View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Valto 4/2020 Valtioneuvoston kanslia Koronakriisiin liittyviä ajankohtaisia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta Koronapandemia on synnyttänyt ennennäkemättömän globaalin tutkimusponnistuksen. Kriisiin liittyvää tieteellistä tutkimustietoa on jo paljon ja sitä julkaistaan jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan tutkimustiedolle on myös suuri kysyntä. COVID-19tutkimuskatsaus on valtioneuvoston kanslian elokuussa 2020 käynnistämä toimintamalli, joka koostaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta tiiviisti ja informatiivisesti valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Katsauksen tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden tietoon ja luoda näkymää viimeisimpään tutkimukseen. COVID–19-TUTKIMUSKATSAUS 4/2020, VALTIONEUVOSTON KANSLIA COVID-19-tutkimuskatsaus jäsentyy kymmeneen koronakriisiin liittyvään osaalueeseen. Kunkin osa-alueen tutkimuksen seuraamisesta ja raportoinnista vastaavat osa-alueille nimitetyt tutkijat. Katsauksen osa-alueet ja niiden vastuututkijat ovat: COVID-19 -infektio (tohtori Ville Pimenoff, Karolinska Institutet), pandemian vaikutukset väestön hyvinvointiin (prof. Timo Harrikari, Lapin yliopisto), talous ja elinkeinoelämä (prof. Otto Toivanen, Aalto-yliopisto), eriarvoistuminen, ml. työllisyys (dos. Hanna Ylöstalo, Turun yliopisto), koulutus ja oppiminen (apul.prof. MariPauliina Vainikainen, Tampereen yliopisto), teknologia ja innovaatiot (prof. Saku Mäkinen, Tampereen yliopisto), ympäristö ja kestävä kehitys (dos. Anni Arponen, Helsingin yliopisto), kansainväliset suhteet, EU, turvallisuus (vanhempi tutkija Saila Heinikoski, Ulkopoliittinen instituutti), ihmiset, käyttäytyminen, ml. henkinen kriisinkestävyys, sosiaalinen media ja disinformaatio (professor of practice Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto) ja resilienssi, ennakointi (prof. Ahti Salo, Aalto-yliopisto). Osassa teema-alueista katsauksen laatimiseen on osallistunut vastuututkijan lisäksi laajempi tutkijaryhmä. Kaikki tähän katsaukseen kontribuoineet kirjoittajat esitetty kyseisen luvun kohdalla. Kultakin osa-alueelta katsaukseen on sisällytetty muutamia (noin 5 kpl) merkittäviä uusia tutkimustuloksia ja sellaisia tutkimuksia, joiden voidaan ajatella olevan suomalaisen ajankohtaisen keskustelun ja valmistelun kannalta relevantteja. Tutkimuskatsauksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan myös painottamaan laajempia meta-analyysejä. Samalla on huomattava, että katsauksen osa-alueet ovat laajoja eikä katsauksen ole tarkoitus olla – eikä se mitenkään voisikaan olla – kattava kuvaus viimeisimmistä tutkimuksista vaan pikemminkin valikoitu otos tärkeiksi ja relevanteiksi arvioituja tutkimuksia. Katsauksen osa-alueet ovat luonnollisesti osin toisensa kanssa päällekkäisiä, ja yksittäinen tutkimus voi osua useamman osa-alueen tematiikkaan. Kansainväliset tutkimukset ovat vahvasti painottuneet COVID-19-tutkimuskatsauksissa ja myös tässä neljännessä katsauksessa valtaosa tutkimuksista on kansainvälisiä. Mukana on kuitenkin muutama suomalainen tutkimus, esimerkiksi analyysi pandemian alkuvaiheen hallinnasta Suomessa (2.1) sekä alustavia tuloksia tutkimuksesta, jossa tarkastellaan suomalaisten lukiolaisten ja ammattikoululaisten kokemuksia koronakeväästä ja sen koettuja vaikutuksia opintoihin, valmistumiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuudennäkymiin (4.2). Tähän katsaukseen on mielenkiintoisella tavalla myös valikoitunut eri osa-alueiden näkökulmasta monia koulutusta ja oppimista tarkastelevia tutkimuksia. Tätä osa-aluetta suoraan tarkastelevan luvun 5 lisäksi myös muissa osa- COVID–19-TUTKIMUSKATSAUS 4/2020, VALTIONEUVOSTON KANSLIA alueissa on koulutukseen liittyviä tutkimuksia. Nämä tutkimukset käsittelevät esimerkiksi koulusulkujen mahdollisia pitkäaikaisia työmarkkinavaikutuksia (3.3), pandemian aikaisen opintojen päättämisen vaikutuksia työuraan (4.1.), suomalaisopiskelijoiden kokemuksia korona-ajalta (edellä mainittu 4.2), etäopetuksen tulevaisuutta (10.3) sekä etäopetusteknologioiden markkinoita (10.4). COVID-19 -tutkimuskatsaus ilmestyy elo-, syys- ja lokakuussa kahden viikon välein. Seuraavan katsauksen suunniteltu ilmestymispäivä on 14.10. Jos haluat katsauksen jatkossa suoraan sähköpostiisi, voit ilmoittautua jakelulistalle osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/4A9939F01212A99D. Katsaus julkaistaan verkossa osoitteessa https://tietokayttoon.fi/. Palautetta tutkimuskatsauksesta voi lähettää osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/ab82b97e-36ba-4aa2-a9ba0bc57c4ccdbc?displayId=Fin2056180 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Sisältö 1 2 3 COVID-19-infektio ...................................................................................... 7 1.1 Mallinnustutkimus: oireettomien COVID-19-tartuntojen arvioitua suurempi määrä epidemian ensimmäisessä aallossa ja miksi siitä pitäisi olla huolissaan .....................................................................................................................7 1.2 Ruotsalainen tutkimusryhmä kehitti uuden koronatestin, joka on yksinkertainen, nopea sekä halvempi kuin yleisesti käytössä olevat koronatestit....................................................................................................................8 1.3 Kansainvälinen geenitutkimus osoitti, että 3.5%:lla vakavasti koronaan sairastuneista on geneettinen alttius COVID-19-tautiin.................................................9 1.4 Kansainvälinen geenitutkimus osoitti, että elimistön omat interferoni-vastaaineet altistavat erityisesti miehet vakavalle COVID-19-taudille..................................10 1.5 Laumasuoja ja sen merkitys koronaepidemiassa........................................................11 Pandemian vaikutukset väestön hyvinvointiin ..................................... 13 2.1 Suomalainen pandemian hallinta kohti hybridistrategiaa ............................................14 2.2 Naisten työttömäksi jääminen, lyhennetty työaika ja työskentely kotona miehiä yleisempää pandemia-aikana ..........................................................................14 2.3 Naisten kokonaisvastuu perheen lastenhoidosta kasvanut pandemiaaikana..........................................................................................................................15 2.4 Luottamus poliittiseen johtajuuteen, poliittisiin toimenpiteisiin ja viestintään vahvistaa henkilökohtaista hyvinvointia ja selviytymistä pandemia-aikana .................16 2.5 Turkissa oleskelevien Syyrian pakolaisten tietoisuus pandemiasta heikkoa ...............17 Talous ja elinkeinoelämä ........................................................................ 19 3.1 Kotitalouksien korona-avustuksista merkittävä osa säästöön .....................................19 3.2 Koronakriisin muutti yritysten sisäisiä työskentelytapoja .............................................20 3.3 Koulujen sulkemiset heikentävät oppimistuloksia – seuraukset voivat näkyä työmarkkinoilla vielä vuosien päästä ...........................................................................20 3.4 Epäonnistuminen epidemian hillinnässä voi vaikeuttaa tulevista talouden sopeuttamistoimista päättämistä .................................................................................21 3.5 Koronakriisi nosti yli 64-vuotiaiden kuolleisuutta kaikissa tuloluokissa........................22 4 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 4 5 6 7 8 Eriarvoistuminen (ml. työllisyys) ........................................................... 