[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Valkeakoski

kaupunki Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa
Tämä artikkeli kertoo kaupungista Suomessa. Muista merkityksistä katso Valkeakoski (täsmennyssivu).

Valkeakoski on noin 21 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään. Se kuuluu Pirkanmaan maakuntaan ja Etelä-Pirkanmaan seutukuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuudesta sekä monipuolisena kulttuuri- ja urheilukaupunkina.[10] Valkeakosken naapurikunnat ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne. Valkeakoski sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Vesi hallitsee keskustan kaupunkikuvaa sen läpi kulkevan kanavan muodossa.

Valkeakoski

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°16′00″N, 024°01′50″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 908
Hallinnollinen keskus Valkeakosken keskustaajama
Perustettu 1923[1]
– kaupungiksi 1963[1]
Kuntaliitokset Sääksmäki (1973)[1]
Kokonaispinta-ala 372,03 km²
244:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 272,05 km²
– sisävesi 99,98 km²
Väkiluku 20 788
51:nneksi suurin 31.8.2024 [3]
– väestötiheys 76,41 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 56,8 %
– yli 64-v. 27,7 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 94,7 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 5,1 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [6]
Kaupunginjohtaja Minna Uschanoff
Hallituksen puheenjohtaja Mikko Franssila[7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
– puheenjohtaja Joni Kumlander[8]
  2021–2025[9]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • KD
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Muut
15
11
8
4
2
1
1
1
www.valkeakoski.fi

Nimi

muokkaa

Valkeakosken nimi tulee paikalla sijainneesta Valkeakoskesta (ääntämys paikallisessa murteessa myös valkeekoski, valkiakoski).[11] Nimen alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Sillä on voitu viitata joko kuohuvaan koskeen tai rannoilla sijainneisiin nuotioihin. Nimistöntutkija Timo Alanen on pitänyt oikeana ensin mainittua selitystä[11]. Paikalliset - kuten lähikunnissakin asuvat - käyttävät usein Valkeakoskesta lyhyempää nimeä ”Koski”.

2000-luvun alussa Valkeakoskea markkinoitiin Mansikkapaikkana.[12]

Historia

muokkaa

Esihistoria

muokkaa

Sydän-Hämeen alueella alettiin viljellä maata noin 1500 eaa. Tätä ennen asutus oli ollut hajanaista. Läheisen Rapolan muinaislinnan (sij. Sääksmäellä, joka liitettiin Valkeakoskeen 1973) rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta se on suojannut asukkaitaan hyökkääjiltä ensimmäisellä vuosituhannella.[13]

Suur-Sääksmäki

muokkaa

Suur-Sääksmäen mahtipitäjä mainittiin ensimmäisen kerran kirjoituksissa vuonna 1340.[14] Se löytyi paavi Benedictus XII:n julistamasta pannabullasta, joka annettiin veronmaksuista kieltäytymisestä.[13]

1400- ja 1500-lukujen vaihteessa alueelle rakennettiin Sääksmäen kirkko.[15] Samoihin aikoihin valmistui Sääksmäen alueelle monia kartanoita.[13] Keskiajalla Valkeakoski oli tunnettu myllykylä, jonne tultiin matkojen takaa veneillä viljaa jauhamaan.

Vuonna 1869 Valkeakoskeen valmistunut kanava käänsi liikemiesten katseet Valkeakoskelle. Rannalle rakennettiin ensin puuhiomo ja paperitehdas, ja 1880 käynnistyi Suomen ensimmäinen selluloosatehdas. Valkeakoski alkoi muuttua myllykylästä teollisuuskeskukseksi, vaikka raskaasti koetellut sisällissota katkaisikin kasvun vuosiksi.

Myllykylästä teollisuustaajamaksi

muokkaa
 
Valkeakosken kanava ja Tervasaaren paperitehdas

Vanajaveden ja Mallasveden yhtymäkohtaan alkoi hiljalleen kasaantua myllyjä, joihin tultiin vesiteitse jauhamaan viljaa. Kehitys oli suhteellisen hidasta, kunnes Valkeakosken kanava rakennettiin vuonna 1869. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennetut paperitehdas ja puuhiomo saivat 1880-luvulla seurakseen muun muassa Suomen ensimmäisen selluloosatehtaan.[14] Teollisuustaajama alkoi syntyä tehtaiden vetäessä maaseudun asukkaita puoleensa.[13] Mallasveden ja Vanajaveden välisen kosken valjastetusta voimasta saatava sähköenergia oli aikoinaan yhden Suomen ensimmäisten paperitehtaiden eli Myllysaaren paperitehtaan perustamisen mahdollistaja. Nykyisin Myllysaaren paperitehdas on lopetettu, ja sen tiloissa toimii nykyään Valkeakosken kulttuuri- ja teollisuushistoriaa tallentava Myllysaaren museo.[16]

Pitkän aikaa Valkeakosken ”myllykylä” oli Sääksmäen henkisten palvelujen varassa. Vuonna 1883, kun Valkeakosken kylän väestömäärä nousi jo kolmannekseen koko pitäjästä, sinne rakennettiin tehtaan kansakoulu, mutta vasta vuonna 1910 puinen rukoushuone eli kirkko. Oma pappi Valkeakoskelle saatiin vasta itsenäisen kunnan perustamisen jälkeen. Valkeakoski kehittyi nopeasti erilleen Sääksmäestä, mikä hankaloitti alueen hallintoa.[13]

