beignet

English

Etymology

Borrowed from French beignet, ultimately of Frankish origin.

Pronunciation

• Audio (US):

  (file)

• Audio (Southern England):

  (file)

• (UK) IPA^(key): /ˈbɛn.jeɪ/
• (General American) IPA^(key): /bɛnˈjeɪ/
• Rhymes: -eɪ

Noun

beignet (plural beignets)

1. (UK) A fritter (with a fruit or vegetable filling).
2. (US) A Louisiana-style fried doughnut or fritter covered in powdered sugar.

   We sat in a New Orleans cafe eating beignets and sipping cappuccinos.

Translations

fritter

• Esperanto: benjeto
• Finnish: beignet (fi)
• French: beignet (fr) m
• Italian: bignè (it) m
• Latin: scriblīta f
• Spanish: buñuelo (es) m
• Tagalog: bunwelos

donut

• Finnish: beignet (fi)
• French: beignet (fr) m
• Spanish: buñuelo (es) m, buñuelo de viento m
• Tagalog: bunwelos

Dutch

Etymology

From French beignet.

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Noun

beignet c (plural beignets, diminutive beignetje n)

1. een beignet

Derived terms

• appelbeignet

Descendants

• → Sranan Tongo: benye

Finnish

Etymology

Borrowed from French beignet.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈbenjeː/, [ˈbe̞nje̞ː]

Noun

beignet

1. beignet

Declension

Inflection of beignet (Kotus type 22/parfait, no gradation)
nominative		beignet	beignet’t
genitive		beignet’n	beignet’iden beignet’itten
partitive		beignet’tä	beignet’itä
illative		beignet’hen	beignet’ihin
		singular	plural
nominative		beignet	beignet’t
accusative	nom.	beignet	beignet’t
	gen.	beignet’n
genitive		beignet’n	beignet’iden beignet’itten
partitive		beignet’tä	beignet’itä
inessive		beignet’ssä	beignet’issä
elative		beignet’stä	beignet’istä
illative		beignet’hen	beignet’ihin
adessive		beignet’llä	beignet’illä
ablative		beignet’ltä	beignet’iltä
allative		beignet’lle	beignet’ille
essive		beignet’nä	beignet’inä
translative		beignet’ksi	beignet’iksi
abessive		beignet’ttä	beignet’ittä
instructive		—	beignet’in
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of beignet (Kotus type 22/parfait, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative beignet’ni beignet’ni accusative nom. beignet’ni beignet’ni gen. beignet’ni genitive beignet’ni beignet’ideni beignet’itteni partitive beignet’täni beignet’itäni inessive beignet’ssäni beignet’issäni elative beignet’stäni beignet’istäni illative beignet’heni beignet’ihini adessive beignet’lläni beignet’illäni ablative beignet’ltäni beignet’iltäni allative beignet’lleni beignet’illeni essive beignet’näni beignet’inäni translative beignet’kseni beignet’ikseni abessive beignet’ttäni beignet’ittäni instructive — — comitative — beignet’ineni second-person singular possessor singular plural nominative beignet’si beignet’si accusative nom. beignet’si beignet’si gen. beignet’si genitive beignet’si beignet’idesi beignet’ittesi partitive beignet’täsi beignet’itäsi inessive beignet’ssäsi beignet’issäsi elative beignet’stäsi beignet’istäsi illative beignet’hesi beignet’ihisi adessive beignet’lläsi beignet’illäsi ablative beignet’ltäsi beignet’iltäsi allative beignet’llesi beignet’illesi essive beignet’näsi beignet’inäsi translative beignet’ksesi beignet’iksesi abessive beignet’ttäsi beignet’ittäsi instructive — — comitative — beignet’inesi first-person plural possessor singular plural nominative beignet’mme beignet’mme accusative nom. beignet’mme beignet’mme gen. beignet’mme genitive beignet’mme beignet’idemme beignet’ittemme partitive beignet’tämme beignet’itämme inessive beignet’ssämme beignet’issämme elative beignet’stämme beignet’istämme illative beignet’hemme beignet’ihimme adessive beignet’llämme beignet’illämme ablative beignet’ltämme beignet’iltämme allative beignet’llemme beignet’illemme essive beignet’nämme beignet’inämme translative beignet’ksemme beignet’iksemme abessive beignet’ttämme beignet’ittämme instructive — — comitative — beignet’inemme second-person plural possessor singular plural nominative beignet’nne beignet’nne accusative nom. beignet’nne beignet’nne gen. beignet’nne genitive beignet’nne beignet’idenne beignet’ittenne partitive beignet’tänne beignet’itänne inessive beignet’ssänne beignet’issänne elative beignet’stänne beignet’istänne illative beignet’henne beignet’ihinne adessive beignet’llänne beignet’illänne ablative beignet’ltänne beignet’iltänne allative beignet’llenne beignet’illenne essive beignet’nänne beignet’inänne translative beignet’ksenne beignet’iksenne abessive beignet’ttänne beignet’ittänne instructive — — comitative — beignet’inenne third-person possessor singular plural nominative beignet’nsä beignet’nsä accusative nom. beignet’nsä beignet’nsä gen. beignet’nsä genitive beignet’nsä beignet’idensä beignet’ittensä partitive beignet’tään beignet’tänsä beignet’itään beignet’itänsä inessive beignet’ssään beignet’ssänsä beignet’issään beignet’issänsä elative beignet’stään beignet’stänsä beignet’istään beignet’istänsä illative beignet’hensä beignet’ihinsä adessive beignet’llään beignet’llänsä beignet’illään beignet’illänsä ablative beignet’ltään beignet’ltänsä beignet’iltään beignet’iltänsä allative beignet’lleen beignet’llensä beignet’illeen beignet’illensä essive beignet’nään beignet’nänsä beignet’inään beignet’inänsä translative beignet’kseen beignet’ksensä beignet’ikseen beignet’iksensä abessive beignet’ttään beignet’ttänsä beignet’ittään beignet’ittänsä instructive — — comitative — beignet’ineen beignet’inensä

Further reading

• “beignet”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

French

Etymology

Inherited from Middle French bignet, from Old French bignet (“fried dough enveloping a food substance”), a diminutive of bigne, bugne, buyne (“lump, swelling”), from Frankish *bungjō (“lump, bump, swelling”), from Proto-Germanic *bungô, *bunkô (“lump, heap, crowd”), from Proto-Indo-European *bʰenǵʰ- (“thick, dense, fat”). Alternatively, from Gaulish *bunia. This etymology is incomplete. You can help Wiktionary by elaborating on the origins of this term. (Can this⁽⁺⁾ etymology be sourced?)

Cognate with Old High German bungo (“swelling, tuber”) (German Bunge), Dutch bonk (“lump, clump”), Scottish Gaelic bonnach (“cake, biscuit”). Also related to English bun, bunk, bunch, bunion.

Equivalent to beigne +‎ -et.

Pronunciation

• IPA^(key): /bɛ.ɲɛ/ ~ /be.ɲɛ/

• Audio:

  (file)

Noun

beignet m (plural beignets)

1. beignet (fritter filled with fruit etc)
2. doughnut

Descendants

• → Dutch: beignet
• → English: beignet
• → Esperanto: benjeto
• → Italian: bignè

Further reading

• “beignet”, in Trésor de la langue française informatisé [Digitized Treasury of the French Language], 2012.