23 4.1 Opinnoista valmistuminen pandemian aikana huonontaa nuorten aikuisten työnäkymiä pitkälle tulevaisuuteen ..............................................................................23 4.2 Monien suomalaisten ammattikoululaisten ja lukiolaisten valmistuminen lykkääntynyt ja hyvinvointi laskenut.............................................................................25 4.3 Etätyömahdollisuuden ja työttömyyden suhde koronavirusaikana Kanadassa ..................................................................................................................26 4.4 Katsaus koronapandemian naisyrittäjiin kohdistuviin intersektionaalisiin vaikutuksiin Yhdistyneissä Kuningaskunnissa ............................................................27 4.5 Vammaiset naiset kohtaavat arjessaan suurempia vaikeuksia kuin vammattomat koronapandemian aikana .....................................................................28 Koulutus ja oppiminen ............................................................................ 30 5.1 Etäopetusta toteutettiin Ruotsin yläkouluissa monenlaisin käytäntein ja välinein ........................................................................................................................30 5.2 Monet tsekkiläisvanhemmat kokevat joutuneensa opettajan rooliin etäopetusaikana ..........................................................................................................32 5.3 Etäopetus kuormitti myös puolalaisvanhempia ...........................................................33 5.4 Irlantilaisten aineenopettajien näkemyksiä oppilaiden sitoutumista edistävistä tekijöistä etäopetusjakson aikana..............................................................34 5.5 Onnistumisen kokemuksia englantilaisten opettajaopiskelijoiden etäharjoitteluissa .........................................................................................................35 Teknologia ja innovaatiot ....................................................................... 37 6.1 Taloudellisten tukipakettien kohdentaminen tavoitteellisille, riskialttiille teknologiaprojekteille kasvattaa niiden vaikuttavuutta.................................................37 6.2 Monikerroksisilla kotitekoisilla maskeilla voidaan estää pisaroiden leviäminen ...................................................................................................................38 6.3 Kertakäyttöisen muovin käytön kasvu COVID-19-pandemian aikana .........................39 Ympäristö ja kestävä kehitys.................................................................. 40 7.1 Covid-19-pandemia ja kuivuus aiheuttavat vakavia yhteisvaikutuksia globaalille ruokaturvalle ...............................................................................................40 7.2 Pandemia voimistaa monimuotoisuuskatoa lisääntyneen köyhyyden ja elintarvikepulan kautta.................................................................................................41 7.3 Pandemia heikentää ympäristöoikeudenmukaisuutta .................................................42 7.4 Henkilösuojainten, desinfiointiaineiden ja testaustarvikkeiden aiheuttama energiakulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvu.............................................43 Kansainväliset suhteet, EU, turvallisuus ............................................... 45 8.1 Koronakriisin varjolla on rajoitettu oikeutta hakea turvapaikkaa..................................45 5 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 9 10 8.2 Koronapandemia korostaa jo olemassa olevia globalisaatiosuuntauksia....................46 8.3 Keskusjohtoisuus ja kulttuuri selittävät eri maiden eroja reagoinnissa ........................47 8.4 Koronapandemian aikana ei ole nähty vastaavaa terveysdiplomatiaa kuin aiemmissa epidemioissa .............................................................................................48 8.5 Koronakriisi korostaa digitaitojen tarvetta....................................................................49 Ihmiset, käyttäytyminen (ml. henkinen kriisinkestävyys, sosiaalinen media ja disinformaatio) ..................................................... 50 9.1 COVID19-tilanne on lisännyt lasten hyväksikäyttöä ja materiaalin jakamista internetissä ..................................................................................................................50 9.2 Intuitioon luottaminen saa ihmiset jakamaan virheellistä tietoa sosiaalisessa mediassa...............................................................................................51 9.3 Tieteellä ja teknologialla tärkeä rooli rakennettaessa COVID-19 jälkeistä resilienssiä ..................................................................................................................52 9.4 Selkeä enemmistö maailman ihmisistä haluaa todellisen muutoksen COVID-19-epidemian jälkeen......................................................................................53 9.5 Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaminen keskeistä COVID-19-taudin leviämisen ehkäisyssä ennen rokotteen ilmestymistä .................................................53 Resilienssi, ennakointi ............................................................................ 55 10.1 Intressitahojen tavoitteet muokkaavat tulevaisuutta ....................................................55 10.2 Materiaali- ja valmistusteknologioiden edistäminen tukee rokotteiden ja hoitomenetelmien kehittämistä ....................................................................................56 10.3 Etäopetus voi olla pitkään koulutuksen ’uusi normaali’ ...............................................56 10.4 Myyjät ovat (liian?) vahvoilla etäopetus-teknologioiden markkinoilla ..........................58 10.5 Resilienssi vaatii hallinnolta sekä ketteryyttä että sopeutumiskykyä ...........................58 6 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 1 COVID-19-infektio Tutkijaryhmän jäsen: Ville Pimenoff (VP) 1.1 Mallinnustutkimus: oireettomien COVID19-tartuntojen arvioitua suurempi määrä epidemian ensimmäisessä aallossa ja miksi siitä pitäisi olla huolissaan Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkasteltiin oireettoman COVID-19-taudin maailmanlaajuista leviämistä koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana. Menetelmänä tutkimuksessa käytettiin matemaattista mallinnusta ja julkisesti saatavilla olevia tietokantoja 210 eri maasta koskien oireellisia ja oireettomia COVID-19-tautitapauksia sekä COVID-19-kuolleisuuslukuja. Tutkimuksen keskeisin havainto oli se, että koronaepidemian alussa (ns. ensimmäisessä aallossa) – etenkin maissa, joissa havaittiin eniten SARS-CoV-2-infektioita – oireettomien tapausten määrä olisi ollut moninkertainen, jopa 18-kertainen (esim. Ranskassa), verrattuna virallisiin lukuihin. Lisäksi tutkijat havaitsivat mallinnuksen avulla saatujen esiintyvyyslukujen ja maakohtaisesti saatavilla olevien vasta-ainetutkimusten korreloivan keskenään, ja sen perusteella he arvioivat, että koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana vain pieni osa (0-13%) eri maiden väestöstä altistui SARS-CoV-2-infektiolle. Lopuksi tutkijat varoittavat, että pelkästään virallisiin COVID-19-tapauksiin perustuvat ennusteet saattavat aliarvioida SARS-CoV-2-viruksen esiintyvyyden maailmanlaaajuisesti. Tämä voi johtaa ennenaikaiseen arvioon siitä milloin pandemia alkaa käytännössä laantua. Julkaisu: Russell, T. W. et al. (2020) Reconstructing the early global dynamics of under-ascertained COVID-19 cases and infections. medRxiv (posted September 22, 2020). Linkki: https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.07.20148460v2 Vertaisarvioitu: Ei (preprint) 7 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkimuksen luonne: Mallinnustutkimus, jossa hyödynnettiin saatavilla olevia epidemiologisia tietoja 210 eri maasta koskien varmistettuja COVID-19-taudinkantajia sekä COVID-19-kuolleisuuslukuja. Tutkijan kommentti: Tohtori Kucharski tutkimusryhmineen