkoittanee sitä, että asuinpaikka ei ollut kovin pitkäaikainen.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Ruotilan kylässä oli kolme taloa, joissa oli yhteensä neljä hevosta, 13 lehmää, 10 nuorta karjayksilöä, yhdeksän lammasta ja neljä sikaa. On kuitenkin otettava huomioon, että näihin aikoihin 25-vuotinen sota oli juuri alkanut, ja venäläiset olivat tehneet Sippolan alueelle useita hävitysretkiä, joten karjavarallisuus oli todennäköisesti vähäisempi kuin normaalioloissa. Vuoden 1622 karja- ja kylvöluettelossa Ruotilan kylässä mainitaankin olleen esimerkiksi 10 hevosta, 44 lehmää ja 76 lammasta, talojakin jo seitsemän. Vuoden 1755 väestönlaskennassa Ruotilan asukasluku oli 57.

Ruotilan kylän isojako vahvistettiin vuonna 1884.

Ruotilaan ja Liikkalaan yritettiin perustaa kansakouluja jo vuonna 1893, mutta koulu perustettiin lopulta vain Liikkalaan, sillä kahden koulun yhtäaikainen rakentaminen olisi käynyt liian kalliiksi kunnalle. Liikkalan koulun valmistuttua vuonna 1896 kuntakokous päätti myös Ruotilaan rakennettavan koulun, joka valmistui syksyllä 1898. Kansakoulu lopetti toimintansa vuonna 1967.

Vuonna 1914 avattiin Ruotilaan Liikkalan osuuskaupan myymälä Viktor Espon taloon, oma kaupparakennus valmistui syksyksi 1917. Osuuskauppa lakkautettiin 1980-luvun lopussa.

Vuodesta 1916 alkaen Ruotilan Korjuksenkulmalla toimi Pitkänkosken puuhiomo ja vuodesta 1918 alkaen myös paperitehdas. Toiminta lakkasi vuonna 1923 konkurssin seurauksena, mutta puuhiomo aloitti uudelleen vuonna 1926, kun kauppaneuvos J. Peusa laajensi tehdasta ja rakensi uuden tiilisen puuhiomon. Tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1932, ja sen toiminta loppui.

Ruotilankoskella eli Myllykoskella on toiminut mylly ja saha, jotka lopettivat toimintansa noin 1950-luvulla. Nykyisin vanhan myllyn paikalla sijaitsee kyläyhdistyksen rakentama ja omistama Myllytupa.