Sisällissota oli Valkeakoskella tuhoisa, johtuen poliittisesta vastakkainasettelusta. Väkilukuun suhteutettuna sodan takia kuoli eniten ihmisiä kaikista Suomen kunnista[13]. Tämän vuoksi teollisuus oli pitkään suurissa vaikeuksissa.[14]

Kaupunki

muokkaa

Yhteiskunnallinen murros ja asutuksen nopea kasvu toivat mukanaan Valkeakosken kylälle ja koko Sääksmäelle suuria sosiaalisia vastakohtaisuuksia ja jopa hankaluuksia. Ne heijastuivat myös hallinnon ja yhteiskuntatoimien eri aloille ja johtivat vuonna 1922 Valkeakosken kauppalan perustamiseen. Tuolloin Sääksmäen ja Valkeakosken väkiluvut olivat jo yhtä suuret. Sääksmäen keskiaikaisen kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1929 valkeakoskelaiset vaativat uutta kirkkoa rakennettavaksi kauppalaan. Kun Sääksmäki päätti jälleenrakentaa historiallisen pyhättönsä, seurakuntienkin ero kävi ajankohtaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen Valkeakosken talous nousi kasvuun ja väkimäärä moninkertaistui. 1950–1970-luvuilla Valkeakosken johtohahmoihin lukeutui Juuso Walden, jonka aikana tehdaselämä parantui ja jalkapallo muuttui enemmän ammattilaisurheilun suuntaan. Waldenin aikana Valkeakoskea rakennettiin paperiyhtiön ja kaupungin kiinteällä yhteistyöllä. Waldenin aikana Valkeakoski nousi otsikoihin muun muassa vastaanottamalla lukuisia valtiovieraita.[14] Hänen aikanaan myös koulutustaso nousi uusien koulurakennusten myötä. Näistä esimerkkinä Tyryn koulu, joka perustettiin Waldenin ja hänen vaimonsa aloitteesta.[17] Sodan jälkeen varsinkin Valkeakosken väkiluku kasvoi nopeasti teollisuuden ja osittain karjalaisen siirtoväestönkin ansiosta. 1950-luvulla Valkeakosken asemakaavaa ryhdyttiin rajusti nykyaikaistamaan.

 
Kartta Akaan ja Valkeakosken kuntaliitoksista.

Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema 1000-paikkainen Valkeakosken kirkko valmistui vuonna 1969. Kaupunkioikeudet Valkeakoski sai jo kuusi vuotta aiemmin, 1963[18]. Vuonna 1973 emäpitäjä Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen[1] ja 1975 kaupungin pohjoispuolella sijainnut aikaisemmin Pälkäneeseen kuulunut Painon kylä lähiympäristöineen. Vuonna 1978 suoritettiin osaliitos Hattulan ja Valkeakosken välillä, kun osa seitsemän vuotta aiemmin Hattulaan liitetyn Tyrvännön kunnan kylistä liitettiin Valkeakoskeen. Liitettyjä kyliä ovat Uskila, Mälkiäinen ja Tykölä.[19]

1980-luvulle tultaessa vuosikymmeniä vahvana jatkunut kasvu taittui. Teollisuuden työpaikkojen asteittaisesta vähenemisestä huolimatta Valkeakoski on edelleen eräs Suomen teollistuneimmista kaupungeista. Kaupunkia kohdannut raju rakennemuutos jatkuu vielä 2010-luvullakin. Tähän on yritetty vastata tukemalla monipuolista elinkeinoelämää, sekä lisäämällä koulutustarjontaa.

Valkeakoski-päivä on 27. lokakuuta Valkeakosken kauppalan perustamisen vuosipäivänä.[20]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Valkeakosken väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 22 780
1985
  
 22 582
1990
  
 21 724
1995
  
 21 168
2000
  
 20 493
2005
  
 20 408
2010
  
 20 844
2015
  
 21 332
2020
  
 20 765
Lähde: Tilastokeskus.[21][22]

Politiikka

muokkaa
 
Näkymä Valkeakosken keskustasta.

Valkeakoski kuuluu Pirkanmaan vaalipiiriin. Valkeakoski on perinteinen teollisuuspaikkakunta, joten Valkeakosken poliittiset voimasuhteet kytkeytyvät pitkälti vasemmistolaisuuteen. Valkeakosken historiassa tämä näkyy aktiivisena poliittisena toimintana.lähde?

Valkeakosken kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Joni Kumlander[8]. Kaudella 2021–2025 valtuuston paikkajako on seuraava:[9]

Valkeakosken kaupunginjohtajana oli vuosina 2013–2020 Jukka Varonen[23][24]. Varosen jälkeen virkaa hoiti vs. kaupunginjohtaja Minna Uschanoff. Toukokuussa 2021 kaupunginvaltuusto valitsi Uschanoffin kaupunginjohtajan virkaan.[25]

Työvoima ja teollisuus

muokkaa
 
Tervasaaren paperitehdas
 
Säterin, sittemmin Avilonin entinen viskoositehdas Kirjasniemessä

Valkeakosken työttömyysprosentti oli vuonna 2011 keskimäärin 12,2 %. Valkeakosken työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2009 94,0 %.