London School of Hygiene and Tropical Medicine -tutkimuskeskuksesta ovat erittäin aktiivisia koronaepidemian mallintajia ja tämä heidän tutkimuksensa on aineistoltaan yksi laajimpia, vaikkakaan ei vielä vertaisarvioitu, koskien oireettomien COVID-19-tapausten esiintyvyyttä eri maissa. Tämän mallinnuksen oleellisin tulos on se, että pelkästään virallisiin COVID-19-tapauksiin perustuvat ennusteet aliarvioivat SARS-CoV-2-viruksen esiintyvyyden maailmanlaaajuisesti. Tämä saattaa johtaa virheellisesti ennenaikaiseen arvioon siitä, milloin pandemia on laantumassa. (VP) 1.2 Ruotsalainen tutkimusryhmä kehitti uuden koronatestin, joka on yksinkertainen, nopea sekä halvempi kuin yleisesti käytössä olevat koronatestit Tiivistelmä: Tässä ruotsalaistutkimuksessa kehitettiin uusi laboratoriomenetelmä, jolla voidaan havaita SARS-CoV-2-viruksen RNA potilasnäytteistä nopeasti ja edullisesti, käytännössä edullisemmin kuin maailmanlaajuisesti nyt käytössä olevilla menetelmillä. SARS-CoV-2-infektio varmennetaan tyypillisesti RT-PCR-menetelmällä, jossa biologisesta näytteestä ensin eristetään RNA-molekyylit, joista mahdollinen SARSCoV-2-viruksen RNA monistetaan PCR-tekniikalla. Tässä tutkimuksessa esitetyllä uudella RT-PCR-menetelmällä koronaviruksen RNA-molekyylit voidaan monistaa suoraan tutkimusnäytteestä pelkän lämpökäsittelyn jälkeen, ja mikä oleellista, ilman RNAmolekyylien eristystä. Tämä menetelmä nopeuttaa näytteen prosessointia ja vähentää laboratoriokuluja. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että uusi menetelmä on yhtä luotettava kuin aikaisemmat menetelmät ja soveltuu laajamittaiseen SARS-CoV-2-infektion testaukseen. Lisäksi tutkijat ehdottavat, että esitelty menetelmä yhdistettynä sopivaan näytereagenssiin voisi soveltua kotioloissa itse otettavaan koronanäytteenottoon. Julkaisu: Smyrlaki, I. et al. (2020) Massive and rapid COVID-19 testing is feasible by extraction-free SARS-CoV-2 RT-PCR. Nature Communications 11: 4812 (Published 23 September 2020). Linkki: https://www.nature.com/articles/s41467-020-18611-5 8 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Vertaisarvioitu: Kyllä. Tutkimuksen luonne: Laboratoriotutkimus, jossa kehitettiin yksinkertaistettu, edullinen ja nopea menetelmä monistaa potilasnäytteestä SARS-CoV-2-viruksen RNA:ta. Tutkijan kommentti: Tämä tutkimus on erittäin merkittävä, koska laajamittainen, maailmanlaajuinen ja toistaiseksi jatkuva SARS-CoV-2-infektion testaaminen vie paljon työtunteja ja on kallis tutkimusmenetelmä. Toisin sanoen, uusi tutkimusmenetelmä, joka on nopea toteuttaa ja edullinen COVID-19-testaukseen saattaa pelastaa ihmishenkiä sekä auttaa lieventämään koronaepidemian taloudellis-epidemiologisia kerrannaisvaikutuksia. (VP) 1.3 Kansainvälinen geenitutkimus osoitti, että 3.5%:lla vakavasti koronaan sairastuneista on geneettinen alttius COVID-19-tautiin Tiivistelmä: Tässä kansainvälisessä COVID Human Genetic Effort -tutkimuksessa, jossa suomalaistutkijatkin ovat mukana, etsitään perinnöllisesti altistavia tekijöitä vakavaan COVID-19-tautiin. Aineistona tutkimuksessa käytettiin verinäytteitä ja tarkasteltiin immunologisia perintötekijöitä kolmentoista interferoni-geenin osalta vakavasti sairastuneiden (N=659) ja oireettomien COVID-19-potilaiden (N=534) kesken. Tutkimuksen keskeisin havainto oli se, että 3.5%:lla vakavasti koronaan sairastuneista potilaista oli geenimutaatio, joka esti elimistön tyyppi I interferonituotannon. Aikaisemmin on osoitettu, että kyseiset tyyppi I interferoni-proteiinit toimivat elimistön immuunivasteen herättäjinä influenssavirusinfektiossa. Tämän nyt havaitun immunologisen puutostilan katsotaan altistavan kaikenikäiset hengenvaaralliselle COVID-19-keuhkokuumeelle. Tutkimuksessa osoitettiin myös soluviljelyllä, että ihmisen fibroblastit ovat alttiita SARS-CoV-2-infektiolle, mikäli niiltä puuttuu tyyppi I interferoneja. Julkaisu: Zhang, Q. et al. (2020) Inborn errors of type I IFN immunity in patients with life-threatening COVID-19. Science 10.1126/science.abd4570 (24 September 2020) Linkki: https://science.sciencemag.org/content/early/2020/09/25/science.abd4570.long Vertaisarvioitu: Kyllä 9 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkimuksen luonne: Kansainvälinen geenitutkimus, jossa vertailtiin vakavasti sairastuneiden ja oireettomien COVID-19-tapausten tyyppi I interferoni-geenien perinnöllisiä eroja. Tutkijan kommentti: Tutkimuksen havainnot ovat erittäin ajankohtaisia, ja osoittavat, että hengenvaaralliseen COVID-19-tautiin voi olla myös perinnöllinen altttius, vaikka henkilöllä ei olisi mitään muuta COVID-19-riskitekijää. Lisäksi tutkimus on hyvä osoitus siitä, että kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan päästä erinomaisiin tutkimustuloksiin. (VP) 1.4 Kansainvälinen geenitutkimus osoitti, että elimistön omat interferoni-vasta-aineet altistavat erityisesti miehet vakavalle COVID-19-taudille Tiivistelmä: Tämä tutkimus kuuluu myös kansainväliseen COVID Human Genetic Effort-tutkimukseen, jossa etsitään perinnöllisesti altistavia tekijöitä hengenvaaralliseen COVID-19-tautiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin elimistön vasta-aineita vakavasti COVID-19-tautiin sairastuneilla potilailla (N=987). Tutkimuksen keskeisin löydös oli se, että yli 10%:lla (N=101) hengenvaaralliseen COVID-19-tautiin sairastuneesta potilaasta, joista 94% oli miehiä, havaittiin elimistön omia interferoni-vasta-aineita ja jo COVID-19-taudin puhjetessa. Nämä elimistön autologiset vasta-aineet muun muassa neutraloivat tyyppi I interferoni-molekyylien kyvyn estää solun SARS-CoV-2-infektio. Lisäksi tässä tutkimuksessa interferoni-vasta-aineita havaittiin vain neljällä terveistä tutkituista (N=1227) eikä ollenkaan oireettomilla/lieväoireisilla COVID-19-potilailla (N= 663). Toisin sanoen, tämä tutkimus osoittaa, että autologiset interferoni-vasta-aineet estävät elimistön oman immuunipuolustuksen ja näin altistavan hengenvaaralliselle COVID-19-keuhkokuumeelle. Julkaisu: Bastard, P. et al. (2020) Auto-antibodies against type I IFNs in patients with life-threatening COVID-19. Science. 24:eabd4585 (24 September 2020) Linkki: https://science.sciencemag.org/content/early/2020/09/23/science.abd4585.long Vertaisarvioitu: Kyllä 10 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkimuksen luonne: Kansainvälinen geenitutkimus, jossa vertailtiin vakavasti sairastuneiden ja oirettomien/lieväoireisten COVID-19-tapausten vasta-aineita. Tutkijan kommentti: Tämä erinomainen tutkimus osoittaa, että erityisesti miehillä voi olla elimistössä piilevänä interferoni-vasta-aineita, jotka altistavat hengenvaaralliselle COVID-19-keuhkokuumeelle. (VP) 1.5 Laumasuoja ja sen merkitys koronaepidemiassa Tiivistelmä: Epidemiologiassa laumasuoja tarkoittaa sitä, että riittävän suuri osa väestöstä on vastustuskykyinen jollekin infektiotaudille, ja tämän seurauksena tauti ei pääse enää leviämään.Toisin sanoen, laumasuoja johtaa siihen, että niiden joilla ei vielä ole vastustuskykyä taudinaiheuttajalle on kuitenkin pienempi todennäköisyys sairastua kyseiseen tautiin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin laumasuojaa, ja sen epidemiologista merkitystä nykyisessä koronaepidemiassa. Tutkimuksen keskeisin havainto oli se, että on olemassa vain kaksi tapaa saavuttaa maailmanlaajuinen SARS-CoV-2immuniteetti: i) laaja rokotuskampanja, joka edellyttää turvallista ja tehokasta rokotetta SARS-CoV-2-virusta vastaan ja ii) maailmanlaajuinen ajan myötä tapahtuva luonnollinen altistuminen SARS-CoV-2-virukselle ja siitä seuraaava laaja immunissaatio. Luonnollisessa immunisaatiossa on kuitenkin vaaarana, että suurin osa väestöä joutuisi ajan myötä altistumaan SARS-CoV-2-virukselle ja tämä todennäköisesti johtaisi kuolleisuuden selvään kasvuun sekä muihin epidemian kerrannaisvaikutuksiin, kuten pitkäaikaissairauksiin. Toisin sanoen, ilman toimivaa SARS-CoV-2-rokotetta ei laumasuojaa voi pitää epidemiologisena tavoitteena. Sen sijaan on painotettava koronapolitiikkaa, joka suojelee heikoimmassa asemassa olevia riskiryhmiä, ja toivoa, että laumasuoja saavutetaan lopulta käytännön toimien sivutuotteena. Julkaisu: Randolph, H. E.& Barreiro, L. B. (2020) Herd Immunity: Understanding COVID-19. Immunity 52:5, 737-741. Linkki: https://doi.org/10.1016/j.immuni.2020.04.012 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Review-tyyppinen tutkimusartikkeli, joka käsittelee laumasuojaa ja sen merkitystä koronaepidemian kulkuun. 11 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkijan kommentti: Tutkimuksen aihe on erittäin ajankohtainen etenkin Ruotsissa, jossa koko koronaepidemian ajan on ylläpidetty mahdollisimman lieviä yhteiskunnallisia koronarajoituksia ja flirttailtu ajatuksella laumasuojasta. Joka tapauksessa, tämän hetken vasta-aine-testit ja mallinnukset osoittavat, että olemme vielä melko kaukana siitä, että riittävän moni olisi altistunut koronavirukselle, jotta luonnollinen laumasuoja olisi mahdollinen. (VP) 12 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 2 Pandemian vaikutukset väestön hyvinvointiin Tutkijaryhmän jäsen: Timo Harrikari (TH) COVID-19-tutkimuskatsauksen kakkososuuden tarkoitus on keskittyä laajasti niihin vaikutuksiin, joita koronaviruspandemialla on väestön hyvinvointiin. Aiemmissa hyvinvointia ja sen muutoksia esittelevissä tutkimuskatsauksissa on keskitytty muun muassa perheiden ja ikääntyneiden hyvinvointimuutoksia käsitteleviin tutkimuksiin. Julkaisujen valikoinnin lähtökohtana on ollut, että julkaistut tutkimukset ovat viimeisen kahden viikon aikana julkaistuja, vertaisarvioituja, luonteeltaan empiirisiä ja niillä on sovellusarvoa Suomen oloihin. Viimeisen kahden viikon ajalta määrätyillä kriteerillä julkaistuja väestön hyvinvointimuutoksia aggregaattitasolla – puhumattakaan vaikkapa ikäryhmäkohtaisesti – käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu huomattavan niukasti. Hakuja tehtiin Sagen, Taylor & Francisin, Elsevierin ja Springerin artikkelitietokantohin.Vaikuttaa siltä, että useat tutkimusalan lehdet ovat avanneet kirjoittajakutsuja koronaviruspandemiaa käsitteleviin erikoisnumeroihinsa, mutta julkaisuja saadaan odottaa loppuvuoteen tai vuoden 2021 puolelle. Erityisesti kansainvälisten korkeatasoisten vertaisarvioitujen tieteellisten aikakauslehtien korona-aiheisia julkaisuja saataneen odottaa. Allekirjoittaneen tutkimusalan eli sosiaalityön kohtuullisen hyvätasoisista lehdistä Social Work on Public Health and Social Work Education ovat vastaikään julkaisseet COVID-19 -erikoisnumeronsa. Niihin kootut ja artikkelistatuksella julkaistut tekstit ovat – hieman lukijan pettymykseksi – kuitenkin vain muutaman sivun pituisia puheenvuoro- ja katsaustyyppisiä kirjoituksia vailla empiirisiä tarkasteluja. Korkeimman Jufo-tason julkaisijoista vaikkapa British Journal of Social Work -lehden COVID-19-erikoisnumeron käsikirjoitusten vertaisarviointiin jättämisen takaraja on 30.9.2020. Edellä mainituista syistä johtuen tähän tutkimuskatsaukseen on koottu julkaisuja, joiden suhteen katsaukseen valitsemisen kriiteeristöistä on hieman jouduttu joustamaan. Temaattisesti kokoelma on fragmentaarinen, mutta olemme kuitenkin saaneet mm. ensimmäisen nimenomaisesti Suomea käsittelevän vertaisarvioidun pandemia-artikkelin. Lisäksi mukana on kaksi hyvinvointitematiikan alla kulkevaa artikkelia, jotka käsittelevät sukupuolten välisiä tasa-arvokysymyksiä, yksi yleisemmin kansalaisten pandemiakestävyyttä käsittelevä analyysi sekä lopuksi Syyrian pakolaisten pandemiatietoisuutta käsittelevä julkaisu. 13 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 2.1 Suomalainen pandemian hallinta kohti hybridistrategiaa Tiivistelmä: Artikkeli kuvaa ja analysoi koronavirustaudin vaikutuksia suomalaiseen terveyspolitiikkaan, sosiaali- ja terveysjärjestelmään sekä talous- ja rahoitusjärjestelmään. Artikkeli perustuu verkossa saatavilla olleisiin ministeriöiden ja viranomaisten raportteihin ja asiakirjoihin. Tutkijat esittävät, että pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet odottamattomia ja paikoin dramaattisia, vaikkakaan eivät yhtä laajoja ja massiivisia kuin monissa muissa maissa. Artikkelissa esitetään Suomen siirtyneen asteittain ”hybridistrategiaan”, laajamittaisista rajoittavista toimenpiteistä epidemian tehostettuun hallintaan. Tutkijat arvelevat myös, että pandemia on saattanut kiihdyttänyt digitaalisten terveyspalveluiden ja telelääketieteen kehitystä Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Julkaisu: Tiirinki, H. et al. (2020) COVID-19 pandemic in Finland – Preliminary analysis on health system response and economic consequences. Health Policy and Technology (in press) Linkki: https://doi.org/10.1016/j.hlpt.2020.08.005 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen tutkimusartikkeli Tutkijan kommentti: Artikkeli vetää yhteen keskeisiä kansallisia kehityskulkuja, jotka suomalaiselle lukijalle on varsin tuttuja. Kansainväliselle tiedeyhteisölle kirjoitettu teksti antaa kokonaisvaltaisen ja varsin realistisen kuvan suomalaiskansallisista pandemiapoluista. (TH) 2.2 Naisten työttömäksi jääminen, lyhennetty työaika ja työskentely kotona miehiä yleisempää pandemia-aikana Tiivistelmä: Artikkelissa tarkastellaan pandemian vaikutuksia sukupuolten väliseen työnjakoon. Julkisuudessa on arveltu toisinaan, että pandemian vaikutukset naisiin ja heidän asemaansa olisivat dramaattisemmat kuin miesten asemaan. Tutkijat asettavat hypoteesin, että pandemia saattaa johtaa työn uudelleenjärjestelyihin ja sukupuoli- 14 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS rooliasenteiden muutoksiin. Tutkimusaineistona on edustava kyselyaineisto Yhdysvalloista, Saksasta ja Singaporesta, joiden nojalla luodaan muutosten yleiskuvaa ja tehdään maiden välisiä vertailuja. Tutkimustulokset vahvistavat tutkijoiden esittämiä hypoteeseja. Kaikissa maissa naisten työttömyys oli pandemia-aikana lisääntynyt ja työaika lyhentynyt enemmän kun miesten. Myös siirtyminen työskentelemään pandemia-aikana kotiin oli naisilla yleisempää kuin miehillä. Tässä esiintyi kuitenkin maakohtaisia eroja. Siirtymät noudattelivat vastaajien ilmaisemia asenteita sukupuolirooleja kohtaan. Julkaisu: Reichelt, M. et al. (2020) The impact of COVID-19 on gender inequality in the labor market and gender-role attitudes. European Societies (Published online 22 September 2020) Linkki: https://doi.org/10.1080/14616696.2020.1823010 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen tutkimusartikkeli Tutkijan kommentti: Tutkimus antaa osviittaa mahdolliseen laajempaan, kansainvälisestikin havaittavaan pandemian aiheuttamaan murrokseen, jossa sukupuolen väliset työmarkkina-asemat alkavat jäsentyä uudella tavalla. Ilmiöllä saattaa olla laajamittaisia vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. (TH) 2.3 Naisten kokonaisvastuu perheen lastenhoidosta kasvanut pandemia-aikana Tiivistelmä: Unkarilaisessa tutkimuksessa analysoitiin lastenhoidon organisoimista ja sen muutoksia pandemia-aikana. Tarkastelun taustana olivat kansalliset liikkumisrajoitukset sekä koulujen ja päivähoidon sulkeminen, joiden myötä lastenhoidon arkipäivän organisoiminen jäi kotitalouksille. Tutkimus toteutettiin tietokoneavusteisena puhelinkyselynä toukokuussa 2020 ja vastaajina oli 1900 unkarilaista. Aineisto on kansallisesti edustava ja se analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustulokset osoittivat, että miesten osuus lasten arkipäiväisessä hoitamisessa oli pandemia-aikana suhteellisesti lisääntynyt verrattuna naisiin. Naisten osuus hoitotyöstä kasvoi kuitenkin absoluuttisesti tarkastellen enemmän, koska heidän tekemänsä lastenhoitotyön määrä oli jo ennen pandemiaa merkittävästi suurempi kuin 15 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS miesten. Tutkijat esittävät tulostensa perusteella, että pandemia on heikentänyt erityisesti keskiluokkaisten ja hyvinkoulutettujen naisten asemaa Unkarissa. Julkaisu: Fodor, É et al. (2020)The impact of COVID-19 on the gender division of childcare work in Hungary. European Societies (Published online: 22 Sep 2020) Linkki: https://doi.org/10.1080/14616696.2020.1817522 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Tutkimusartikkeli Tutkijan kommentti: Rinnakkaiset kansalliset toimenpiteet ja unkarilaisen tutkimuksen tulokset voivat tarjota hypoteeseja jatkossa myös suomalaisille perhe- ja ajankäytöntutkijoille. (TH) 2.4 Luottamus poliittiseen johtajuuteen, poliittisiin toimenpiteisiin ja viestintään vahvistaa henkilökohtaista hyvinvointia ja selviytymistä pandemia-aikana Tiivistelmä: Espanjan sosiologisen instituutin tutkijat analysoivat tutkimuksessan erilaisten sosiaalisten ja poliittisten tekijöiden vaikutusta kansalaisten henkilökohtaiseen kokemukseen pandemiasta selviytymiseen ja resilienssiin eli ”iskukykyisyyteen”. Tilastollisin menetelmin analysoituun kansalliseen kyselytutkimukseen osallistui 4258 vastaajaa kesäkuussa 2020. Vastaajilta kysyttiin arvioita heidän omasta tilanteestaan, kyvystään selviytyä pandemian aiheuttamista ongelmista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tulokset osoittivat, että keskimäärin parasta pandemiaresilienssiä osoitti matalan sosiaalisen statuksen omaava, vähäisen koutuksen saanut ja vasemmistolaisesti suuntautunut yli 60-vuotias nainen, joka asui alle 10 000 asukkaan kaupungissa. Vastaavasti heikoiten pandemiakestävyyttä osoitti verrattain korkean sosiaalisen statuksen omannut, korkeakoulutettu ja poliittisilta mielipiteiltään oikeistolainen 36-60-vuotias mieshenkilö, joka asui yli 100 000 asukkaan kokoisessa kaupungissa. Tutkijoiden toteuttamassa logistisessa regressioanalyysissa sosiaalisen taustatekijät saivat kuitenkin vähemmän tilastollisesti merkitseviä latauksia suhteessa henkilökohtaiseen resilienssiin kuin poliittiseen johtajuuttta, toimenpiteitä ja viestintä kuvaavat muuttujat. 16 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Julkaisu: Fernández-Prados, J. S. et. al. (2020) Factors explaining social resilience against COVID-19: the case of Spain. European Societies (Published online 14 Sep 2020) Linkki: https://doi.org/10.1080/14616696.2020.1818113 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen tutkimusartikkeli Tutkijan kommentti: Espanjassa on ollut vuoden 2020 alusta lähtien vasemmistopuolueiden koalitiohallitus, mikä saattaa osaltaan selittää tutkimustuloksia, erityisesti vasemmistolaisesti orientoituneiden vastaajien tyytyväisyyttä poliittiseen johtajuuteen ja poliitikkojen toimenpiteisiin. Tämä huomio ei kuitenkaan vähennä kyseisten tekijöiden yleistä painoarvoa analyysissä. (TH) 2.5 Turkissa oleskelevien Syyrian pakolaisten tietoisuus pandemiasta heikkoa Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoite oli tarkastella Turkissa Kilisin maakunnassa oleskelevien Syyrian pakolaisten käsityksiä, huolta ja varautumista COVID-19 -pandemiaan. Kyselyaineisto kerättiin huhtikuun 2020 puolivälissä ja siihen vastasi 414 henkilöä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tulokset kertovat, että pandemia huolettaa pakolaisia, mutta heidän siitä saama tieto on hyvin vähäistä. Vastaajissa esiintyi alaryhmiä, jotka eivät olleet lainkaan tietoisia pandemiasta ja sen vakavuudesta, eikä heillä ollut minkäänlaisia reaalisia mahdollisuuksia suojautua siltä. Julkaisu: Budak, F. & Bostan, S. (2020) The Effects of Covid-19 Pandemic on Syrian Refugees in Turkey: The Case of Kilis. Social Work in Public Health, 35:7, 579–589. Linkki: https://doi.org/10.1080/19371918.2020.1806984 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen tutkimusartikkeli 17 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkijan kommentti: Tutkimuksen konteksti on maantieteellisesti varsin kaukana Suomesta, mutta tunnetusti pakolaiskysymykset koskettavat Suomea. Aineiston keruuajankohta on ollut pandemian varhaisvaiheessa, joten voi olettaa, että pakolaistenkin tietoisuus virustartunnan vaaroista on parantunut. (TH) 18 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 3 Talous ja elinkeinoelämä Tutkijaryhmän jäsen: Otto Toivanen Raportin kirjoittajat: Tomi Kyyrä (TK) ja Otto Toivanen (OT) 3.1 Kotitalouksien korona-avustuksista merkittävä osa säästöön Tiivistelmä: Yhdysvaltain liittovaltio maksoi koronakriisin alkuvaiheessa 1 200 dollarin (+500 dollaria alaikäisistä lapsista) kertaluontoisen avustuksen henkilöille, joiden vuositulot olivat alle 75 000 dollaria vuonna 2019. Tavoitteena oli tukea kotimaista kulutuskysyntää ja sitä kautta piristää taloudellista aktiviteettiä. Tutkimuksessa selvitettiin kyselyn avulla, miten kotitaloudet käyttivät avustuksen. Keskimäärin 40 prosenttia avustuksista meni kulutukseen, 30 prosenttia säästettiin ja 30 prosentilla makseltiin lainoja. Kotitalouksien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Kaikkein pienituloisimmissa kotitalouksissa suurempi osuus avustuksista meni kulutukseen. Julkaisu: Coibon, O. et al. (2020) How did U.S. consumers use their stimulus payments? NBER Working Paper No. 27693 (August 2020) Linkki: http://www.nber.org/papers/w27693 Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Kyselyyn perustuva kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus osoittaa, että epävarmassa tilanteessa suora rahallinen tuki ei välttämättä ohjaudu kovin tehokkaasti kulutukseen paitsi aivan pienituloisimmissa kotitalouksissa. Tämä on syytä huomioida, kun pohditaan vaihtoehtoisia tapoja elvyttää taloutta. (TK) 19 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 3.2 Koronakriisin muutti yritysten sisäisiä työskentelytapoja Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten yritysten sisäinen työskentely muuttui 16 isossa kaupungissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa, kun viranomaiset määräsivät työntekijät etätöihin. Aineistona oli digitaalista meta-dataa sähköpostiliikenteestä ja etäkokouksista. Tutkijat havaitsivat, että kokousten määrä kasvoi, osallistujien määrä per kokous nousi mutta kokousten kesto lyheni. Lisäksi yritysten sisäisten sähköpostiliikenne kasvoi. Etätöissä työpäivät myös pitenivät (mitattuna ensimmäisen ja viimeisen lähetetyn sähköpostin välisenä aikana) aiempaan verrattuna. Julkaisu: DeFilippis, E. et al. (2020). Collaboration during coronavirus: The impact of COVID-19 on the nature of work. NBER Working Paper No. 27612 (July 2020). Linkki: http://www.nber.org/papers/w27612 Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Havainnot ovat varsin odotettuja mutta kuvaavat sitä, miten työpaikoilla sopeuduttiin tilanteeseen, jossa fyysisiä tapaamisia ei voitu enää järjestää. Iso kysymys on, miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet tuottavuuteen ja muuttuvatko työskentelytavat pysyvämmin. Tutkimusaineisto on myös esimerkki siitä, että työntekijöiden välisestä kommunikaatiosta voidaan kerätä tietoa teleoperaattoreilta ilman kalliita kyselytutkimuksia. (TK) 3.3 Koulujen sulkemiset heikentävät oppimistuloksia – seuraukset voivat näkyä työmarkkinoilla vielä vuosien päästä Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan koulujen sulkemisten vaikutusta alakouluikäisten lasten oppimistuloksiin Belgiassa. Oppimistuloksia mitataan katolilaisissa kouluissa vuosittain standarisoidun testin avulla. Vuodet 2015-2020 kattavasta aineistosta havaittiin, että koulujen sulkemisen jälkeen oppimistulokset heikkenivät selvästi 20 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS aiempiin vuosiin verrattuna. Oppimistulokset heikkenivät sekä matematiikassa että äidinkielessä (hollanti). Lisäksi oppimistulosten hajonta kasvoi sekä saman koulun oppilaiden välillä että eri koulujen välillä. Tulokset heikkenivät keskimääräistä