[go: up one dir, main page]

Liskiökasvit (Saururaceae) on pieni lauhkean vyöhykkeen kasviheimo koppisiemenisten Piperales-lahkossa. Liskiökasveihin kuuluvat muun muassa kameleonttilehdet ja herttalehdet[1].

Liskiökasvit
Virginianherttalehti (Saururus cernuus)
Virginianherttalehti (Saururus cernuus)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Magnolianae
Lahko: Piperales
Heimo: Liskiökasvit Saururaceae
Rich.
Suvut
Katso myös

  Liskiökasvit Wikispeciesissä
  Liskiökasvit Commonsissa

Tuntomerkit

muokkaa

Liskiökasvit ovat juurakollisia tai rönsyllisiä ruohoja. Lehdet ovat usein aromaattisia, melko möyheitä, leveätyvisiä, kourasuonisia ja korvakkeellisia; korvakkeet ovat intrapetiolaarisia, so. sijaitsevat ruodin sisäpuolella, sen ja varren välissä. Tähkämäisen kukinnon tyvellä on tavallisesti kookas ja terälehtimäinen suojus; kukat sen sijaan ovat pieniä ja teriöttömiä. Heteitä on usein kolme, mutta myös kuusi tai kahdeksan kahdessa kiehkurassa, ja ne ovat toisinaan enemmän tai vähemmän pareittain yhtyneitä ja/tai sikiäimeen kiinnittyneitä. Erillisiä emilehtiä on neljä tai emiö on kolmen tai neljän emilehden yhteenkasvettuma; joskus sikiäin on kehänalainen. Istukat ovat laitaistukoita, joihin kiinnittyy muutama tai joukko siemenaiheita. Hedelmä on kuiva, pähkylä tai tuppilo.[2]

Levinneisyys

muokkaa

Liskiökasvit ovat pohjoisen lauhkean vyöhykkeen kasveja[2].

Luokittelu ja fylogenia

muokkaa

Liskiökasvien heimo käsittää viisi sukua ja kuusi lajia. Sen lähin sukulainen on pippurikasvien (Piperaceae) heimo.[2]

Erään DNA-jakson (matR) analyysin mukaan Houttuynia ja Anemopsis muodostavat heimon evoluutiopuussa sisarusparin, joka puolestaan on rinnakkainen koko muulle heimolle. Kyseinen sisaruspari ilmenee myös kolmen geenin analyysissä, jossa suvut Saururus ja Gymnotheca muodostavat myös parin. Nämä kaksi sukuparia ilmenevät myös muissa molekyylitutkimuksissa, mutteivät morfologian analyysissä.[2]

[3]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa