[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Kouvola

kaupunki Kymenlaakson maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkeli koostuu suurelta osin taulukoista ja luetteloista, eikä se siten vastaa tietosanakirja-artikkelin muotoa ja sisältöä.

Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki. Se on Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kouvolassa asuu noin 79 000 henkilöä,[2] mikä tekee siitä Suomen 12. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km2 suuruinen (josta 325,59 km2 vesistöjä)[1] ja sen väestötiheys on 30,7 asukasta/km2. Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale. Ennen yhdistymistä Kouvolalla oli kolme naapurikuntaa, Elimäki, Kuusankoski ja Valkeala.

Kouvola

vaakuna

sijainti

Kouvolankatu
Kouvolankatu
Sijainti 60°52′05″N, 026°42′15″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 286
Hallinnollinen keskus Kouvolan keskustaajama
Perustettu 1922
– Kouvola 1960 (kaupungiksi)
– Kouvola 2009 (Kouvolan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Anjalankoski (2009)
Elimäki (2009)
Jaala (2009)
Kuusankoski (2009)
Kouvola (2009)
Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala 2 883,29 km²
25:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 2 557,70 km²
– sisävesi 325,59 km²
Väkiluku 78 514
12:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 30,70 as./km² (31.10.2024)
– väestönkasvu −8 % (31.12.2014)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,0 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 28,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,4 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 5,2 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 12,2 % (2019)
Kaupunginjohtaja Marita Toikka
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.
 • Liik.
 
15
13
13
8
4
3
2
1
kouvola.fi

1800-luvun loppupuolella silloiseen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut Savon ja Kotkan radat sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922. Kouvola kuului vuosina 1922–1945 Viipurin lääniin. Se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Vuosina 1940 ja 1944 pääosa Viipurin läänistä luovutettiin Neuvostoliitolle ja jäljelle jääneistä alueista muodostettiin vuonna 1945 Kymen lääni. Siihen mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus: Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.[7] Jo pitkään ennen yhdistymistä Kouvolan keskustaajama ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva Koria, Valkealan päätaajama, joka käsittää Jokelan ja Valkealan kirkonkylän, sekä eteläisen radanvarren Myllykoski ja Inkeroinen.

Historia

muokkaa
 
Kouvolan keskustan asemakadulla 1960-luvulla.
 
Kouvolan keskustasta 1970-luvulla.
 
Kouvolan vaakuna (1952–2008)

Vanhan suomen kielen sana ”kouvo” tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.[9]

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin yli 200 taisteluiden ulkopuolista ihmistä.lähde?

Kauppala ja kaupunki

muokkaa

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta ja liitettiin Viipurin lääniin vuosiksi 1922–1945. Kauppalanoikeudet se sai vuonna 1923. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi punaista avainta ristissä musta-hopeisella pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta vuoteen 1990 asti.lähde?

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä sen alueella ollut paljon vesistöjäkään, lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.lähde?

Kouvolan rakennuskanta on 1960−1970-lukujen massiivista betoniarkkitehtuuria, kuten tornitaloja ja kaupungintalo.

Alueliitokset

muokkaa
 
Kartta Kouvolan ja Kuusankosken alueliitoksista. Pääosa vanhan Kouvolan alueesta erotettiin Valkealasta lukuun ottamatta kaupungin länsiosia, jotka erotettiin Kuusankoskesta.