Paperiteollisuuden perinteitä paikkakunnalla jatkaa UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren paperitehdas. Tervasaaren paperitehdas valmistaa tarrapaperia kahdella paperikoneella. Tehdas on nykymittakaavassa pienehkö paperitehdas 350 000 tonnin vuosituotannollaan. Tervasaaressa valmistetaan tarran taustapaperia eniten maailmassa.[26] Tehtaiden ja Hakalan rannan halkoplaanin välillä kulki 1900-luvun alussa kapearaiteinen 600 mm:n raidelevyinen Valkeakosken tehdasrata.[27]

Piristystä Valkeakosken työttömyyteen toi vuoden 2011 tammikuussa toimintansa aloittanut Avilon Oy[28]. Avilon palkkasi syksyn 2010 aikana 200 työntekijää noin 1500 hakijan joukosta, mutta päätyi konkurssiin maaliskuussa 2013.[29] Vuoden 2012 lokakuussa ydinkeskustassa avattu Keskon liikekeskus työllistää arvioiden mukaan 120–140 henkeä.lähde?

Valkeakosken suurimmat työnantajat 31. joulukuuta 2015:[30]

  • Valkeakosken kaupunki 1445 (työvuosia)
  • Saarioinen Oy 386
  • UPM-Kymmene Oyj 360 (Tervasaaren paperitehdas)
  • Amcor Oy 292
  • Valkeakosken aluesairaala 226
  • Walki Oy 177
  • Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto 143
  • Adara Pakkaus Oy 138
  • VaBe Oy 101
  • Valmet technologies Oy 90

Kaupalliset palvelut

muokkaa
 
Näkymä Valkeakosken pääkadulta

Valkeakosken keskustassa sijaitsee kaksi kauppakeskusta, Koskikara[31] ja Torikeskus.

Kauppakeskus Koskikarassa sijaitsee kaupungin suurinlähde? elintarvikeliike S-market Valkeakoski. Lisäksi Koskikarassa sijaitsee muun muassa Alko, Koskikaran Kenkä, Valkeakosken Osuuspankki, Silmäasema ja muita peruspalveluihin kuuluvia liikkeitä. Koskikaran katon alla sijaitsee 36 liikettä.[32]

Yhteistalolla sijaitsee muun muassa vuonna 2009 toimintansa aloittanut Kuntokeskus Kanava, R-kioski, Yhteistalon Kukka ja Beauty Flames. Aivan kanavanrannassa sijaitsevan rakennuksen alakerrasta löytyy Bar Panama.

Vuonna 2008 Valkeakoskelle avattiin Lidl. Valkeakosken suurimmat päivittäistavarakaupat ovat Torikeskuksen K-citymarket ja Koskikaran S-market. Lisäksi Valkeakoskella on neljä K-Markettia, S-market Superi ja Sale. Valkeakoskella on myös lukuisia kioskeja, joista kolme on R-kioskeja. Tämän lisäksi Valkeakoskella on muutamia kyläkauppoja.

Valkeakosken pääkatu on Valtakatu. Valtakadulla sijaitsee liikkeitä ja palveluja kuten Säästöpankki, Suomen terveystalo ja Nordea. Valtakadun varrella sijaitsee myös kauppakeskus Koskikara.

Muita tärkeitä katuja keskustassa ovat Seurahuoneenkatu, Valkeakoskenkatu, Torikatu, Kauppatori ja Apiankatu. Seurahuoneenkadun varrella sijaitsevat muun muassa nuorisokahvila Barbaari ja Pohjantähti (vakuutusyhtiö). Se on yksisuuntainen katu pohjoiseen päin. Valkeakoskenkadun varrella sijaitsee puolestaan Valkeakosken kaupunginteatteri ja muutamia liikkeitä. Torikadulta pääsee kauppakeskus Koskikaraan, ja kauppakeskuksen kiinni ollessa ravintola Stellaan ja Hesburgeriin, jotka sijaitsevat liikekeskuksen katutasossa. Kadun varressa on myös muutamia liikkeitä, kuten SPR-Kirppis sekä antikvariaatti Willen Wanhat. Kauppatorin reunoilla sijaitsee useita liikkeitä, kuten Instrumentarium, Info-kirjakeskus, Valkeakosken musiikki ja Specsavers-optikko. Apiankatu puolestaan sijaitsee Valkeakosken kanavan eteläpuolella. Apiankadulla sijaitsee kauppakeskus Yhteistalon lisäksi K-Market, Valkeakosken linja-autoasema, Matkahuolto, sekä lukuisia kahviloita, ravintoloita ja erikoisliikkeitä.

Matkailupalveluita tarjoavat hotelli Waltikka sekä Apianlahden leirintäalue, jotka ovat auki ympäri vuoden.[33]

Koulutus

muokkaa

Perusopetus

muokkaa

Valkeakoskella on 9 peruskoulua, joista 6 on perinteisiä alakouluja sisältäen luokat 1–6 (Kärjenniemen, Leppälän, Rauhalan, Sorrilan ja Tarttilan koulut). Näistä Kärjenniemen ja Sorrilan koulut ovat suurimmat. Tietolan koulussa on perusopetusta luokille 1–6 sekä pienluokkia ja harjaantumisopetusta. Tietolan harjaantumisopetusta käyttää myös osa naapurikunnista. Lisäksi Valkeakoskella toimii Sassin koulu, jossa opetusta on vain ensimmäisellä ja toisella luokalla.

