[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Karuna

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Sauvoa ja Kemiönsaarta

Karuna on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta. Se erotettiin omaksi kunnakseen Sauvosta vuonna 1869. Itsenäinen seurakunta siitä tuli virallisesti 1908, käytännössä 1930. Sitä ennen se oli Sauvon kappeliseurakunta 1680-luvulta lähtien. Karunan naapurikunnat olivat Kemiö, Parainen ja Sauvo. Karuna liitettiin 1969 pääosin takaisin Sauvoon pois lukien Kemiöön liitetty Santasaaren (Sandön) kylä.

Karuna
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Sauvo ja Kemiönsaari

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°16′08″N, 022°32′41″E
Lääni Turun ja Porin lääni
Kuntanumero 228
Hallinnollinen keskus Rantola
Perustettu 1869
– emäpitäjä Sauvo
Liitetty 1969
– kuntiin Sauvo
Kemiö
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1968)
– maa 88,5 km²
Väkiluku 971  [2]
(31.12.1968)
– väestötiheys 13,71 as./km²

Karuna oli omaksi kunnaksi tullessaan aluksi kaksikielinen, mutta vuonna 1933 siitä tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[3]

Karunassa sijaitsevat Karunan kartano, Kärkkisten kartano, Steningen kartano, Päisterpään kartano ja Kärkniemen kartano.

Suomen suurin sähkönjakeluyhtiö Caruna Oy on nimetty Karunan mukaan.[4]

Historiaa

muokkaa

Itsenäisyyttä edeltävä historia

muokkaa

Karuna on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria kivikautista esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka rautakautinen asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan Arvid Hornin rakennuttaman puukirkon ympärille.[5] Kirkon rakentaminen alkoi kesällä 1685. Kirkko rakennettiin Karunan kartanon maille ja vuonna 1686 voimaan tulleen uuden kirkkolain mukaisesti Karunan kartanon isännälle annettiin patronaattioikeus eli oikeus valita kirkon pappi. Aluksi tuomiokapituli mielsi kirkon kartanon omaksi kappeliksi, mutta heinäkuussa 1688 muodostettiin oma Karunan kappeliseurakunta.[6]

Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä Tukholmaan maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat pystyivät ankkuroitumaan.[5]

Suomen sodan aikana 2. elokuuta 1808 käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali Friedrich Wilhelm von Buxhoevden oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen maastossa.[5]

Itsenäisenä kuntana

muokkaa

Vuoden 1865 kunnallishallintoa koskeva asetus määräsi muun muassa, että kunnallinen jaotus seuraa seurakunnallista jakoa. Näin kukin seurakunta tulisi muodostamaan oman erillisen kunnan, minkä vuoksi Karunan kappeliseurakuntakin erotettiin hallinnollisesti Sauvosta ja siitä tuli vuoden 1869 alussa itsenäinen Karunan kunta.[7]

Vuonna 1908 tehtiin päätös myös Karunan kappeliseurakunnan itsenäistymiseksi Sauvon seurakunnasta omaksi seurakunnakseen ja itsenäisyys vahvistettiin 21. lokakuuta 1908. Kuitenkin itsenäistyminen tulisi voimaan käytännössä vasta sitten, kun Sauvon silloinen kirkkoherra J. W. Wartiainen poistuisi virastaan. Hän lmoitti vuonna 1930, ettei korkean ikänsä vuoksi voinut hoitaa täysipainoisesti virkavelvollisuuksiaan Karunassa ja luopui sitä koskevista oikeuksistaan. Näin Karunasta tuli toukokuun alussa 1930 itsenäinen kirkkoherrakunta ja toimitettiin kirkkoherran vaali, jonka tuloksena Leo Leppä valittiin Karunan ensimmäiseksi omaksi kirkkoherraksi vuonna 1931.[8]

Karunan ensimmäinen kansakoulu aloitti alkuvuodesta 1886, ja se oli rakennettu Kärkkisten kartanon maille Löklahden niemelle. Keväällä 1893 aloitti Karunan kunnantalossa ruotsinkielinen kansakoulu kunnan ruotsinkielistä väestöä varten. Sen aloittaessa oppilaita kirjoittautui 28 vuosina 1880-1885 syntynyttä tyttöä ja poikaa. Painetta uusien koulujen perustamiseen kuitenkin oli, sillä suomenkielisiä lapsia oli kunnassa kolme kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä. 1906 tulivat suomenkieliset koulut Kasklahden ja Torikan kyliin muodostaen omat koulupiirinsä, minkä myötä ensimmäinen suomenkielinen koulu jäi pois käytöstä. Myöhemmin kouluikäisten lasten määrä entisestään kasvoi ja ruotsinkielisten määrä väheni, mikä toi tarpeita kouluverkon muutoksille. 1923 ruotsinkielisiä oppilaita oli enää kahdeksan, ja ruotsinkielinen koulu lakkautettiin 1926. 1928 rakennettiin koulu Haanniemen kylään ja 1936 Ruskolan kylään, jolloin Kasklahden koulun toiminta loppui.[9]

Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä. Se kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös Saloon. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa.[5]

Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden seututie 181:n ja Kemiön puolelle johtavan Rungonsalmen sillan valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.[5]

Elinkeinoelämä

muokkaa

Karunan keskuskylästä Rantolasta löytyy muun muassa kyläkauppa Rantolan puoti[10]. Puoti on tullut kuuluisaksi hampurilaisannoksistaan, joita tullaan nauttimaan pitkien matkojen takaa. [11] Kuivurikievarissa tarjoillaan mm. pizzaa.

