Mantsinsaari
Mantsinsaari, Mantsi (ven. Остров Мантсинсаари) on saari Laatokan koillisrannikolla Salmin kunnallishallintoalueella Pitkärannan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Saari kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin. Mantsinsaari sijaitsee mantereen tuntumassa. Mantereen ja Mantsinsaaren välissä on Lunkulansaari ja Mantsinsaaren pohjoispään lähelle ulottuu Uuksalonpäänniemi. Mantsinsaari on 14,5 kilometriä pitkä ja yli neljä kilometriä leveä. Pinnanmuodostukseltaan Mantsinsaari on läheistä Lunkulansaarta korkeampi. Saaren keskiosan korkeimmat kohdat kohoavat 17–30 metriä Laatokan pinnan yläpuolelle.[1] Suomelle kuuluessaan Mantsinsaaressa oli kolme suurta kylää, mutta nykyisin saari on lähes asumaton, eikä lossiyhteyskään ole enää käytössä.[2]
| Muut nimet |
Остров Мантсинсаари |
|---|---|
| Sijainti | |
| Vesialue |
| Asukasluku |
2 |
|---|
Historia
muokkaaEnnen toista maailmansotaa saari kuului Suomelle osana Salmin kuntaa. Suomelle kuuluessaan saarella oli kolme kylää ja 1 750 asukasta.[3] Suurin kylistä oli saaren pohjoispäässä sijainnut Peltoinen, jossa oli noin 815 asukasta vuonna 1939 eli noin puolet saaren väestöstä. Peltoisen kylän eteläpuolella sijaitsivat Oritselän kylä (310 asukasta) ja saaren eteläpäässä Työmpäisen kylä (400 asukasta).[4][5] Saaren väestö harjoitti elinkeinoinaan pääasiassa maataloutta ja kalastusta. Mantsinsaarelle ei johtanut siltaa vaan sinne oli lossiyhteys Lunkulansaaresta, josta oli siltayhteys mantereelle. Mantsinsaaren lossirannassa oli 1 120 metriä pitkä laituri. Lisäksi kesäisin oli säännöllinen laivayhteys Salmin kirkonkylään, Pitkärantaan, Sortavalaan ja Valamoon.[6]
Peltoisen kylässä oli Mantsinsaaren sairaala. Kansakouluja oli yhteensä neljä, joista Peltoisessa kaksi ja Työmpäisessä kaksi. Lisäksi Peltoisessa ja Työmpäisessä oli luotsiasemat. Majakkoja oli kolme: Leppäniemessä ja Sirnitsässä sekä edelleen toiminnassa oleva Heinäluodon majakka. Saarella oli myös Suomen puolustusvoimien toimintaa. Oritselän kylässä oli Härkämäen rannikkotykistöpatteri (2 x 152mm Canet 45 -tykkiä) ja Härkämäen kasarmit ja Työmpäisessä oli lisäksi Laatokan meripuolustuksen tarkkailuasema.[4][5]
Seurakuntajako
muokkaaMantsinsaari muodosti Salmin ortodoksiseen seurakuntaan kuuluneen Mantsinsaaren kappeliseurakunnan, johon kuului Mantsinsaaren lisäksi Lunkulan kylä Lunkulansaaren pohjoispäästä ja Uuksalonpään kylä samannimisen niemen kärjestä mantereelta. Saaren kaikki luterilaiset kuuluivat Salmin luterilaiseen seurakuntaan. Saarella oli Peltoisen kylässä sijainnut Mantsinsaaren kirkko ja kolme tsasounaa: yksi Oritselän kylässä ja kaksi Työmpäisen kylässä.
Talvi- ja jatkosota
muokkaaMantsinsaaren tykkipatteristoa vahvistettiin ja ajanmukaistettiin syksyllä 1939.[7] Talvisodan aattona 29. marraskuuta 1939 aloitettiin Mantsinsaaren evakuointi. Evakuointi aloitettiin Mantsinsaaren lossin yhteydessä olevalta 1 120 metriä pitkältä laiturilta, josta laivat kuljettivat asukkaita ja omaisuutta Uuksalonpäähän. Ja kun tämä kävi vihollisen toiminnan vuoksi vaaralliseksi, siirryttiin laivoja lastaamaan saaren pohjoispäähän. Viimeiset lähtijät joutuivat avonaisiin kalastajamoottoriveneisiin ja suuntasivat Uuksalonpäätä lännemmäksi Pitkärantaan.[8]
Suomen puolustusvoimat vetäytyivät Lunkulansaaresta Mantsinsaareen 5. joulukuuta.[3] Lunkulansaaren pohjoispää vallattiin kuitenkin takaisin joulukuun 8. päivänä. Mantsinsaari pysyi Suomen hallussa sodan loppuun asti, jolloin sieltä oli Moskovan rauhansopimuksen perusteella vetäydyttävä.[9] [10]
Jatkosodassa Suomi valtasi saaren takaisin vuonna 1941, mutta joutui vetäytymään sieltä vuonna 1944. Lopullisesti saari menetettiin Pariisin rauhassa vuonna 1947.
Lähteet
muokkaa- ↑ Yleistä Salmista salmi-saatio.fi. Salmi-Säätiö. Arkistoitu 6.8.2013. Viitattu 8.8.2013.
- ↑ Lehtipuu, Markus: Karjala, Suomalainen matkaopas, s. 247. (Toinen korjattu painos) Helsinki: Suomalainen Matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7
- ↑ a b Terho, Kari: Talvisodan alkupäivät Salmissa (Acrobat Reader) (Mantsinsaari ja Lunkulansaari) Salmi-Säätiö. Viitattu 14.2.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Oritselkä, tunnetaan myös nimellä Orihselkä salmi-saatio.fi. Salmi-Säätiö. Arkistoitu 14.8.2013. Viitattu 8.8.2013.
- ↑ a b Työmpäinen salmi-saatio.fi. Salmi-Säätiö. Arkistoitu 14.8.2013. Viitattu 8.8.2013.
- ↑ Summa, Markku: Mantsinsaari ansaitsisi tulla suojelluksi 21.12.2006. Mantsinsaari Seura ry. Viitattu 14.2.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Terho, Kari: Talvisodan alkupäivät Salmissa (Acrobat Reader) (Linnoitustyöt) Salmi-Säätiö. Viitattu 14.2.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Terho, Kari: Talvisodan alkupäivät Salmissa (Acrobat Reader) (Marraskuun 29. päivä) Salmi-Säätiö. Viitattu 14.2.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Taistelut Laatokalla talvisodassa Laatokan Puolustuksen Perinneyhdistys. Arkistoitu 16.7.2011. Viitattu 3.4.2008.
- ↑ (Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti) Rannikon puolustaja, 2006, nro 1.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mantsinsaari Wikimedia Commonsissa
- Mantsinsaari Seura Ry
- Ailio: Mantsinsaari, Geologinen yleiskartta, 1915
- Seloin maihinnousu, Hakkapeliitta, 11.01.1938, nro 2, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Mantsin saari - taiantekijöiden ja uhrilehtojen saari, Helsingin Sanomat, 30.07.1939, nro 201, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