Valkeakoskella on yksi yläkoulu Naakan koulu ja 1–9 luokkien Roukon yhtenäiskoulu. Valkeakosken keskustassa toimi pitkään Apian yläaste ja lukio, mutta koulu lakkautettiin uuden Tietotien lukion rakentamisen alkaessa. Yläasteen opiskelijat siirrettiin Tyryn ja Naakan yläkouluihin ja lukiolaiset evakkoon Hämeen ammattikorkeakoulun tiloihin. Tämä aiheutti paljon kritisointia Valkeakosken kaupunkia kohtaan, koska alun perin kaupunki oli luvannut oppilaiden saavan opiskella koululla uuden lukion valmistumiseen asti, mutta lähetti kuitenkin oppilaat evakkoon ennen aikojaan koulun purkutöitä varten. Koulu kuitenkin seisoi tyhjillään paikoillaan useamman vuoden liikekeskushankkeen myöhästymisen vuoksi. Valkeakosken kaupungille on jätetty valituksia useiden koulujen kunnosta ja osa kouluista onkin asetettu jonkinasteiseen käyttökieltoon.[34][35][36][37][38]

Muu koulutus

muokkaa

Valkeakoskella on myös kunnallinen musiikkiopisto ja Valkeakoski-opisto, jossa on kielten ja ilmaisutaidon kursseja.[39] Lisäksi Valkeakosken Sääksmäellä toimii Päivölän opisto.

Valkeakoski Campus

muokkaa

Valkeakoski Campus on kaupungin keskustan pohjoispuolella sijaitseva koulukeskittymä. Campukseksi luetaan Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Valkeakosken opetuspiste, Tietotien lukio sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto (VAAO). Campukselle on myös suunniteltu opiskelija-asuntoloita sekä Lotila Business Gardenia.[40]

Valkeakosken uusi, Tietotien lukio avasi ensi kertaa ovensa oppilaille syksyllä 2009. Lukiossa on noin 400 oppilasta. Uusi lukio rakennettiin pitkälti nykyteknologia varaan, ja lukiossa ovat esimerkiksi käytössä älytaulut sekä opetustuntien videointi. Oppilaat voivat katsoa tunnit uudelleen videoina. Lukio tekee yhteistyötä HAMK:n kanssa. Tietotien lukion rehtorina toimii Jaana Leppä[41].

Lukukaudella 2010–2011 Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken opetuspisteessä toimii kolme koulutusohjelmaa: automaatiotekniikan (Automation Engineering), tuotantotalouden (Industrial Management) ja ”Degree Programme in International Business”.[42] HAMK:ssa opiskelee runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita. HAMK tekee yhteistyötä Tietotien lukion lisäksi Hakan kanssa[43].

Campuksen suurin oppilaitos on Valkeakosken ammattiopisto, jossa opiskelee vuosittain noin 1 400 oppilasta.[44] VAAO rakensi vuonna 2010 uuden osan kouluunsa kaupan ja hallinnon alan siirryttyä keskustasta campukselle. Lukukaudella 2011–2012 alkavat seuraavat ammattikoulutusohjelmat:[45]

Valkeakosken ammattikoulussa opiskelee paljon ulkopaikkakuntalaisia. Suurimmat opiskelijamäärät Valkeakosken lisäksi tulevat Tampereelta, Kangasalta, Akaasta, Kylmäkoskelta ja Pälkäneeltä.

Kaupunginosia, kyliä ja kulmakuntia

muokkaa

Maaseutu ja kylät

muokkaa
 
Kärsänlahti Mallasvedellä

Pääosin koko Valkeakosken maaseutu on vanhaa Sääksmäen kunnan aluetta.

Kaupunginosat

muokkaa

Valkeakosken keskustaajamassa on 22 kaupunginosaa. Kaupunginosat jakautuvat edelleen osa-alueisiin. Kaupunginosat ja niiden osa-alueet ovat:[46]

  1. 1. kaupunginosa
  • Tervasaari, Myllysaari, Tietola ja Tehtaankatu
  • 2. kaupunginosa
    • Ydinkeskusta, Tallinmäki ja Kerhomaja
  • 3. kaupunginosa
    • Kauppilanmäki, Yrjölä ja Heikkilä
  • 4. kaupunginosa
    • Jyräänmäki, Haka-alue, Kaskela, Laiska, Lumikorpi, Naakanrinne, Naakka ja Pässinmäki
  • Antinniemi
  • Roukko
  • 7. kaupunginosa
    • Matinmäki, Mäntylä, Roukonperä ja Vääräkoivu
  • Lintula
  • Kirjasniemi
  • Ulvajanniemi
    		•   
    1. 11. kaupunginosa
    • Pohjankorpi ja Tyry
  • 12. kaupunginosa
    • Juhannusvuori, Kokkola, Naakka, Raikas ja Sassi
  • Tuomaala ja Haapasaari
  • Raija-Koivuniemi
    • Raija ja Koivuniemi
  • Sointula
  • Eerola
  • Pispantalli
  • Holmi-Varsanhäntä
    • Holmi ja Varsanhäntä
  • Kärjenniemi
  • Irjala
  • Kemmola
  • Juusonranta

    • Lisäksi näiden kaupunginosien läheisyydessä, mutta niiden ulkopuolella, sijaitsevat Vanhakylä ja Viuha.

    Taajamat

    muokkaa

    Vuoden 2017 lopussa Valkeakoskella oli 21 136 asukasta, joista 18 429 asui taajamissa, 2 478 haja-asutusalueilla ja 229:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valkeakosken taajama-aste on 88,1 %.[47] Valkeakosken taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[48]

    # Taajama Väkiluku
    (31.12.2017)
    1 Valkeakosken keskustaajama 17 066
    2 Kärjenniemi 688
    3 Kasuri 348
    4 Huittula 327

    Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

    Seurakunnat

    muokkaa

    Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valkeakoskella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[49]

    Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Valkeakoskella toimii Valkeakosken helluntaiseurakunta.[50]

    Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valkeakosken alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[51]

    Entiset seurakunnat

    muokkaa

    Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Valkeakosken kaupungin nykyisellä alueella.[49]

    Kulttuuri

    muokkaa
     
    Metsäkansan Wanha Asema

    Murre

    muokkaa

    Valkeakosken alueella puhutun kielen perustana on perihämäläiseen murteeseen luettava Sääksmäen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[52]

    Tapahtumat

    muokkaa

    Valkeakosken suurin vuosittainen kulttuuritapahtuma on Työväen Musiikkitapahtuma, johon vuonna 2010 osallistui yli 35 000 ihmistä.[53] Sääksmäellä vietetään nykyäänkin keväisin perinteistä helkajuhlaa. Se on ainoa laatuaan Suomessa.[54]

    Valkeakoskella järjestettiin ensimmäinen Onni Rock vuonna 2007, jolloin pääesiintyjänä oli Ari Koivunen.[55] Vuonna 2008 sen nimi oli Onni Pop ja pääesiintyjänä lavalle nousi Anna Abreu. Vuodet 2009 ja 2010 tapahtuma toimi Onnirokki-nimellä. Vuonna 2009 esiintyjänä oli Apulanta ja vuonna 2010 Fintelligens sekä Pete Parkkonen.[56] Myös paikallisessa kauppakeskus Koskikarassa järjestetään konsertteja. Muun muassa Anna Abreu, Cheek[57] ja Hevisaurus ovat esiintyneet Koskikarassa.

    Valkeakosken useat kulttuurimuseot (Suomen Jalkapallomuseo, Myllysaaren museo, Voipaalan taidekeskus, Emil Wikströmin museo ja Kari-paviljonki) ovat tärkeä osa Valkeakosken matkailua. Kesäisin turismia lisää Hakan ottelut jalkapallon Veikkausliigassa sekä vuonna 2010 rakennettu kesäteatteri.[58] Vuonna 2010 kesäteatterissa esitettiin Pirkko & Åke -musikaali, joka kertoi Pirkko Mannolan ja Åke Lindmanin välisestä romanssista.[58] Päärooleissa nähtiin Ilkka Koivula ja Iina Kuustonen.[58] Näytelmää kävi katsomassa yli 20 000 henkilöä.[59]

    Valkeakoskella toimii myös Suomen pienin kaupunginteatteri, joka tuottaa vuosittain kaksi omaa päätuotantoa, ja toimii kiertävien vierailijoiden estradina. lähde?

    Arkkitehtuuri

    muokkaa

    Valkeakoskella sijaitsee Visavuoren taiteilijakoti, joka on kuvanveistäjä Emil Wikströmin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa itselleen rakennuttama kuvanveistoateljee. Se on kansallisromanttisen arkkitehtuurin tärkeimpiä rakennusmuistomerkkejä Suomessa. Visavuoren taiteilijakoti ja ateljee on nimetty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. [60] Nykyisin Visavuoressa toimii museo, jota ylläpitää Visavuoren museosäätiö.[61]

    Asuntomessut

    muokkaa

    Vuonna 2009 Asuntomessut järjestettiin Valkeakosken Lintulassa.[62] Asuntoja rakennettiin yhteensä 42, joista 40 oli näyttelykohteina.[63] 9. elokuuta päättyneiden messujen teemana oli energiatehokas asuminen.[64] Kävijöitä messuilla oli yhteensä 142 386[63], joka täytti järjestäjien odotukset.[65]

    Vuonna 2017 Valkeakosken Länsi-Lintulassa, entisen asuntomessualueen vieressä järjestettiin talonäyttely. Näyttelyssä kävi yli 10 000 kävijää, mikä ylitti järjestäjien odotukset. [66]

    Ruokakulttuuri

    muokkaa

    Valkeakosken pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, perunamokko eli perunasose ja hapanreikäleipä.[67]

    Liikenne

    muokkaa
     
    Sääksmäen silta
     
    Jutikkalan moottoritieliittymä Saarioispuolessa

    Valkeakoskelta Helsinkiin ajaa moottoritietä puolessatoista tunnissa ja Tampereelle tai Hämeenlinnaan puolessa tunnissa.

    Valkeakosken keskustan vierestä kulkee Seututie 130, joka on entinen Valtatie 3. Valkeakoskelta kulkee myös Valtatie 3 kahdessa kohdassa. Valkeakosken keskustasta kulkee Valtatie 3:lle Seututie 304. Seututie 304:n loppupäästä kääntyy paikallistie 3044, joka vie Toijalaan. Kärjenniemen kohdalla Seututie 304:ltä kääntyy Lempäälään vievä paikallistie. Valkeakosken keskustasta pääsee Seututie 307:ä pitkin Pälkäneelle, ja Seututie 310 vie Kangasalle. Valkeakosken taajaman eteläosasta pääsee myös paikallistietä pitkin Huittulaan, Sääksmäelle. Sääksmäeltä pääsee myös paikallistie 3071:tä pitkin Haukilaan ja sieltä aina Pohjois-Hattulaan.

    Helsingin ja Tampereen välisistä linja-autojen pikavuoroista noin 65 % pysähtyy Valkeakoskella. Suoria pikavuoroja Tampereelle ja Helsinkiin kulkee päivittäin noin 20 kappaletta suuntaansa. Matka-aika Helsingin osalta vaihtelee kahden tunnin molemmin puolin. Valkeakosken ja Tampereen välillä vakiovuoroja kulkee maanantaista perjantaihin noin 30 kappaletta suuntaansa. Lauantaisin vuorojen määrä on tästä noin puolet ja sunnuntaisin kolmannes. Matka-aika Tampereelle on vakio- ja pikavuoroilla nopeimmillaan noin puoli tuntia.

