naapuri

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Borrowing from Old Swedish nabor or directly from its source, Middle Low German nābûr, from Proto-Germanic *nēhwagabūrô (neighbour). Compare Estonian naaber.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈnɑːpuri/, [ˈnɑ̝ːpuri]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -ɑːpuri
  • Syllabification(key): naa‧pu‧ri

Noun

[edit]

naapuri

  1. neighbor
  2. (in compounds) neighboring
    naapurimaaa neighboring country
  3. Clipping of itänaapuri.

Declension

[edit]
Inflection of naapuri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative naapuri naapurit
genitive naapurin naapurien
naapureiden
naapureitten
partitive naapuria naapureita
naapureja
illative naapuriin naapureihin
singular plural
nominative naapuri naapurit
accusative nom. naapuri naapurit
gen. naapurin
genitive naapurin naapurien
naapureiden
naapureitten
partitive naapuria naapureita
naapureja
inessive naapurissa naapureissa
elative naapurista naapureista
illative naapuriin naapureihin
adessive naapurilla naapureilla
ablative naapurilta naapureilta
allative naapurille naapureille
essive naapurina naapureina
translative naapuriksi naapureiksi
abessive naapuritta naapureitta
instructive naapurein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of naapuri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative naapurini naapurini
accusative nom. naapurini naapurini
gen. naapurini
genitive naapurini naapurieni
naapureideni
naapureitteni
partitive naapuriani naapureitani
naapurejani
inessive naapurissani naapureissani
elative naapuristani naapureistani
illative naapuriini naapureihini
adessive naapurillani naapureillani
ablative naapuriltani naapureiltani
allative naapurilleni naapureilleni
essive naapurinani naapureinani
translative naapurikseni naapureikseni
abessive naapurittani naapureittani
instructive
comitative naapureineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative naapurisi naapurisi
accusative nom. naapurisi naapurisi
gen. naapurisi
genitive naapurisi naapuriesi
naapureidesi
naapureittesi
partitive naapuriasi naapureitasi
naapurejasi
inessive naapurissasi naapureissasi
elative naapuristasi naapureistasi
illative naapuriisi naapureihisi
adessive naapurillasi naapureillasi
ablative naapuriltasi naapureiltasi
allative naapurillesi naapureillesi
essive naapurinasi naapureinasi
translative naapuriksesi naapureiksesi
abessive naapurittasi naapureittasi
instructive
comitative naapureinesi

Quotations

[edit]
  • 1964, Rein Marandi, Naapurin silmin: Suomen jatkosota 1941-1944 Ruotsin sanomalehtikeskustelussa
  • 2001, Kirsti Ellilä, Emma ja naapurin Romeo, →ISBN:

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

References

[edit]

Further reading

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

Borrowed from Old Swedish nabor. Cognates include Finnish naapuri and Karelian nuapuri.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

naapuri

  1. neighbour
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Territorialisest, oman elopaikan poolest, iƶorat ollaa soomalaisiin, venäläisiin, virolaisiin ja vadjalaisiin naapurinna.
      Territorially, according to [their] own place of residence, Ingrians are neighbour[s] to Finns, Russians, Estonians and Votes.
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Sen näki ikkunast naapuri ja kiljahti (mörähti)
      The neighbour saw this out the window and kiljahtaa'ed (shouted)

Declension

[edit]
Declension of naapuri (type 5/vahti, no gradation)
singular plural
nominative naapuri naapurit
genitive naapurin naapuriin, naapuriloin
partitive naapuria naapurija, naapuriloja
illative naapurii naapurii, naapuriloihe
inessive naapuriis naapuriis, naapurilois
elative naapurist naapuriist, naapuriloist
allative naapurille naapuriille, naapuriloille
adessive naapuriil naapuriil, naapuriloil
ablative naapurilt naapuriilt, naapuriloilt
translative naapuriks naapuriiks, naapuriloiks
essive naapurinna, naapuriin naapuriinna, naapuriloinna, naapuriin, naapuriloin
exessive1) naapurint naapuriint, naapuriloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 337

Votic

[edit]

Etymology

[edit]

Borrowed from Old Swedish nabor or Middle Low German nābûr. Cognates include Finnish naapuri and Ingrian naapuri.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

naapuri

  1. neighbor

Inflection

[edit]
Declension of naapuri (type II/võrkko, no gradation)
singular plural
nominative naapuri naapurid
genitive naapuri naapurijõ, naapurii
partitive naapuria naapuriitõ, naapurii
illative naapurisõ, naapuri naapuriisõ
inessive naapuriz naapuriiz
elative naapurissõ naapuriissõ
allative naapurilõ naapuriilõ
adessive naapurillõ naapuriillõ
ablative naapuriltõ naapuriiltõ
translative naapurissi naapuriissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

[edit]
  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “naapuri”, in Vadja keele sõnaraamat, 2nd edition, Tallinn