Akaa (Suomen entinen kunta)
Akaa (ruots. Ackas) oli nykyisen Akaan kaupungin alueella ennen Toijalan kauppalan perustamista vuonna 1946 sijainnut kunta ja sitä edeltänyt kirkkopitäjä.
| Akaa Ackas |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Akaa |
|
 |
|
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Hämeen lääni |
| Kihlakunta | Sääksmäen kihlakunta |
| Kuntanumero | 003 |
| Perustettu | 1483 Sääksmäestä |
| Liitetty | 1946 |
| – kuntiin | Kirkonkylästä tehty Toijalan kauppala, loput liitetty Viialaan, Kylmäkoskeen ja Sääksmäkeen. |
| Pinta-ala | km² |
| Väkiluku |
4 534 (1930) |
Kirkkopitäjänä Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1483.[1] Urjala oli Akaan kappeliseurakuntana jo keskiajalla ja erosi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1589. Kylmäkoski oli Akaan rukoushuonekuntana vuodesta 1666, tuli kappeliksi vuonna 1892 ja itsenäistyi vuonna 1897. Akaan kunta perustettiin pitäjänkokouksessa vuonna 1870 sen jälkeen, kun oli annettu asetus kunnallishallinnosta maaseudulla. Vuonna 1932 Akaan pohjoisosa erotettiin uudeksi Viialan kunnaksi, johon liitettiin myös osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.
Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä lähialueineen muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.
Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät, ja tämän kuntaliitoksen jälkeen uuden kaupungin nimenä on jälleen Akaa. Myös Kylmäkosken kunta liittyi uudelleen perustettuun Akaaseen vuoden 2011 alusta. Akaan kirkko ja seurakunta ovat kantaneet koko ajan Akaan nimeä.
Väkiluvun kehitys:
- 1751: 1 726 as.
- 1805: 2 702 as.
- 1860: 1 675 as.
- 1900: 3 616 as.
- 1930: 4 534 as.
Lähteet
muokkaa- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
Viitteet
muokkaa- ↑ Hirsjärvi, J. V.: Muinaisjäännöksiä Tammelan kihlakunnassa. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1949, nro XVIII, s. 68. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys.