Painevesireaktori
Painevesireaktori (PWR) (engl. pressurized water reactor) on ydinreaktorityyppi, jossa korkeapaineinen vesi jäähdyttää reaktorin sydäntä. Painevesi-nimitys tulee siitä, että jäähdytysvesi on niin korkeassa paineessa (usein yli sata baaria), ettei se höyrysty, vaikka sen lämpötila kohoaa useisiin satoihin asteisiin.[1]
Painevesireaktorit käyttävät kahta erillistä jäähdytysvesijärjestelmää. Ensiö- eli primääripiirissä kiertävä vesi jäähdyttää reaktoria, josta kuumentunut jäähdytysvesi johdetaan höyrystimiin. Höyrystimissä ensiöpiirin kuuma vesi höyrystää toisio- eli sekundääripiirin vettä, joka on alemmassa paineessa. Höyrystimen jälkeen jäähtynyt ensiöpiirin vesi palaa takaisin reaktoriin uudelleen kuumennettavaksi, ja toisiopiirin puolella syntynyt höyry johdetaan sähköä tuottaviin turbiineihin. Ensiöpiirin painetta säädetään paineistimella, jossa on vettä ja höyryä. Painevesireaktoria säädetään säätösauvakoneiston ja jäähdytysveteen liuotettavan boorin avulla. Säätösauvojen työntäminen reaktoriin hillitsee reaktiota, ja niiden poistaminen kiihdyttää sitä; boori toimii vastaavasti mutta pitkäkestoisemmin.[1]
Painevesireaktorin turbiinien huolto on helpompaa kuin kiehutusvesireaktorin, koska käytön aikana aktivoituva reaktorin jäähdytysvesi ei kulje turbiinin kautta.
Painevesireaktori kehitettiin alun perin laivastokäyttöön Yhdysvalloissa Westinghousen Bettis Atomic Power Laboratoryssa. Painevesireaktoreita käytetään edelleen laivoissa, ja voimalaitoskäytössä siitä on tullut maailman yleisin reaktorityyppi. Painevesireaktoreita valmistavat mm. Westinghouse, General Electric ja yhteiseurooppalainen Areva NP (ent. Framatome ANP), joka toimitti myös painevesireaktoriin pohjautuvan EPR-reaktorin Olkiluoto 3:een. Neuvostoliitossa suunniteltu VVER (vodo-vodjanoi energetitšeski reaktor) on myös tyypiltään painevesireaktori. Suomessa on tällä hetkellä kaksi VVER-reaktoria Loviisan voimalaitoksella. Myös Hanhikiven ydinvoimalaitoksen oli tarkoitus olla VVER-tyyppiä. Olkiluoto 1 ja 2 ovat puolestaan kiehutusvesireaktoreita (BWR).[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Ydinvoimalaitostekniikan perusteita (Sivut 44–47) 2004. Säteilyturvakeskus. Viitattu 3.12.2023.
- ↑ Ydinvoima Energiateollisuus ry. Viitattu 31.10.2023.