Kauramaito
Kaurajuoma on lehmänmaidon vegaanisena korvikkeena käytetty vedestä ja kaurasta valmistettu juoma.
Historia
muokkaaRuotsalainen ravitsemusteknologian professori[1] ja Oatly-yhtiön perustaja Rickard Öste kehitti teollisen kaurajuoman 1990-luvun alussa[2]. Suomessa myydään Oatlyn kaurajuoman lisäksi ainakin Plantin, Milbonan, Kaslinkin, Pirkan, S-ryhmän (Kotimaista ja Rainbow), Juustoportin, Valion ja Fazerin kaurajuomaa.[3][4]
Kaurajuomien ja muiden kauratuotteiden suuri suosio 2020-luvulla on oikeastaan jatkumoa pitkään perinteeseen. Kun karjatalous yleistyi Suomessa, ei se välttämättä aina tarjonnut ihmisille elantoa. Lehmät lypsivät vähemmän talvella koska,rehusta oli pulaa. Etenkin silloin kaurasta tehtiin juomaa, jota usein myös hapatettiin. Lapsille tarjottiin kaurajuomaa myös hapattamatta, jolloin sitä kutsuttiin teppovedeksi. Seulotut kaurajauhot sekoitettiin kylmään veteen, vatkattiin velliksi ja maustettiin suolalla.[5]
Kauraperinne eli itäisessä Suomessa ja Karjalassa etenkin ortodoksisella alueella, missä tapa paastota oli säilynyt. Muualla itämerensuomalaisten kansojen alueella Virossa kaurajuoman juomisen perinne säilyi. Karjalassa kaurasta valmistettiin myös muita maitotuotteiden tapaisia tuotteita, kuten hapanta jugurttia muistuttavaa hapatettua kaurakiisseliä, jota kutsuttiin myös kaurakiesaksi. Karjalaisten lisäksi sitä valmistivat muutkin itämerensuomalaiset: inkerikot, vatjalaiset ja virolaiset.[5]
Kasviperäisten maitomaisten juomien valmistus alkoi hiipua Suomessa 1800-luvun lopulla sitä mukaan kun karjataloutta ja meijeritoimintaa tehostettiin ja lehmänmaitotuotteiden menekkiä ryhdyttiin voimaperäisesti edistämään. Lehmänmaitoa ja voita saatettiin alkaa käyttää päivittäin ympäri vuoden. Sen vuoksi 1900-luvun aikana esiin nostetut perinneruoat tihkuvat voita ja maitoa, kun taas kasvisruokia päätyi vähemmän pitäjien nimikkoruokien luetteloon.[5]
Virossa kauran ohella maitomaisia juomia on tehty myös hampunsiemenistä, joista syntyy hyvin kermaista juomaa. Läntisessä Suomessa on puolestaan valmistettu pellonpiimää, maitomaista juomaa, joka tehtiin rukiista.[5]
Valmistus ja markkinointi
muokkaaKaurajuoman valmistuksessa syntyy mäskiksi kutsuttua ylijäämäkauraa, joka hyödynnetään sikojen rehuna[6].
Suomen elintarvikelaki ja Euroopan union säädökset kieltävät kaurajuoman markkinoinnin kauramaidon nimellä. Kielto koskee kaikkien kasviperäisten tuotteiden nimeämistä maitotuotteisiin viittaavilla nimillä lukuun ottamatta kookosmaitoa.[7][8]
Koostumus
muokkaaTeollisesti valmistettu kaurajuoma sisältää veden ja kauran lisäksi säilöntäainetta kuten esimerkiksi kalsiumfosfaatteja. Siihen on lisätty usein myös ruokaöljyä ja lehmänmaidon sisältämiä B2- ja B12-vitamiinia, kalkkia ja jodia sekä kasviperäistä D2-vitamiinia[9], joka imeytyy hieman heikommin kuin lehmänmaidon D3-vitamiini[10][11].
Kaurajuomassa on prosentin verran valkuaista[12], mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi lehmänmaidon sisältämä kolme prosenttia[13].