Vuonna 1922 Valkealan kunnan Kouvolan kylän pohjoisosista erotettu Kouvola käsitti pienehkön alueen kaupungin nykyisen ydinkeskustan ympäristössä, rautatien molemmin puolin. Kauppalan pinta-ala laajeni hiukan vuonna 1939, kun Käpylän ja Kotiharjun alueet liitettiin siihen Valkealasta. Vuonna 1950 kauppalaan liitettiin Tornionmäen, Viitakummun ja Palokankaan käsittänyt laaja alue. 1956 Ravikylältä Käyrälammelle ulottunut alue liitettiin kauppalaan niin ikään Valkealasta, lisäksi Kellomäen ja Tanttarin alueet liitettiin Kouvolaan Kuusankoskesta. Vuonna 1966 muun muassa Rekolan, Eskolanmäen, Lehtomäen ja Tykkimäen alueet liitettiin Kouvolaan Valkealasta ja Korjalan alue Kuusankoskesta. Vuonna 1985 Korjalan alueen Valtatien 6 pohjoispuolinen osa siirrettiin takaisin Kuusankoskeen, Lahti–Kouvola-radan eteläpuolisen Kymijoen ranta-alueen ja Ravikylän ja Valkealanväylän välisen maa-alueen siirtyessä Kuusankoskesta Kouvolaan. Kouvolan viimeiset alueliitokset ennen vuoden 2009 kuntaliitosta tapahtuivat 1991, kun alueita Kymijoen pohjoisrannalta, Vahteronmäen eteläpuolelta, Lehtomäen ja Valkealanväylän väliltä sekä Tykkimäen itäpuolelta siirrettiin Valkealasta osaksi Kouvolaa.[10][11]

Vuoden 2009 kuntaliitos

muokkaa
Pääartikkeli: Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.[7][12] Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.[13] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 12. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin.[14]

 
Panoraamakuva Kouvolan keskustassa sijaitsevasta Hansatorista.

Kunnat/kaupungit, joista tehtiin Kouvola vuonna 2009:

muokkaa
Kunta Asukasluku Pinta-ala km2
Kouvola 30 633 44,88
Anjalankoski 16 379 752,92
Elimäki 8 199 391,74
Valkeala 11 656 1 003,72
Jaala 1 855 563,54
Kuusankoski 19 739 128,53
Kaikki 88 461 2 885,33

Maantiede

muokkaa

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.[15]

 
Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa Valkealassa.

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.lähde?

Ilmasto

muokkaa
Kouvolan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,4 −3,4 1,3 8,3 15,9 20,2 22,9 20,8 14,9 7,5 2,1 −1,1 ka. 8,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,1 −9,7 −6,3 −0,8 4,7 10,0 13,0 11,6 7,1 2,0 −2,2 −6,0 ka. 1,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,1 −6,2 −2,3 3,7 10,6 15,2 18,0 16,1 10,8 4,7 0,1 −3,5 ka. 5,1
Sademäärä (mm) 54 45 42 31 41 63 69 71 63 72 66 64 Σ 681
Sadepäivät (d) 12 10 9 7 8 9 9 10 10 12 12 13 Σ 121
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,4
−9,1
−3,4
−9,7
1,3
−6,3
8,3
−0,8
15,9
4,7
20,2
10,0
22,9
13,0
20,8
11,6
14,9
7,1
7,5
2,0
2,1
−2,2
−1,1
−6,0
S
a
d
a
n
t
a 		54
45
42
31
41
63
69
71
63
72
66
64


Väestö

muokkaa

Vielä 1980-luvulla muuttovoittoa saanut Kouvolan kaupunki on 1990-luvulta alkaen kärsinyt muuttotappiosta. Ajansaatossa tappio on vain syventynyt siten, että 2010-luvun lopulla Kouvola oli Suomen pahin muuttotappioalue. Myös luonnollinen väestönkehitys on ollut tappiollista kun esimerkiksi vuonna 2017 kaupungissa kuoli yli 450 ihmistä enemmän kuin syntyi uusia.[16] Syyksi on pitkälti todettu työpaikkojen radikaali vähentyminen alueella sekä Itäradan puuttuminen.[17][18]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen vuodesta 2010 eteenpäin.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 30 951
1985
  
 31 836
1990
  
 31 740
1995
  
 32 078
2000
  
 31 614
2005
  
 31 177
2010
  
 88 174
2016
  
 85 855
2020
  
 82 104
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2022 lopussa Kouvolassa oli 79 429 asukasta, joista 67 820 asui taajamissa, 10 980 haja-asutusalueilla ja 629:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kouvolan taajama-aste on 86,1 %.[20] Kouvolan taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2022)
1 Kouvolan keskustaajama 46 043
2 Valkeala 5 735
3 Myllykoski 5 452
4 Inkeroinen 4 441
5 Koria 3 880
6 Elimäen kirkonkylä 1 184
7 Jaalan kirkonkylä 556
8 Utti 392
9 Kaipiaisten asemanseutu 209