    Valkeakoskelle on rautatieyhteys Toijalasta. Rata valmistui 1938, ja sillä on ainoastaan tavaraliikennettä, paitsi silloin, kun Haka pelaa Suomen Cupin finaalissa. Tällöin asemalta lähtee perinteinen cup-juna.[68]

    Juna-bussi-yhteydellä Toijalan kautta matka-aika Valkeakosken ja Helsingin välillä sekä Valkeakosken ja Turun välillä on nopeimmillaan noin kaksi tuntia. Valkeakosken ja Tampereen välinen matka kestää tätä reittiä noin tunnin. Valkeakosken ja Toijalan välisiä linja-auton vakiovuoroja kulkee maanantaista perjantaihin noin 15 kappaletta suuntaa kohden. Viikonloppuisin määrä on tästä noin kolmasosa.

    Suoria vakiovuoroja liikennöidään Valkeakoskelta lisäksi Kangasalle, Akaaseen, Urjalaan, Hauholle ja Pälkäneelle.

    Valkeakoski on järviväylien varrella ja siellä oleva kanava yhdistää Mallasveden ja Vanajaveden.[69]

    Välimatkat

    muokkaa

    Urheilu

    muokkaa

    Valkeakoskella toimii useita aktiivisia urheiluseuroja, joista tunnetuin on yleisseura Valkeakosken Haka. Valkeakosken Hakasta irrottautunut ”Haka-perheeseen” kuuluva jalkapalloseura Haka pelaa Veikkausliigan kotiottelunsa Tehtaan kentällä. Valkeakosken Hakan hiihtojaosto on yksi Suomen menestyneimpiä hiihtoseuroja. FC Hakan juniorijoukkueita ennen pelataan Valkeakosken Nappulaliigassa, joka on perustettu vuonna 1960.[71]

     
    Tehtaan kenttä

    Valkeakosken Isku-Veikot pelasi ensimmäisen kerran Lentopallon SM-liigaa kausina 1964–1965 ja 1965–1967[72], jonka jälkeen joukkue palasi divisiooniin pelaten niissä 40 vuotta. Kauden 2006–2007 päätteeksi Isku-Veikot nousi SM-liigaan voittamalla Keski-Savon Paterin yhdellä pisteellä.[72] Isku-Veikot kuitenkin putosi SM-liigasta kauden 2009–2010 päätteeksi[73], jolloin Isku-Veikkojen edustusjoukkue lopetettiin. Nykyisin Isku-Veikoissa on vain harrastustoimintaa. Joukkue pelasi kotiottelunsa Apian urheilutalolla Valkeakoskella[74].

    Valkeakoskella on menestyvä futsaljoukkue Mad Max, joka pelaa Futsal-liigaa. MadMax on voittanut Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006.[75] Valkeakoskella vaikuttavat myös urheiluseurat Valkeakosken Koskenpojat, Pallo-Sepot 44, Valkeakosken uimaseura sekä jääkiekkojoukkue Kiekko-Ahmat, joka pelaa Suomen II-divisioonaa Hämeen alueella.[76]

    Sääksmäen Sopu on vuonna 1960 perustettu sääksmäkeläinen jalkapallojoukkue. Sen edustus pelasi kaudella 2010 Tampereen piirin IV divisioonassa.[77]

    Vuonna 1991 perustettu Koski-Petankki on valkeakoskelainen petankkiseura.[78] Seura pelaa naisten ja veteraanien SM-sarjassa, sekä yleisen sarjan I-divisioonassa. Seura on Suomen Pétanque-Liiton jäsen[79] ja sillä on mestaruuksia erilaisista veteraanikilpailuista.[80]

    Valkeakoskella on kaksi tanssiseuraa, joilla on toimintaa: Rocking Flames ja Tanssiseura Marimba. Tanssiseura Marimba on menestynyt rock ’n’ roll -tanssissa. Seuran parit ovat voittaneet Suomen mestaruuden vuosina 2005, 2008, 2010-2015 ja 2017. Valkeakoskelaisia rock ’n’ roll -tanssin Suomen mestareita ovat Jani Lähdesmäki, Anne-Maria Rantala, Jori Huovinen, Heidi Huovinen, Laura Hell, Hanna Lähdesmäki ja Niklas Hagel. Lisäksi seuranparit ovat saavuttaneet lukuisia mitaleja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. Junioriluokan mitalisteja ovat Mikko Vihervä, Sanni Mäkinen, Niklas Hagel ja Salla Nikkanen. Aikuisten sarjassa puolestaan mitaleille on yltänyt parit Jani Lähdesmäki ja Hanna Lähdesmäki sekä Jori Huovinen ja Laura Hell.[81]

    Urheiluseura Valkeakosken Voimistelijat (VaVo) aloitti toimintansa vuoden 2019 elokuussa. VaVo syntyi liikuntaseura Haka Gym ry:n ja Valkeakosken Koskenpoikien Voimistelujaosto yhdistivät voimavaransa. Seuran lajeihin kuuluvat muun muassa joukkuevoimistelu (sekä kilpa- että harrastetasolla), kilpa-aerobic ja free gym.[82]

    Vuonna 2021 Valkeakosken Haka ry järjesti Korkeakankaan urheilukeskuksessa nuorten suunnistustapahtuman Nuorten Jukolan.[83] Tapahtuma kokosi viikonlopun ajaksi Valkeakoskelle noin 3 000 vierasta ja tapahtumaa pidettiin suurena menestyksenä. Järjestelyistä vastasi Valkeakosken Hakan suunnistusjaosto. Kilpailusta tuotettiin livelähetys, joka keräsi jopa 15 000 katsojaa.