Yhdistystoiminta

muokkaa

Karunassa toimii useita yhdistyksiä. Karunan kyläyhdistys on rekisteröity vuonna 1999 ja sen tarkoituksena on toimia alueen tasapuolisen kehittämisen hyväksi pyrkimällä lisäämään asukkaiden harrastus- ja kulttuuritoimintaa, yhteistyötä ja omatoimisuutta.[12]

Urheilutoimintaa järjestää Karunan Urheilijat ry.[13] Veneilijöillä on Karunassa kaksikin yhdistystä, Karunan Veneseura ja Motorboat Club Karuna.[14] Metsästysseuroja on myös kaksi, Etelä-Karunan metsästäjät sekä Pohjois-Karunan metsästäjät.[14] Lisäksi Karunassa toimii vuonna 2014 perustettu, Sauvo-Karuna akselilla vaikuttava Airsoft -yhdistys, Sauvon Seudun Airsoft ry.[15]

Vuonna 2013 Karuna valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.[16]

Kirkot

muokkaa
 
Karunan kirkko

Karunan kivikirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck ja se rakennettiin Karunan harmaasta graniitista 1908–1910. Se kuuluu Suomen kansallisromanttisten kirkkojen sarjaan ja sitä on luonnehdittu yhdeksi Suomen onnistuneimmista ja kauneimmista kansallisromanttisista kirkoista. Syrjäisen sijaintinsa takia se on kuitenkin jäänyt vaille matkailijoiden huomiota. Kirkkoa ei juurikaan pidetä auki jumalanpalvelusten ulkopuolella. Istumapaikkoja on 480. Alttarilasimaalaukset on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis. Jugend-tyylisen kiinteän sisustuksen suunnitteli Stenbäck.

Karunan ensimmäinen kirkko, Arvid Hornin 1685 rakennuttama puukirkko, siirrettiin Helsingin Seurasaareen ja on ulkomuseon tärkeimpiä kohteita.

 
Kunnan keskuksessa tienristeyksessä sijainnut kyltti, nykyään kirkon pihalla

Kylät

muokkaa

Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi (Kärknäs), Leisku, Liden, Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, Rantola, Ruskola (Ruskulla), Santasaari (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka, Peltola (Åkers)

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Karunassa ei ollut lainkaan taajamia.[17]

Väestö

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Karunan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

Karunan väestönkehitys 1880–1960
Vuosi Asukkaita
1880
  
 1 509
1890
  
 1 591
1900
  
 1 661
1910
  
 1 652
1920
  
 1 676
1930
  
 1 507
1940
  
 1 274
1950
  
 1 602
1960
  
 1 268
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Karunan alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Karunan murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän rantaryhmään.[19]

Lähteet

muokkaa
  • Luoto, Jukka & Alifrosti, Kari: Sauvon historia I. Salo: Sauvon kunta, 1990. ISBN 952-90-2568-8
  • Kujanen, Hannu: Sauvon historia II. Salo: Hansaprint ja Sauvon kunta, 1996. ISBN 952-90-8317-3

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
  4. ↑ Caruna lyhyesti Caruna.fi. Viitattu 24.9.2021.
  5. ↑ a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 150–153. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  6. ↑ Luoto & Alifrosti 1990, s. 145-146.
  7. ↑ Kujanen 1996, s. 88-89.
  8. ↑ Kujanen 1996, s. 340.
  9. ↑ Kujanen 1996, s. 129-134.
  10. ↑ Hampurilainen vetää väkeä Sauvoon ts.fi. Viitattu 7.10.2018.
  11. ↑ Asuminen Karunan Kyläyhdistys. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 11.2.2012.
  12. ↑ Karunan Kyläyhdistys Karunan Kyläyhdistys. Arkistoitu 4.2.2012. Viitattu 11.2.2012.
  13. ↑ Karunan Urheilijat ry Karunan Kyläyhdistys. Arkistoitu 8.11.2014. Viitattu 11.2.2012.
  14. ↑ a b Yhdistykset Karunan Kyläyhdistys. Arkistoitu 30.6.2012. Viitattu 11.2.2012.
  15. ↑ Yhdistykset Sauvon Seudun Airsoft ry.
  16. ↑ Vuoden kylä Varsinais-Suomen kylät ry. Viitattu 27.8.2013.
  17. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
  18. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  19. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karuna&oldid=22785106”