[go: up one dir, main page]

Hyhky

Tampereen kaupunginosa

Hyhky on Tampereen luoteisosassa sijaitseva kaupunginosa. Se rajoittuu pohjoisessa Lielahteen, idässä Ala-Pispalaan, etelässä Kaarilaan ja lännessä Epilään.

Hyhky
Hycky, Hyhkö
Hyhkyn kaupunginosaa Hennerinkadulta, vasemmalla koulu ja oikealla päiväkoti.
Hyhkyn kaupunginosaa Hennerinkadulta, vasemmalla koulu ja oikealla päiväkoti.
Kaupunki Tampere
Suuralue Lounainen suuralue
Suurpiiri Pispala
Osa-alueet Haapalinna
Postinumero(t) 33270

Alun perin Pirkkalan pitäjään kuulunut Hyhkyn kylä mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1433. Ensimmäinen maininta Pispalasta on vasta vuodelta 1492, jolloin suoritettiin Mikko Pispalan ja Niilo Huovarin tilusten rajan tarkistus. Itse asiassa Pispala on saanut nimensä Hyhkyssä olleen Pispan tilan mukaan. Keskiajalla Hyhky oli usein käräjäpaikkana, ja ainakin vuosina 1507, 1509 ja 1514 siellä pidettiin laamanninkäräjät. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Hyhkyssä oli seitsemän tilaa. Hyhky-nimen alkuperää ei tunneta, mutta samaa juurta ovat mahdollisesti Pälkäneellä esiintyvä Hykky sekä Tyrväällä esiintyvä Hykkö.[1]

Hyhky siirrettiin silloisesta Pohjois-Pirkkalasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa. Hyhkyn, Kaarilan ja Epilän kaupunginosien yhteinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1953.[2]

Hyhkyn vanhin rakennus on tiettävästi vanha käräjätalo, jossa toimii nykyisin Hennerin leikkipuisto. Henneri on vanha Hyhkyn kylän talo ja nimen pohjana on todennäköisesti henkilönnimi Henrik.[3] Hyhkyssä on myös ala-aste.

Hyhkyssä sijaitsee Kokemäenjoessa tapahtunutta tukkien uittoa varten 1930-luvulla rakennettu Pispalan uittotunneli. Tunnelia edelsivät ylempänä harjulla sijainneet kaksi rullarataa (”punainen” ja ”harmaa” tukkitie). Vanhan uittotunnelin viereen rakennettu uusi uittotunneli valmistui vuonna 1968, mutta se jäi heti tarpeettomaksi Kokemäenjoen uiton loppuessa samana vuonna. Kesäkuussa vuonna 2013 uittotunneli avattiin veneilijöiden ja kevyen liikenteen käyttöön yhdystieksi Näsijärven ja Pyhäjärven välillä.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Louhivaara 1999, s. 229.
  2. Louhivaara 1999, s. 230.
  3. Louhivaara 1999, s. 231.

Aiheesta muualla

muokkaa


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.