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2018 määritellyistä taajamista Sippola lakkasi olemasta taajama vuoden 2019 taajamarajauksessa, mutta palasi takaisin taajamien joukkoon vuoden 2020 taajamarajauksessa. Entisen vuonna 2009 lakkautetun Kuusankosken kaupungin keskuspaikka, Kuusankoski ja Voikkaa eivät enää nykyisin muodosta omia taajamiaan, vaan ovat osa Kouvolan keskustaajamaa.

Aluejako

muokkaa
Pääartikkeli: Kouvolan alueellinen jako
 
Kouvolan suuralueet ja kaupunginosat.

Kouvola on tilastointia varten jaettu kuuteen suuralueeseen, 43 tilastoalueeseen ja 193 pienalueeseen.

Kouvolan kuusi suuraluetta muodostuvat liitoskunnista. Suuralueet ovat:[22]

Suuralueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin. Kaupunginosia on vuodesta 2015 lähtien ollut 39.[23] Kaupunginosat ovat kunnallishallinnon yksiköitä, joita tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, kiinteistötunnuksissa, erilaisissa luvissa, lausunnoissa ja inventoinneissa.[24]

Aluetoimikunnat

muokkaa
 
Kouvolan aluetoimikunnat.

Osa-alueiden ja kaupunginosien lisäksi Kouvola on vuodesta 2018 lähtien jakautunut myös viiteen aluetoimikuntaan. Niiden tarkoituksena on turvata hyvät ja toimivat kunnallispalvelut nykyisen Kouvolan entisten kuntien alueilla. Aluetoimikuntien tehtäviä ovat mm. alueen palvelutarpeen arviointi ja kehittämissuunnitelman laatiminen, kaupungin myöntämän vuosittaisen kehittämisrahan käytöstä päättäminen, lausuntojen antaminen, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa sekä osallistuminen alueen palveluiden ja hankkeiden suunnitteluun yhdessä kaupungin kanssa.[25]

Aluetoimikuntien toiminta-alueet ovat Anjalankoski, Valkeala, Elimäki (ml. Koria), Kouvolan keskusta-alue ja Kuusankoski (ml. Jaala). Aluejaon lähtökohtana on käytetty tilastollisia suuralueita. Kouvolan seudun entisistä kunnista eli nykyisistä suuralueista vain Jaala ei muodosta omaa aluetoimikuntaa, vaan on osa Kuusankosken aluetoimikuntaa.[25]

Aluetoimikunta Väkiluku Pinta-ala km² Väestötiheys
Keskustan aluetoimikunta (1) 30 185 44,88 672,57
Kuusankosken aluetoimikunta (2) 20 647 692,07 29,83
Anjalankosken aluetoimikunta (3) 15 000 752,92 19,92
Valkealan aluetoimikunta (4) 11 433 1003,72 11,39
Elimäen aluetoimikunta (5) 7 900 391,74 20,17
5 aluetoimikuntaa 85 165 2 885,33 29,52

Tilastotiedot ovat vuoden 2015 mukaiset.

Lähde: Väestötiedot on otettu Kouvola sanomien 9. tammikuuta 2017 julkaistusta uutisesta, jonka nimi on ”Muuttoliike voi vaihtaa lähikoulun”.[26]

Kristilliset kirkkokunnat

muokkaa
Pääartikkeli: Uskonto Kouvolassa
 
Kouvolan keskuskirkko
 
Kouvolan ortodoksinen Pyhän Ristin kirkko
 
Kuusankosken kirkko
 
Valkealan kirkko
 
Elimäen kirkko

Luterilaiset seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kouvolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]

Nämä seurakunnat muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän.

