ajanlasku

Finnish

Etymology

ajan (“of time”) +‎ lasku (“counting”). Coined by Finnish explorer, historian and author Carl Axel Gottlund.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑjɑnˌlɑsku/, [ˈɑ̝jɑ̝nˌlɑ̝s̠ku]
• Rhymes: -ɑsku
• Syllabification^(key): a‧jan‧las‧ku

Noun

ajanlasku

1. chronology (science)
2. Common Era

   Tämä tapahtui vuonna 1753 jälkeen ajanlaskun alun.

   This happened in the year 1753 of the Common Era.

Usage notes

• When used in specifying a year, this term is normally used with the word alku (“beginning”). Sometimes the possessive suffix -mme (“our”) is added:

  ennen ajanlaskun alkua ― before the Common Era (literally, “before the beginning of the Common Era”)

  jälkeen ajanlaskumme alun ― of the Common Era (literally, “after the beginning of our Common Era”)

• The traditional and still more common way of differentiating between the years before and of the Common Era is to refer to the birth of Christ with ennen Kristusta (“before Christ”) or jälkeen Kristuksen (“anno Domini, lit. after Christ”).

Declension

Inflection of ajanlasku (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		ajanlasku	ajanlaskut
genitive		ajanlaskun	ajanlaskujen
partitive		ajanlaskua	ajanlaskuja
illative		ajanlaskuun	ajanlaskuihin
		singular	plural
nominative		ajanlasku	ajanlaskut
accusative	nom.	ajanlasku	ajanlaskut
	gen.	ajanlaskun
genitive		ajanlaskun	ajanlaskujen
partitive		ajanlaskua	ajanlaskuja
inessive		ajanlaskussa	ajanlaskuissa
elative		ajanlaskusta	ajanlaskuista
illative		ajanlaskuun	ajanlaskuihin
adessive		ajanlaskulla	ajanlaskuilla
ablative		ajanlaskulta	ajanlaskuilta
allative		ajanlaskulle	ajanlaskuille
essive		ajanlaskuna	ajanlaskuina
translative		ajanlaskuksi	ajanlaskuiksi
abessive		ajanlaskutta	ajanlaskuitta
instructive		—	ajanlaskuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ajanlasku (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ajanlaskuni ajanlaskuni accusative nom. ajanlaskuni ajanlaskuni gen. ajanlaskuni genitive ajanlaskuni ajanlaskujeni partitive ajanlaskuani ajanlaskujani inessive ajanlaskussani ajanlaskuissani elative ajanlaskustani ajanlaskuistani illative ajanlaskuuni ajanlaskuihini adessive ajanlaskullani ajanlaskuillani ablative ajanlaskultani ajanlaskuiltani allative ajanlaskulleni ajanlaskuilleni essive ajanlaskunani ajanlaskuinani translative ajanlaskukseni ajanlaskuikseni abessive ajanlaskuttani ajanlaskuittani instructive — — comitative — ajanlaskuineni second-person singular possessor singular plural nominative ajanlaskusi ajanlaskusi accusative nom. ajanlaskusi ajanlaskusi gen. ajanlaskusi genitive ajanlaskusi ajanlaskujesi partitive ajanlaskuasi ajanlaskujasi inessive ajanlaskussasi ajanlaskuissasi elative ajanlaskustasi ajanlaskuistasi illative ajanlaskuusi ajanlaskuihisi adessive ajanlaskullasi ajanlaskuillasi ablative ajanlaskultasi ajanlaskuiltasi allative ajanlaskullesi ajanlaskuillesi essive ajanlaskunasi ajanlaskuinasi translative ajanlaskuksesi ajanlaskuiksesi abessive ajanlaskuttasi ajanlaskuittasi instructive — — comitative — ajanlaskuinesi first-person plural possessor singular plural nominative ajanlaskumme ajanlaskumme accusative nom. ajanlaskumme ajanlaskumme gen. ajanlaskumme genitive ajanlaskumme ajanlaskujemme partitive ajanlaskuamme ajanlaskujamme inessive ajanlaskussamme ajanlaskuissamme elative ajanlaskustamme ajanlaskuistamme illative ajanlaskuumme ajanlaskuihimme adessive ajanlaskullamme ajanlaskuillamme ablative ajanlaskultamme ajanlaskuiltamme allative ajanlaskullemme ajanlaskuillemme essive ajanlaskunamme ajanlaskuinamme translative ajanlaskuksemme ajanlaskuiksemme abessive ajanlaskuttamme ajanlaskuittamme instructive — — comitative — ajanlaskuinemme second-person plural possessor singular plural nominative ajanlaskunne ajanlaskunne accusative nom. ajanlaskunne ajanlaskunne gen. ajanlaskunne genitive ajanlaskunne ajanlaskujenne partitive ajanlaskuanne ajanlaskujanne inessive ajanlaskussanne ajanlaskuissanne elative ajanlaskustanne ajanlaskuistanne illative ajanlaskuunne ajanlaskuihinne adessive ajanlaskullanne ajanlaskuillanne ablative ajanlaskultanne ajanlaskuiltanne allative ajanlaskullenne ajanlaskuillenne essive ajanlaskunanne ajanlaskuinanne translative ajanlaskuksenne ajanlaskuiksenne abessive ajanlaskuttanne ajanlaskuittanne instructive — — comitative — ajanlaskuinenne third-person possessor singular plural nominative ajanlaskunsa ajanlaskunsa accusative nom. ajanlaskunsa ajanlaskunsa gen. ajanlaskunsa genitive ajanlaskunsa ajanlaskujensa partitive ajanlaskuaan ajanlaskuansa ajanlaskujaan ajanlaskujansa inessive ajanlaskussaan ajanlaskussansa ajanlaskuissaan ajanlaskuissansa elative ajanlaskustaan ajanlaskustansa ajanlaskuistaan ajanlaskuistansa illative ajanlaskuunsa ajanlaskuihinsa adessive ajanlaskullaan ajanlaskullansa ajanlaskuillaan ajanlaskuillansa ablative ajanlaskultaan ajanlaskultansa ajanlaskuiltaan ajanlaskuiltansa allative ajanlaskulleen ajanlaskullensa ajanlaskuilleen ajanlaskuillensa essive ajanlaskunaan ajanlaskunansa ajanlaskuinaan ajanlaskuinansa translative ajanlaskukseen ajanlaskuksensa ajanlaskuikseen ajanlaskuiksensa abessive ajanlaskuttaan ajanlaskuttansa ajanlaskuittaan ajanlaskuittansa instructive — — comitative — ajanlaskuineen ajanlaskuinensa

Synonyms

• (chronology): kronologia

Derived terms

• eaa. (“BCE”)
• jaa. (“CE”)

See also

• Herran vuosi

Further reading

• “ajanlasku”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02