Oatly markkinoi Suomessa kaurajuomaansa väittämällä, että juoman sisältämä sokeri olisi kauran luontaista sokeria[14]. Jos väittämä pitäisi paikkansa, juoman sokeripitoisuus olisi vain 0,1 prosenttia, kun se on todellisuudessa nelikymmenkertainen.[15] Göteborgin kamarioikeus päätti huhtikuussa 2023, ettei Oatly saa enää käyttää kyseistä väitettä markkinoinnissaan, koska se johtaa kuluttajia harhaan ja saa tuotteen vaikuttamaan todellista terveellisemmältä[16].
Terveysvaikutukset
muokkaaKaurajuoma sisältää hampaiden reikiintymistä kiihdyttävää vapaata sokeria[17].
Kaurajuoma sisältää runsaasti terveydelle haitallista nikkeliä, jota kolmannes suomalaisista saa yli Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n määrittämän siedettävän päiväsaannin enimmäisarvon[18].
Kaurajuoman sisältämän hiilihydraatin glykemia-indeksi on 69[19] eli se aiheuttaa suhteellisen paljon sydän- ja verisuonitautien riskiä kasvattavia verensokerin heilahteluja[20].
Lähteet
muokkaa- ↑ Zuzana Hruba-last modified by Ida Mao: From Sweden to the U.S. Meet the man who is changing the game. Healthy Marketing Team. 7.3.2019. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 28.4.2021. (englanti)
- ↑ Antonia Hitchens: Hey, Where’s My Oat Milk? newyorker.com. 30.7.2018. Viitattu 12.2.2019. (englanniksi)
- ↑ IS:n suuren kauramaitotestin 14 tuotteesta löytyi ylivoimainen makuvoittaja: ”Kahvissa kuin kermaa!” Ilta-Sanomat. Viitattu 21.10.2019. (suomeksi)
- ↑ Testissä: Kaurajuomat Suomen Luonto. Viitattu 21.10.2019. (suomeksi)
- ↑ a b c d Suosiotaan kasvattava kauramaito onkin jo vanha keksintö – tutkija: Perinne on vain unohtunut Yle Uutiset. 15.3.2023. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Maitoa arvostelevan Oatlyn kauramäski käytetään sikojen rehuksi – MTV:n Uutisaamussa ihmeteltiin myös, miksi kauran ravinteita ei saada siirretyksi kaurajuomaan Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ Kauramaito ja kaurajuoma - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.11.2020.
- ↑ EU-tuomioistuin: Soijaa ja tofua ei saa kutsua maitotuotteiksi Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 12.11.2020.
- ↑ Oatly -kaurajuoma. https://www.oatly.com/fi/products/kaurajuoma
- ↑ J. Zempleni et al: Handbook of vitamins, s. 43–87. (4. p.) Taylor & Francis, 2007. ISBN 9780849340222 (englanniksi)
- ↑ R Cesareo et al: Hypovitaminosis D: is it time to consider the use of calcifediol?. Nutrients, 2019, 11. vsk, nro 5. PubMed:31064117 doi:10.3390/nu11051016 ISSN 2072-6643 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kaurajuoma www.oatly.com. Viitattu 30.5.2022.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 30.5.2022.
- ↑ Kaurajuoma | Oatly | Finland www.oatly.com. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Havredrycker säljs med vilseledande budskap – producenter ålagda att ändra sina förpackningar Ann Fernholm. 11.2.2021. Arkistoitu 25.5.2021. Viitattu 12.2.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Havredryckstillverkaren Oatly vilseleder kunder www.expressen.se. 13.4.2023. Viitattu 7.11.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Tiina Torikka: Lorautatko kahviin kauramaitoa? Hammaslääkäri: “Sama kuin pistäisi sokeria” Anna.fi. 28.2.2023. Viitattu 20.7.2023.
- ↑ Riskinarviointi suomalaisten aikuisten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille sekä alumiinille. Ruokaviraston tutkimuksia 2020. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/ruokaviraston_tutkimuksia_1_2020_finaali.pdf
- ↑ Which Is The Best Milk Alternative For You? https://theconsciousdietitian.com/general-nutrition/milk-alternatives-finding-the-best-one-for-you/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller: International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Supplementary materials: Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. Diabetes Care, 2008-12, nro 12, s. 2281–2283. PubMed:18835944 doi:10.2337/dc08-1239 ISSN 0149-5992 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)