Entiset luterilaiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu lakkautetut luterilaiset seurakunnat Kouvolan kaupungin nykyisellä alueella.[27]

Muut seurakunnat

muokkaa

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kouvolassa toimivat Elimäen helluntaiseurakunta, Inkeroisten helluntaiseurakunta, Kouvolan helluntaiseurakunta ja Valkealan helluntaiseurakunta. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Kouvolassa toimivat Tuohikotin helluntaiseurakunta ja Voikkaan Saalem.[28]

Kouvolassa sijaitsee katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan Pyhän Ursulan katolinen seurakunta.[29]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kouvolan alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.[30]

Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Paulus-seurakunta on toiminut Kouvolassa vuodesta 2005 lähtien.[31] Seurakunnan jäsenet ovat etupäässä Pohjois-Kymenlaaksosta.lähde?

Kunnallishallinto

muokkaa

Kaupunginvaltuusto

muokkaa

Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Sen paikkajako vuosina 2021–2025 on:[32]

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto kaudella 2021-2025:

Lautakunnat

muokkaa

Kouvolalla on seitsemän lautakuntaa:[33]

  • Keskusvaalilautakunta
  • Kymen jätelautakunta
  • Kasvatus- ja opetuslautakunta
  • Liikuna- ja kulttuurilautakunta
  • Tarkastuslautakunta
  • Tekninen lautakunta
  • Teknisen lautakunnan lupajaosto

Liikenneyhteydet

muokkaa
 
Kouvolan rautatieasema
  • Kouvolan kautta kulkevat yleiset tiet eri ilmansuuntiin:

  Koskenkylä (Loviisa), Kouvola, Lappeenranta, Joensuu, Kajaani (Lounaaseen / Itään)
  Rauma, Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola (Länteen)
  Kotka, Kouvola, Mikkeli (Etelään / Koilliseen)
  Heinola (Luoteeseen / Pohjoiseen)
  Hamina (Etelään / Kaakkoon)

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkyykin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta, ja Kuopion kautta saman verran. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–Lappeenranta–Joensuu–Kajaani) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (Rauma–Tampere–Lahti–Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee sotilaskäytössä oleva Utin lentoasema sekä Saveron, Selänpään ja Ummeljoen lentokentät.

Talous

muokkaa
 
Kauppakeskus Veturi
 
Kymin paperitehdas

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavat toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 97 %.[34] Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982[35].

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen. Keskustan itäpuolelle Kullasvaaraan on rakenteilla yhdistetty rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT, joka valmistunee vuonna 2023. Sen ympärille on suunnitteilla laaja logistiikka- ja yritysalue.[36] Kouvolasta pyritään tekemään ”Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus”.[37]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä, vuoden 2009 alussa kaikkiaan 7 150.[38] Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen:[39]

  • Alkutuotanto 1,2 %
  • Teollisuus 21,8 %
  • Kauppa 13,0 %
  • Liikenne 11,1 %
  • Liike-elämän palvelut 13,6 %
  • Julkiset ym. palvelut 34,9 %
  • Elinkeino tuntematon 1,3 %

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen:[39]

  • Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
  • Jalostus 21,1 %
  • Palvelut 77,1 %
  • Tuntematon 1,1 %

Talousongelmat

muokkaa

Nykyisellä Kouvolalla on ollut talousongelmia miltei koko olemassaolonsa ajan; esimerkiksi vuonna 2019 kaupunki teki tappiota yli 27 miljoonan euroa.[18] Talousongelmat ovat johtaneet palvelujen karsimiseen etenkin maaseudulta. Marraskuussa 2018 laadittiin uusi kouluverkko, jossa Kouvolan nykyinen 34 koulun verkko pienenee, niin että kaupunkiin jää 17 koulua.[40] Vuonna 2019 harkittiin myös liikuntapaikkojen sulkemista.[41]

Kouvolan keskusta-alueen ulkopuolella asuvat asukkaat ovat arvostelleet kaupunkia siitä, että suurin osa palveluista keskitetään keskustaan ja keskustan ulkopuolisten alueiden, etenkin maaseudun, palveluja karsitaan.[42]

Koulutus

muokkaa
 
Eskolanmäen koulu (Yhtenäiskoulu) Kouvolan Eskolanmäellä
 
Mansikkamäen koulu Pikku-Palomäellä
 
Naukion yhtenäiskoulu Kuusankoskella
 
Kouvolan ammattiopisto (EduKo) Kouvolan Tornionmäellä
 
Ratatekninen oppimiskeskus (ROK)

Yliopistotasoista tutkimusta liiketalouden ja logistiikan alalla tehdään LUT-yliopiston Kouvolan yksikössä.[43] LUT-yliopisto aloitti Kouvolassa yliopistotason tutkintokoulutuksen johtavan opetusohjelman vuonna 2022.[43] Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.[44]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Perusopetus

muokkaa

Kouvolassa on 33 peruskoulua, jotka tarjoaa yleissivistävää opetusta kouvolalaisille 7–16-vuotiaille lapsille. Kouluista 22 on ala-asteita, viisi on yläasteita ja kuusi koulua on yhtenäiskouluja eli yhdistettyjä ala- ja yläasteita.[45] Kouvolan peruskoulujen määrä on laskenut kuntaliitoksen jälkeen paljon, sillä vielä vuonna 2010 Kouvolassa oli 47 peruskoulua. Kouvolan kaupunki on lakkauttanut muun muassa paljon pieniä maalaiskylien kouluja, pääosin säästösyistä.

Vuonna 2017 Kouvolan kaupunki aloitti suuren kouluverkkoselvityksen, ja marraskuussa 2018 kaupunki tuli siihen lopputulokseen, että Kouvolaan jää 18 peruskoulua ja 16 koulua lakkautetaan.[46][47] Kouvolaan rakennetaan seuraavan 10 vuoden aikanamilloin? yhdeksän uutta koulua, ja joitakin nykyisiä kouluja peruskorjataan. Kaupunki on perustellut kouluverkon supistamista säästöjen hakemisella ja sillä, että suurin osa nykyisistä koulurakennuksista on vanhoja ja hyvin huonossa kunnossa.[48]

Peruskoulut

muokkaa

Tässä on luettelo Kouvolan peruskouluista.

Kouvolan suuralue
muokkaa
Kuusankoski
muokkaa
Anjalankoski
muokkaa
Valkeala
muokkaa
Elimäki
muokkaa
Jaala
muokkaa

Lukiot

muokkaa
 
Kouvolan Yhteislyseo

Nykyisen Kouvolan aikana kaupungissa on lakkautettu kolme lukiota. Entisen Anjalankosken kaupungin Inkeroisissa sijainnut Anjalankosken lukio suljettiin vuonna 2015. Valkealan lukio ja Elimäen lukio suljettiin lopullisesti kesäkuussa 2021.

 
Jaakonpuiston päiväkoti

Päiväkodit ja varhaiskasvatus

muokkaa

Kouvolassa on yhteensä 45 päiväkotia, joista 38 on kaupungin ja loput yksityisten yritysten päiväkoteja. Osassa päiväkodeista on myös esikoulupalvelut.

Kansalaisopistot

muokkaa

Kouvolassa toimii Kouvolan kansalaisopisto, jonka päätoimipiste sijaitsee Kouvolan Salpausselänkadulla. Sillä on toimintaa myös Elimäellä, Jaalassa, Kuusankoskella sekä Valkealassa.

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Kouvolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Kouvolan alueella puhuttu murre on Iitin murretta, joka kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[50]

Kirjallisuus

muokkaa
 
Kouvolan Kaupunginkirjasto

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan dekkaripäivät Kouvolan teatterin tiloissa. Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 8 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa. Kouvolan Sanomat on Kouvolan seudulla kuutena päivänä paperisena ja seitsemänä digitaalisena ilmestyvä sanomalehti.

Musiikki

muokkaa

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tapahtumat

muokkaa

Kouvolassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Kouvolassa kaksi kertaa: 1963 sekä 1997.[51]

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä

muokkaa

Ruokakulttuuri

muokkaa

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.[57] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista. Vuonna 2024 Kouvola kaupunki aikoo solmia ystävyyskaupunkisuhteet Ukrainalaisen kaupungin kanssa. Kaupunki alkaa valmistella ystävyyskaupungin hakua yhdessä Ukrainan Suomen suurlähetystön kanssa. Tavoitteena on löytää Ukrainalainen kaupunki, joka muistuttaa Kouvolaa esimerkiksi asukasluvultaan, elinkeinorakenteeltaan tai opiskelumahdollisuuksiltaan. Valmistelutyön on määrä tulla päätökseen alkusyksystä 2024.

Urheilu

muokkaa
 
Lumon Areena
 
Urheilupuiston uimahalli

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko, jota edustaa KooKoo, kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa.

Lumon Areena (Kouvolan jäähalli) Kouvolan keskustassa on yksi Suomen suurimmista areenamaisista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA-määräykset täyttävä jalkapallokenttä, neljä jäähallia ja neljä uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.[58]

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsee mäkihyppymäki Palomäen mäkikeskus.[59]

Urheiluseuroja

muokkaa

Tutustumiskohteita

muokkaa
 
Verlan tehdasmuseo entisen Jaalan kunnan alueella on Unescon maailmanperintökohde.
 
Tykkimäen huvipuisto.
 
Käyrälammen uimaranta

Nähtävyyksiä

muokkaa

Tapahtumia

muokkaa

Tunnettuja kouvolalaisia

muokkaa
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Nykyisen Kouvolan alueella syntyneet tai kasvaneet on lajiteltu henkilön alkuperäisen syntymä- tai asuinkunnan mukaan (kunnat on suuruusjärjestyksessä eli Kouvolan suuralueiden numerointijärjestyksessä).

Kouvola

muokkaa

Kuusankoski

muokkaa

Anjalankoski

muokkaa

Valkeala

muokkaa

Elimäki

muokkaa

Jaala

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Yle - Tulospalvelu - Kouvola - Kaakkois-Suomen vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 vaalit.yle.fi. Viitattu 9.11.2021.
  7. ↑ a b Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008) finlex.fi. 8.5.2008. Helsinki: Edita. Viitattu 30.12.2013.
  8. ↑ Jäntti, Pasi: Mikä on kouvo? Kaleva. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 12.5.2013.
  9. ↑ Historia kouvola.fi. Viitattu 1.10.2017.
  10. ↑ Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 123–124. Genimap, 2004.
  11. ↑ Rurik Wasastjerna: Kaavoituksen historia rakennetun ympäristön inventoinnissa (PDF) Museovirasto, Kouvolan kaupunki. Arkistoitu 7.4.2022. Viitattu 10.7.2021.
  12. ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2009.
  13. ↑ Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi Yle Uutiset. 26.11.2007. Viitattu 1.12.2007.
  14. ↑ Kouvola on toinen Kymenlaakson keskuksista meidankymenlaakso.com. 19.12.2018. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 6.12.2020. (englanti)
  15. ↑ Maisemamaakunnat ympäristö.fi. Viitattu 17.9.2011.
  16. ↑ Kouvola suuren tuskan edessä Yle.fi.
  17. ↑ Kaakkois-Suomen suurin kaupunki vaihtuu, jos väestöennuste toteutuu – Kouvolan väkiluku vähenee tuhansilla Yle.fi.
  18. ↑ a b ; Hujanen, Touko: Älkää lähtekö! Ylioppilaslehti. Viitattu 13.10.2021.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980−2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  20. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus.
  21. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus.
  22. ↑ Taskutieto 2011 (pdf) (s. 10) Kouvolan kaupunki. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 17.3.2015.
  23. ↑ Kaupunginosajako koko kunnan alueelle (pdf) Kouvolan kaupunki. Arkistoitu 8.7.2015. Viitattu 8.9.2015.
  24. ↑ Kaupunginosajako Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  25. ↑ a b Aluetoimikunnat Kouvolan kaupunki. Viitattu 21.7.2022.
  26. ↑ Kouvolan Sanomat 9.1.2017 s. 2