    Ystävyyskaupungit

    muokkaa

    Katso myös

    muokkaa

    Lähteet

    muokkaa
    1. ↑ a b c d Gummeruksen uusi tietosanakirja, Osa 4, s. 1972. Jyväskylä: Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2924-3
    2. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
    3. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
    4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
    5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
    6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
    7. ↑ Kaupunginhallitus Valkeakosken kaupunki. Viitattu 2.11.2021.
    8. ↑ a b Kaupunginvaltuusto Valkeakosken kaupunki. Viitattu 2.11.2021.
    9. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Valkeakoski Oikeusministeriö. Viitattu 2.11.2021.
    10. ↑ Järvinen, Jarmo: Valkeakoski - tunny kattoon, niin näät 5.9.2001. GoFinland: Kotimaan matkailu. Viitattu 13.12.2010.
    11. ↑ a b Alanen, Timo: Sääksmäen vanhaa paikannimistöä nykyisellä Valkeakoskella. Teoksessa: Alanen, Timo & Jyrki Lehtinen: Sääksmäen vanhat paikannimet ja historialliset kartat Valkeakoskella, s. 27. (Rapola-tutkimuksia 5) Helsinki: Museovirasto, 2003. ISBN 951-616-105-7
    12. ↑ Mari Paalosalo: Tehtaan varjosta mansikkapaikaksi Ilta-Sanomat. 10.12.2002. Viitattu 8.2.2022.
    13. ↑ a b c d e f Mäntynen, Tuija: Ensin oli vesi (Arkistoitu – Internet Archive) Internet-versio Kari Rydmanin Valkeakosken 75 v juhlateoksen pohjalta. Valkeakosken kaupungin Internetportaali. Viitattu 20.12.2010.
    14. ↑ a b c d Rautakaudelta paperikaudelle Valkeakosken kaupunki. Viitattu 20.12.2010.
    15. ↑ Valkeakosken kaupunki: Kirkot (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.12.2010.
    16. ↑ Myllysaaren museo Valkeakosken kaupunki. 18.8.2023. Viitattu 24.8.2023.
    17. ↑ , Historiaa (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken kaupungin sivut. Viitattu 6.1.2011.
    18. ↑ Kaupungin perustamiskirja (Arkistoitu – Internet Archive), Valkeakosken kaupungin Internetportaali. Viitattu 20.12.2010.
    19. ↑ Tyrväntö luopui itsenäisyydestään 40 vuotta sitten Tyrväntö-verkko 6.12.2010. Viitattu 23.12.2010.
    20. ↑ Valkeakoski 100 vuotta Valkeakosken kaupunki. 28.6.2023. Viitattu 24.8.2023.
    21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
    22. ↑ Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi (vuoden 2020 tieto) Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. 2020.. 31.3.2021. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 3.4.2021.[vanhentunut linkki]
    23. ↑ VS: Valkeakoski valitsi Varosen Kuntalheti. 19.3.2013. Viitattu 2.11.2021.
    24. ↑ Koskinen, Anu Leena: Taas lähti yksi, kaupunkien ja kuntien johtajia irtisanoutunut urakalla: Pirkanmaalla on todelliset johtajien vaihtoviikot Yle Uutiset. 11.1.2021. Viitattu 2.11.2021.
    25. ↑ Ylönen, Jorma: Minna Uschanoff selvin lukemin Valkeakosken kaupunginjohtajaksi Kuntalehti. 17.5.2021. Viitattu 2.11.2021.
    26. ↑ Kunnas, Elina: Prosessitekniikan koulutusohjelman tutkintotyö Tampereen ammattikorkeakoulu 2005. Viitattu 13.12.2010.
    27. ↑ Rautatie.[vanhentunut linkki] Valkeakosken kirjaston paikallisaineisto, Viitattu 17.12.2010.
    28. ↑ Avilon palkkaa parhaat (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 23.12.2010. Viitattu 27.12.2010.
    29. ↑ Lyhyet: Avilon päätyi konkurssiin. Talouselämä, 8.3.2013, s. 18.
    30. ↑ Valkeakosken kaupunki Viitattu 31.10.2016.
    31. ↑ Yhteystiedot[vanhentunut linkki] Koskikara. Viitattu 23.12.2010.
    32. ↑ Liikkeet aakkosittain[vanhentunut linkki] Koskikara. Viitattu 23.12.2010.
    33. ↑ Majoitu valkeakoski.fi. suomi
    34. ↑ Valkeakoskesta tuli käyttökieltolandia (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 27.9.2010. Viitattu 20.12.2010.
    35. ↑ Tietolassa "tikut silmissä" vielä 1,5 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 7.9.2009. Viitattu 20.12.2010.
    36. ↑ Tyryläiset kärvistelevät tunkkaisissa luokissa[vanhentunut linkki] Valkeakosken Sanomat 20.12.2010. Viitattu 20.12.2010.
    37. ↑ Tyryn B-siivessä haisee sisäilma (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 16.9.2010. Viitattu 20.12.2010.
    38. ↑ Uusi koulu ja päiväkoti tulossa Sointulaan (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 16.11.2010. Viitattu 20.12.2010.
    39. ↑ Suomeksi - Valkeakoski www.valkeakoski.fi. Arkistoitu 3.6.2018. Viitattu 19.11.2019.
    40. ↑ Lotila Business Garden[vanhentunut linkki] Valkeakoski Campus, Viitattu 27.12.2010.
    41. ↑ Tietotien lukio: Henkilökunta (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken kaupungin Internetportaali Viitattu 27.12.2010.
    42. ↑ Valkeakoski (Arkistoitu – Internet Archive) Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.12.2010.
    43. ↑ Haka voitti aina kun HAMK kannusti![vanhentunut linkki] Valkeakosken Sanomat 25.10.2010. Viitattu 27.12.2010.
    44. ↑ VAAO on osa Valkeakoski Campusta (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Viitattu 24.12.2010.
    45. ↑ Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto: Koulutustarjonta 2011 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 27.12.2010.
    46. ↑ Kaupunginosat Valkeakosken kaupunki. Arkistoitu 28.11.2009. Viitattu 10.12.2009.
    47. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
    48. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
    49. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
    50. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
    51. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
    52. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
    53. ↑ Työväen Musiikkitapahtumassa ennätysyleisö - 35 000 kävijää (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Musiikkitapahtuma 2.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
    54. ↑ Valkeakosken kansallinen puistoselvitys, s. 21. Valkeakosken kaupunki: Tampere 2010. ISBN 978-951-96307-7-9
    55. ↑ Rokkia ja räppiä Apianniemen sunnuntaissa (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 10.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
    56. ↑ Järjestetäänkö Onnirokki myös ensi vuonna? (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 16.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
    57. ↑ Lauantai-ilta täyttyy hevin ja räpin rytkeestä (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat25.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
    58. ↑ a b c Pirkko & Åke - Vuosisadan rakkaustarina (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 17.12.2010.
    59. ↑ Siirtyykö Pirkko ja Åke sisätiloihin?[vanhentunut linkki] Valkeakosken Sanomat 26.8.2010. Viitattu 17.12.2010.
    60. ↑ RKY – Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 24.8.2023.
    61. ↑ Emil Wikström (1864 - 1942) Visavuori. Viitattu 24.8.2023.
    62. ↑ Valkeakoski 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen asuntomessut Viitattu 14.12.2010.
    63. ↑ a b Messuhistoria (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen asuntomessut. Viitattu 14.12.2010.
    64. ↑ Messuteemat (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen asuntomessut. Viitattu 14.12.2010.
    65. ↑ Valkeakosken asuntomessut päättyivät onnellisesti[vanhentunut linkki] Suomen asuntomessut. Viitattu 14.12.2010.
    66. ↑ ((https://www.valkeakoskensanomat.fi/uutiset/art-2000006966604.html))
    67. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 78. Helsinki: Patakolmonen Ky.
    68. ↑ Valkeakoskella odotetaan cup-junaa MTV3.fi 29.10.2008. Viitattu 27.12.2010.
    69. ↑ Valkeakoski - kanava (Arkistoitu – Internet Archive) Tampereen museot/Vapriikki AKSELI 2003. Viitattu 23.12.2010.
    70. ↑ a b c d e f g h i j Paikkakuntien välimatkoja Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive) Liikennevirasto Viitattu 23.12.2010.
    71. ↑ Valkeakosken Nappulaliiga 50 vuotta![vanhentunut linkki] Sääksmäen Sopu 2.8.2010. Viitattu 20.12.2010.
    72. ↑ a b Hurrikaani ja Isku-Veikot nousivat miesten SM-liigaan Suomen Lentopalloliitto 1.4.2007. Viitattu 23.12.2010.
    73. ↑ Isku-Veikot putosi ykkössarjaan (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 4.4.2010. Viitattu 23.12.2010.
    74. ↑ Isku-Veikot tavoittelee Apialle yleisöennätystä (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken Sanomat 9.3.2010. Viitattu 23.12.2010.
    75. ↑ Futsal Mad Max: Edustusjoukkue Viitattu 23.12.2010.
    76. ↑ Seurat valkeakoski.fi.
    77. ↑ Edustus (Arkistoitu – Internet Archive) Sääksmäen Sopu. Viitattu 20.12.2010.
    78. ↑ Koski-Petankki (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken kaupunki. Viitattu 20.12.2010.
    79. ↑ Jäsenseurat (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Petanque-Liiton rekisteri Viitattu 20.12.2010.
    80. ↑ TUL:n Veteraanipäivien Petanquemestaruuskilpailut (Arkistoitu – Internet Archive) TUL Kymenlaakso 11.6.2010. Viitattu 20.12.2010.
    81. ↑ Seurat Valkeakoski. Viitattu 24.12.2010.
    82. ↑ Seura Valkeakosken Voimistelijat. Viitattu 31.8.2019.
    83. ↑ Jämsän Retki-Veikot Nuorten Jukolan voittoon Valkeakoskella 14.8.2021. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 4.7.2022.
    84. ↑ a b c d e f g Valkeakosken ystävyyskaupungit (Arkistoitu – Internet Archive) Valkeakosken kaupungin internetportaali, Viitattu 14.12.2010.
    85. ↑ Kahdenväliset suhteet Suomen suurlähetystö, Budapest. Viitattu 14.12.2010.

    Aiheesta muualla

    muokkaa
    Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valkeakoski&oldid=22709266”