  27. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  28. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  29. ↑ Pyhän Ursulan seurakunta Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 21.7.2022.
  30. ↑ Kouvolan ja Haminan toiminta-alue Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 9.3.2024.
  31. ↑ Esittely – Kouvola Lähatyshiippakunta. Viitattu 24.12.2022.
  32. ↑ Kaupunginvaltuusto Kouvolan kaupunki. Viitattu 15.8.2022.
  33. ↑ Lautakunnat Kouvolan kaupunki. Viitattu 2.8.2022.
  34. ↑ Kouvolan laaja hyvinvointikertomus 2021-2025 kouvola.fi.
  35. ↑ Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 19.12.2018.
  36. ↑ rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT Kouvolan kaupunki. Viitattu 9.12.2019.
  37. ↑ Visio Kouvola Innorail. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 17.4.2007.
  38. ↑ Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  39. ↑ a b Tilastotietoa kouvola.fi. 31.12.2004. Arkistoitu 26.2.2008. Viitattu 12.3.2008.
  40. ↑ Antti-Jusssi Korhonen: Kouvolan kaupunginjohtaja: 17 koulua riittää, Anjala ei tarvitse uutta koulua eikä Elimäki yhtenäiskoulua Yle Uutiset. Viitattu 6.12.2020.
  41. ↑ Liikuntajärjestöt huolissaan Kouvolan säästöaikeista – haluaisivat mukaan suunnitteluun: "Toivomme kaupungilta yhteistyötä" yle.fi.
  42. ↑ Päättäjät ja asukkaat haluavat kuntavaaleissa puhetta Kouvolan palveluista yle.fi.
  43. ↑ a b LUT Kouvola - LUT www.lut.fi. Viitattu 1.1.2021.
  44. ↑ Helsingin yliopisto
  45. ↑ Kouvolan peruskoulut
  46. ↑ Kouvolan Sanomat
  47. ↑ Kouvolan Sanomat
  48. ↑ Kouvola joutuu kiireelliselle säästökuurille – kouluja ja uimahalleja suljettaisiin yle.fi.
  49. ↑ Valkealan monitoimitalo – Kouvolan kaupunki
  50. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  51. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  52. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 101. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  53. ↑ Kouvolan Lakritsi Oy Kouvolan Lakritsi. Viitattu 8.2.2023.
  54. ↑ Kouvolan Lakritsi valittiin jälleen parhaaksi lakritsin valmistajaksi | Kouvolan Lakritsi www.sttinfo.fi. Viitattu 8.2.2023.
  55. ↑ Laajan suosion saaneet Elimäen Lähiruokamessut järjestetään kymmenettä kertaa ensi viikonloppuna 11.-12.9.2021 kulttuuritielle.fi. Viitattu 27.10.2024.
  56. ↑ Elimäen Lähiruokamessut kulttuuritielle.fi. Viitattu 27.10.2024.
  57. ↑ Kansainvälinen Kouvola Kouvolan kaupunki. Viitattu 1.10.2020.
  58. ↑ Ladut ja kuntoradat Kouvolan kaupunki. Viitattu 8.2.2023.
  59. ↑ Palomäen, Kouvola Ski Jumping Hill Archive  »  skisprungschanzen.com. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  60. ↑ Kouvola-päivä (Arkistoitu – Internet Archive), Kouvolan kaupunki

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)
1. Helsinki 683 669 7. Jyväskylä 149 263 13. Lappeenranta 73 481 19. Porvoo 51 698 25. Lohja 45 670
2. Espoo 319 811 8. Kuopio 125 597 14. Vaasa 70 382 20. Salo 50 890 26. Nurmijärvi 44 991
3. Tampere 260 051 9. Lahti 121 447 15. Hämeenlinna 68 421 21. Kotka 50 336 27. Tuusula 42 112
4. Vantaa 251 070 10. Pori 83 375 16. Seinäjoki 66 556 22. Kokkola 48 372 28. Kirkkonummi 41 610
5. Oulu 216 174 11. Kouvola 78 514 17. Rovaniemi 65 673 23. Hyvinkää 47 041 29. Rauma 38 957
6. Turku 205 949 12. Joensuu 78 764 18. Mikkeli 51 960 24. Järvenpää 46 795 30. Kerava 38 444
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kouvola&oldid=22749463”