enemmän kouluissa, joiden oppilaiden perhetausta oli sosioekonomisesti matala. Julkaisu: Maldonado, J. E. & De Witte, K. (2020) The effect of school closure on standardised student test outcomes. KU Leuven Discussion Paper Series DPS20.17. (September 2020) Linkki: https://feb.kuleuven.be/research/economics/ces/documents/DPS/2020/dps2017.pdf Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus vahvistaa epäilyjä siitä, että koulujen sulkemisella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Oppimustulosten heikentyminen alakoulussa voi alentaa myöhemmin saavutettavaa koulutustasoa ja sitä kautta myöhempää työllisyyttä ja tulevia ansiotuloja. Ongelmien painottuminen erityisesti huonompiosaisten perheiden lapsiin lisää myös eriarvoisuutta. Koulujen pidempiaikaisten sulkemisten kielteisiä vaikutuksia voivat siis näkyä työmarkkinoilla vielä useiden vuosien päästä. Lyhyellä aikavälillä koulujen sulkeminen myös haittaa merkittävästi vanhempien työssäkäyntiä. (TK) 3.4 Epäonnistuminen epidemian hillinnässä voi vaikeuttaa tulevista talouden sopeuttamistoimista päättämistä Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan poliittisen johdon kannatuksen muutoksia 35 maassa. Koronakriisin alkuvaiheessa kannatus nousi kaikkialla, kun kansalaiset tukeutuivat omiin johtajiinsa ulkoisen uhan edessä. Kannatus lähti kuitenkin laskuun maissa, joissa epidemiaa ei saatu kuriin vaan tartuntapaukset kasvoivat. Näin kävi erityisesti niissä maissa, joissa ei epidemian alussa ryhdytty järeisiin rajoitustoimiin vaan painotettiin lyhyen aikavälin taloudellisia tekijöitä terveyteen kohdistuvan uhan kustannuksella. 21 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Julkaisu: Herrera, H. et al. (2020) Corona politics: The cost of mismanaging pandemics. Corona Economics 50, 3-32 (September 2020). Linkki: https://cepr.org/content/covid-economics Vertaisarvioitu: Kyllä, mutta tavallista kevyemmin Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Koronakriisi aiheuttaa valtioille valtavia kustannuksia sekä terveydenhuollon menojen kasvun kautta, taloudellisten tukitoimien vuoksi että talouden supistumisesta johtuvien verotulojen menetysten muodossa. Seurauksena on julkisen talouden voimakas velkaantuminen lyhyellä aikavälillä. Julkisen talouden saattaminen kestävälle uralle akuutin kriisin jälkeen tulee edellyttämään kipeitä sopeuttamistoimia, joiden läpiviemiseksi tarvitaan poliittiista pääomaa. Tutkimustulokset ennustavat poliittiisia ja taloudellisia ongelmia maille, joissa epäonnistutaan epidemian taltuttamisessa. (TK) 3.5 Koronakriisi nosti yli 64-vuotiaiden kuolleisuutta kaikissa tuloluokissa Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan ylikuolleisuutta Belgiassa koronakriisin aikana hyödyntäen väestötason rekisteriaineistoa. Ylikuolleisuutta esiintyi vain yli 64vuotiaiden ryhmässä. Tässä ikäryhmässä ylikuolleisuus tulojakauman alimmassa desiilissä oli yli kaksinkertaista verrattuna ylimpään tulodesiillin. Toisaalta kuolleisuus laskee voimakkaasti tulotason mukaan normaalioloissakin. Koronakriisin aikana kuolleisuus kasvoi suhteellisesti ottaen lähes saman verran eri tuloluokissa, vaikka kasvu oli absoluuttisesti suurempaa tulojakauman alapäässä. Julkaisu: Decoster, A. et at. (2020) The income gradient in mortality during the Covid19 crisis: Evidence from Belgium. Covid Economics 50, 74-100 (September 2020). Linkki: https://cepr.org/content/covid-economics Vertaisarvioitu: Kyllä, mutta tavallista kevyemmin Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus 22 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 4 Eriarvoistuminen (ml. työllisyys) Työryhmän jäsen: Hanna Ylöstalo Raportin kirjoittajat: Satu Helske (SH), Henri Koskinen (HK), Hanna Ylöstalo (HY), Turun yliopisto 4.1 Opinnoista valmistuminen pandemian aikana huonontaa nuorten aikuisten työnäkymiä pitkälle tulevaisuuteen Tiivistelmä: Tämä tutkimusyhteenveto keskittyy arvioimaan, millaisia vaikutuksia pandemian aiheuttamalla talouskriisillä on opintonsa päättävien työuraan. Yhteenvedossa käydään läpi tutkimustietoa liittyen aiempiin talouskriiseihin ja simuloidaan pandemian aiheuttaman kriisin vaikutuksia Iso-Britanniassa vuonna 2020 opintonsa päättävien työuriin ottaen huomioon kevään 2020 havaitut työttömyysluvut (lisäys on ollut kaksinkertainen aiempiin kriiseihin verrattuna) sekä monenlaisia taustatekijöitä. Simulointien perusteella arvioidaan, että koronakriisi heikentää opinnot päättäneiden työllisyyttä kaikilla koulutustasoilla, mutta vaikutus on suurin ja pitkäkestoisin matalimmin kouluttautuneilla ja opinnot kesken jättäneillä. Matalimmin kouluttautuneiden (GCSE-taso tai alle eli suunnilleen suomalaista peruskoulua vastaava oppimäärä tai vähemmän) työllisyysasteen ennustetaan olevan kolmen vuoden jälkeen jopa 40 % pienempi kuin se olisi ilman koronakriisiä. Toisaalta myös töihin päässeiden tuntipalkan arvioidaan jäävän odotettua pienemmäksi kaikilla ryhmillä, korkeasti koulutetuilla noin 8 % ja matalimmin koulutetuilla 13 %. Aiemmin on havaittu, että vastavalmistuneet hakeutuvat talouskriisien aikaan normaalia useammin lisäopintoihin. Näin arvioidaan käyvän nytkin, ja opintoja jatkavien ja siten työelämään siirtymistään lykkäävien arvellaan pärjäävän työelämässä vertaisiaan opinnot jättäviä paremmin, ainakin jos pandemian aiheuttama talouskriisi jää suhteellisen lyhytkestoiseksi. Kirjoittaja huomauttaa, että koronakriisi eroaa aiemmista talouskriiseistä siten, että tällä kertaa eniten ovat kärsineet alat, joille matalammilta koulutusasteilta 23 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS valmistuneet (ja erityisesti naiset) tyypillisesti työllistyvät ja jotka ovat aiemmin myös toimineet ”ponnahduslautana” monille korkeakouluista valmistuneille, joilla on ollut vaikeuksia löytää oman alansa töitä. Kirjoittaja ehdottaa monenlaisia toimenpiteitä, joilla koronakriisin negatiivisia vaikutuksia voitaisiin vähentää (1) toisaalta vähentämällä työttömyysriskiä helpottamalla jatko- tai lisäopintoihin sekä oppisopimuskoulutukseen pääsyä ja (2) toisaalta vähentämällä työttömyyden negatiivisia vaikutuksia tulevaan työuraan esimerkiksi palkkatukien avulla sekä rahoittamalla oppilaitosten työelämäpalveluita. Julkaisu: Henehan, K. (2020) Class of 2020: Education leavers in the current crisis. Resolution Foundation. Linkki: https://www.resolutionfoundation.org/app/uploads/2020/05/Class-of-2020.pdf Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Tutkimusyhteenveto ja simulaatio Tutkijan kommentti: Yhteenvedossa on käyty kattavasti läpi aiempien tutkimusten tuloksia talouskriisien vaikutuksista vastavalmistuneiden työuriin sekä pyritty simuloimalla ennustamaan koronakriisin vaikutuksia vuonna 2020 opintonsa päättävien uriin käyttäen hyväksi aiempien vuosikymmenten aikana kertynyttä tietoa. Kirjoittaja huomauttaa, että todelliset vaikutukset riippuvat tietenkin siitä, miten pitkäksi pandemian aiheuttama talouskriisi eri aloilla muodostuu. Mallinnus ei ota huomioon pandemian aikaisen kriisin erityispiirteitä, esimerkiksi sitä, että pahiten kärsineet alat eivät ole samoja kuin tyypillisissä talouskriiseissä. Todelliset vaikutukset voivat siten olla jopa odotettua pahempia, erityisesti jos talouskriisistä tulee pitkäkestoinen. Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää suoraan suomalaisiin vastavalmistuneisiin, mutta todennäköisesti myös Suomessa vastavalmistuneet ja heidän joukossaan erityisesti matalasti koulutetut ja opinnot kesken jättäneet ovat haavoittuvainen ryhmä, jonka työllistymisen tukemiseen ja sitä kautta työelämään kiinnittymiseen olisi hyvä erityisesti panostaa. (SH) 24 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 4.2 Monien suomalaisten ammattikoululaisten ja lukiolaisten valmistuminen lykkääntynyt ja hyvinvointi laskenut Tiivistelmä: Valmistuitko koronakeväänä -kyselytutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia kolmannen vuoden lukio- ja ammattikouluopiskelijoita, heidän kokemuksiaan koronakeväästä ja sen koettuja vaikutuksia opintoihin, valmistumiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuudennäkymiin. Tutkimuksesta ei löydy vielä tieteellisiä julkaisuja, mutta tutkijat ovat kirjoittaneet blogikirjoituksen, jossa esittelevät alustavia tuloksia, sekä julkaisseet interaktiivisen tulostyökalun. Blogitekstissä nostetaan esiin valmistumisen viivästyminen (erityisesti ammattikoululaisilla) ja koettu arvosanojen huononeminen (erityisesti lukiolaisilla). Opinnoissa pärjäämisessä oli haasteita monilla. Moni nuorista raportoi menettäneensä sovitun työpaikan tai harjoittelumahdollisuuden. Myös vaikutukset mielen hyvinvointiin olivat yleisiä, erityisesti naispuolisilla vastaajilla. Poikkeustilan aiheuttamat vaikeudet näyttävät kirjoittajien mukaan kasaantuvan vain osalle nuorista. Vaikeuksia raportoivat erityisesti ne opiskelijat, joilla oli oppimisvaikeuksia, vaikeuksia ottaa yhteyttä opettajiin tai aiempia kokemuksia kiusaamisesta tai yksinäisyydestä. Myös vanhempien matala koulutustaso ja maahanmuuttajatausta olivat yhteydessä jonkin verran suurempaan henkiseen kuormitukseen. Nuoret itse kaipasivat erityisesti tukea ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin hakeutumiseen, työpaikan löytämiseen, toimeentuloon ja mielialaan liittyen. Kirjoittajat muistuttavat näiden kaikkien tekijöiden olevat merkityksellisiä yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Blogitekstiin nostettujen havaintojen lisäksi voi kuka tahansa tarkastella nuorten vastauksia interaktiivisen työkalun avulla mm. sukupuolen, perhetaustan ja maahanmuuttajastatuksen suhteen. Julkaisu: Herkama, S. & Repo, J. (2020) Valmistuitko koronakeväänä? -kyselyn tulokset kertovat nuorten vaikeuksista poikkeustilanteessa. INVEST-blogi. Linkki blogitekstiin: https://blogit.utu.fi/invest/2020/08/19/valmistuitkokoronakevaana-kyselyn-tulokset-kertovat-nuorten-vaikeuksista-poikkeustilanteessa/ Linkki tulostyökaluun: https://bit.ly/korona2aste 25 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Kyselytutkimus; tuloksia esittelevä blogiteksti sekä interaktiivinen tulostyökalu Tutkijan kommentti: Kyselytutkimuksesta ei ole vielä varsinaisia tieteellisiä julkaisuja, mutta blogitekstissä esitellyt alustavat tiedot antavat kuitenkin jo paljon ajankohtaista tietoa juuri suomalaisten toisen asteen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tilanteesta opintojen, työn ja henkisen hyvinvoinnin osalta. Lisäksi interaktiivinen työkalu antaa kenelle tahansa mahdollisuuden tarkastella kyselyn vastauksia esimerkiksi eri taustamuuttujien suhteen eriteltynä. Kyselyn perusteella suomalaistutkijat suosittelevat, että koulutuksen järjestäjät pyrkisivät tarjoamaan vastavalmistuneille jatko-opintoihin ja työllistymiseen liittyvää tukea. Tämä sekä muut jatko-opintoihin pääsyä ja nuorten työllisyyttä tukevat toimenpiteet ovat erittäin perusteltuja toimenpiteitä myös aiemman tutkimustiedon pohjalta, sillä keväällä 2020 valmistuneilla nuorilla ja erityisesti opintonsa kesken jättäneillä on normaalia suurempi riski työttömyyden aiheuttamiin pitkäaikaisiin haittoihin (ks. myös edellä kuvattu Iso-Britanniaa käsittelevä tutkimusyhteenveto). (SH) 4.3 Etätyömahdollisuuden ja työttömyyden suhde koronavirusaikana Kanadassa Tiivistelmä: Tutkijat selvittävät kanadalaisen työvoimatutkimuksen avulla, kuinka suuressa osassa kaikista työpaikoista Kanadassa voidaan siirtyä etätöihin ja miten mahdollisuus suhteutuu sosioekonomisiin tekijöihin, kuten tuloeroihin, ikään, työmarkkinaasemaan yms. Tulosten mukaan kaikkiaan 41 prosentissa työpaikoista voidaan siirtyä etätyöhön, mutta osuus vaihtelee suuresti työpaikan sijainnin ja alan mukaan. Näin ollen joillakin alueilla etätyömahdollisuus on vain 30 prosentissa työpaikoista, kun taas toisilla se on jopa 50. Etätyömahdollisuuden epätasainen jakautuminen aiheuttaa monia eriarvoisuuksia, sillä etätyömahdollisuuden puute aiheuttaa irtisanomispaineita. Pääsääntöisesti korkeamman tulotason töissä etätyöhön siirtyminen on helpompaa. Kaikkein pienituloisimmissa töissä on vähiten mahdollisuuksia siirtyä etätöihin. Tutkimus tunnistaa muun muassa seuraavia työntekijäryhmiä, joiden työssä on vähiten etätyömahdollisuuksia: osa-aikaista työtä tekevät, sesonki- ja kausityöläiset, nuoret työntekijät, matalasti kou- 26 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS lutetut työntekijät ja pienten yritysten työntekijät. Maalis-huhtikuussa 2020 aloilla, joiden etätyömahdollisuus on pieni, näkyi piikki työttömyydessä verrattuna aloihin, joilla etätyömahdollisuus on suurempi. Julkaisu: Gallacher, G. & Hossain, I. (2020) Remote Work and Employment Dynamics under COVID-19: Evidence from Canada. Canadian Public Policy 46:1, 44–54. Linkki: https://utpjournals.press/doi/10.3138/cpp.2020-026 Vertaisarvioitu: Kyllä (tieteellinen artikkeli) Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus antaa osviittaa siihen, millainen vaikutus koronavirustoimilla on työelämän eri sektoreilla. Varsin ymmärrettävästi aloilla, joilla etätyöhön siirtyminen on vaikeaa tai mahdotonta (henkilökohtaiset palvelut, kaupan ala, majoitusala, terveydenhuoltoala jne.), koetaan tarvetta supistaa toimintaa ja irtisanoa henkilöstöä. On huomattavaa, joskaan ei yllättävää, että irtisanomispaineita kokevilla aloilla työskentelee yliedustetusti ihmisiä, joilla on jo valmiiksi heikompi työmarkkina-asema ja haavoittuvuutta lisäävä tekijä. Alueellinen näkökulma on Suomen perspektiivistä kiinnostava: harvempaan asutuilla alueilla sijaitsee suurempia taajamia ja kaupunkialueita vähemmän työpaikkoja, joissa etätyöhön siirtyminen on helppoa. (HK) 4.4 Katsaus koronapandemian naisyrittäjiin kohdistuviin intersektionaalisiin vaikutuksiin Yhdistyneissä Kuningaskunnissa Tiivistelmä: Tutkimus arvioi koronapandemian potentiaalisia vaikutuksia naisyrittäjiin intersektionaalisesta eli luokan, etnisyyden ja sukupuolen yhdistelmän näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan naisten yrittäjyyttä työmarkkinatilastojen ja feministisen tutkimuskirjallisuuden valossa. Naisten yritystoiminta yleensä ja ei-valkoisten ja työväenluokkaisten naisten yritystoiminta erikseen on erityisen haavoittuvassa asemassa pandemian aikana. Yrittäjämäinen työ (esim. yksinyrittäjyys, freelance-työ, alusta- ja vuokrayrittäjyys) näissä väestöryhmissä on kasvanut viime vuosina talouden ja hyvinvointivaltion muutosten vuoksi, ja niitä luonnehtii tulojen pienuus ja epätasaisuus sekä rajoittuminen naistapaisille aloille (esim. hoiva-ala, lastenhoito, siivous- ja puhtaanapitoala, henkilökohtaiset pal- 27 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS velut), joilla töitä on vaikeaa tai mahdotonta tehdä etänä tai siirtää verkkoon. Siksi koronapandemian aiheuttamat haittavaikutukset kohdistuvat kohtuuttoman suuresti eivalkoisten, työväenluokkaisten naisten yritystoimintaan tilanteessa, jossa yhteiskunnan turvaverkkoa on harvennettu entisestään. Tutkijat peräänkuuluttavatkin feminististä politiikkaa ja valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien erityistä huomioimista, esimerkiksi korvamerkittyä rahoitusta marginalisoitujen ryhmien yrittäjyyden tukemiseen ja erikseen kohdennettuja kriisitoimia koronapandemian aikana. Julkaisu: Martinez Dy, A. & Jayawarna, D. (2020) Bios, mythoi and women entrepreneurs: A Wynterian analysis of the intersectional impacts of the COVID-19 pandemic on self-employed women and women-owned businesses. International Small Business Journal: Researching Entrepreneurship 38:5, 391–403. Linkki: https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0266242620939935 Vertaisarvioitu: Kyllä (tieteellinen artikkeli) Tutkimuksen luonne: Empiriaan nojaava teoreettinen artikkeli Tutkijan kommentti: Artikkeli nostaa esiin ajankohtaisen näkökulman: yrittäjyys ja yrittäjätapainen työ (kuten erilaiset itsensä työllistämisen muodot) on lisääntynyt nopeasti, eivätkä yhteiskunnan tuki ja lainsäädäntö ole välttämättä pysyneet muutoksen perässä. Naiset ja eritoten rodullistetut naiset ovat tässä yhtälössä erityisen haavoittuvassa asemassa, ja koronapandemia vaikuttaa heidän työhönsä erityisen suuresti. Siksi yritystoiminnan tukeminen edellyttää, kuten artikkeli toteaa, paitsi tämän erityisaseman yhteiskunnallista tunnustamista, myös kohdennettuja tukitoimia. (HK) 4.5 Vammaiset naiset kohtaavat arjessaan suurempia vaikeuksia kuin vammattomat koronapandemian aikana Tiivistelmä: Women’s Budget Groupin, Fawcett Societyn, London School of Economicsin ja Queen Mary University Londonin tutkijoiden yhteistyössä tekemä policy brief tarkastelee koronapandemian vaikutuksia vammaisiin, erityisesti vammaisiin naisiin Iso-Britanniassa. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena huhtikuussa 2020 (N=3280, joista 678 vammaista, joista 377 naisia ja 301 miehiä). Tutkimus osoittaa vammaisten kohtaavan arkielämässään erityisiä haasteita koronapandemian vuoksi. 28 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Jopa 68 % vastanneista vammaisista naisista koki haasteita saada hankittua välttämättömyystarvikkeita kaupoista eristystoimien aikana ja yhtä suuri osuus pelkäsi lääkityksen katkeamista. Vaikka nämä huolet koskettavat koko väestöä, ne koskevat vammaisia huomattavasti useammin kuin muuta väestöä. Vammaiset naiset kokivat myös enemmän taloushuolia: kolmannes vastasi kotitaloutensa rahojen kuluneen lähes loppuun ja 38 % vammaisista äideistä koki vaikeuksia pystyä ruokkimaan lapsensa. Kolmannes vastanneista vammaisista naisista pelkäsi velkaantuvansa lisää koronapandemian aikana. Vammaiset naiset kokivat myös lisääntyvää työstressiä ja työn ja lastenhoidon yhteensovittamisen vaikeuksia miehiä useammin. 20 % vammaisista naisista koki saavansa koronapandemian aikana aiempaa vähemmän apua yhteiskunnalta ja 43 % saavansa vähemmän apua muilta ihmisiltä. Kolmannes ei tiennyt, mistä saisi apua. Ahdistuneisuus koronapandemian aikana oli yleisempää naisilla kuin miehillä ja erityisen yleistä vammaisilla naisilla, joista yli puolet (53,1 %) vastasi olevansa hyvin ahdistunut. Raportti tekee myös hyvin konkreettisia suosituksia vammaisten tukemiseksi koronapandemian aikana, mutta koska useimmat niistä liittyvät suoraan Iso-Britannian lainsäädäntöön ja tukijärjestelmiin, niitä ei ole syytä toistaa tässä. Oleellista on ottaa politiikkatoimia suunniteltaessa huomioon niiden vaikutukset vammaisiin sekä lieventää eriarvoistavia vaikutuksia kohdennetuin tukitoimin. Julkaisu: Women’s Budget Group (2020) Disabled women and COVID-19 Research evidence. Briefing. Women’s Budget Group, Fawcett Society, London School of Economics and Queen Mary University London. Linkki: https://wbg.org.uk/analysis/reports/disabled-women-and-covid-19/ Vertaisarvioitu: Ei (policy brief) Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen kyselytutkimus Tutkijan kommentti: Selvitys tuo hyvin esiin sitä, että koronapandemia on paitsi terveys-, myös talous- ja sosiaalinen kriisi. Tällaiset kriisit tyypillisesti syventävät jo olemassa olevaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja luovat uusia eriarvoisuuden muotoja. Selvitys tuo hyvin esiin eriarvoisuuden intersektionaalisia ulottuvuuksia, tässä tapauksessa sitä, että vammaiset naiset muodostavat erityisen haavoittuvan ryhmän koronapandemian aikana. Raportissa tarkastellaan erityisesti vammaisia naisia, mutta tulokset kertovat yhtäältä naisten verrattuna miehiin ja vammaisten verrattuna vammattomiin kokevan enemmän haasteita arkielämässään. Raportti tekee näkyväksi politiikkatoimien ihmisvaikutusten monipuolisen arvioinnin merkitystä koronapandemian aikana ja sen jälkeen: tällainen arviointi auttaa paikantamaan haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät ja tunnistamaan heidän tuen tarpeensa. Ihmisvaikutusten arviointi tekee myös näkyväksi sitä, että ihmiset ovat eri asemassa - esimerkiksi että kaikki eivät ole vammattomia. (HY) 29 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 5 Koulutus ja oppiminen Tutkijaryhmän jäsen: Mari-Pauliina Vainikainen (MPV) Tätä katsausta varten tehdyt kirjallisuushaut osoittivat, että poikkeusajan koulutusta ja oppimista koskevat eurooppalaistutkimuksetkin alkavat päästä tieteellisten lehtien usein hitaissa vertaisarviointiprosesseissa loppuun saakka. Tähän mennessä julkaistut empiiriset tutkimukset ovat tyypillisesti olleet joko Aasiasta, jossa pandemia alkoi Eurooppaa aiemmin tai Yhdysvalloista, jossa tutkimukset ovat usein olleet aiempien oppimistulosaineistojen mallinnuksen pohjalta heti pandemian alkuvaiheessa tehtyjä ennusteita poikkeusajan myöhemmistä vaikutuksista. Koska eurooppalaistutkimuksiakin alkaa olla nyt saatavilla, tässä katsauksessa keskitytään yksinomaan niihin. Tutkimusten painopiste on toisaalta opettajien kertomuksissa etäopetuksen toteuttamisesta ja toisaalta vanhempien kokemuksissa siitä, miten erilaiset etäopetuksen mallit heijastuivat kotien arkeen ja vanhempien hyvinvointiin. Tutkimukset osoittavat, että etäopetuskäytänteissä on monissa maissa selvästi ollut suurta kouluista ja opettajista riippuvaa vaihtelua. Tämä on alustavien tutkimustulosten mukaan ollut tilanne myös Suomessa, joskin yleiskuva Suomessa vaikuttaa ainakin osin positiivisemmalta kuin millaista kuvaa tässä katsauksessa esiteltävät tutkimukset piirtävät muutamista muista Euroopan maista. Hyvin monet näissä tutkimuksissa käsiteltävistä ilmiöistä ja havainnoista ovat kuitenkin relevantteja myös suomalaisesta näkökulmasta. 5.1 Etäopetusta toteutettiin Ruotsin yläkouluissa monenlaisin käytäntein ja välinein Tiivistelmä: Artikkelissa esitellään Ruotsin mallia pitää alakoulut auki ja siirtää yläkoulut etäopetukseen pandemian ensimmäisen vaiheen aikana. Yhteensä 153 opettajaa vastasi kyselyyn koulujen ja opettajien valmiuksista opettaa etänä ja opettajien kokemuksista etäopetusjakson alkuvaiheissa. Tuloksia käsiteltiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Tuloksia käsitellään artikkelissa temaattisesti seuraavista neljästä näkökulmasta. 1) Koulujen ja opettajien valmiuksia etäopetuksen toteuttamiseen käsitellään digitaalisten alustojen, tietosuojan, oppilaiden käytössä olevien laitteiden ja koulun toimintakäytänteiden näkökulmasta. Tulokset paljastavat suurta vaihtelua alustojen valinnassa ja monet vastaajat olivat miettineet valintoja nimenomaan tietosuojan näkökulmasta. Monet vastaajat eivät alkuvaiheessa tienneet, millaiset välineet oppilailla oli käytössään opetukseen osallistumista varten. 2) Kouluilla oli vastaajien mukaan vain harvoin olemassa toimintastrategia koulujen sulkemista varten, jolloin opettajat toimivat itsenäisesti lähtien käytännön vaatimuksista. Osa toteutti oppituntipohjaista opetusta ja suunnitteli myös oppilaiden keskinäistä työskentelyä, kun taas osa 30 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS opetti tehtäväpohjaisesti täysin vailla interaktiivisuutta. 3) Vastaajat kokivat tärkeäksi videopohjaisen opetuksen, mahdollisuuden aktivoida oppilaita yhteistyöhön sekä välineet kontrolloida osallistumista opetukseen, mutta monet kokivat käytössä olleiden teknisten ratkaisuiden ja oman osaamisensa olleen puutteellisia näiden toteutumiseen käytännössä. 4) Haasteista huolimatta monet opettajat olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, miten hyvin tilanteesta selvittiin. Tutkijat tulkitsevat havaintojaan koulujen kriisisuunnitelmien kehittämisen näkökulmasta ja esittävät suosituksia siitä, miten etäopetustilanteisiin pitäisi niissä varautua. Julkaisu: Bergdahl, N., & Nouri, J. (2020) Covid-19 and crisis-prompted distance education in Sweden. Technology, knowledge and learning (Published 2 September 2020). Linkki: https://link.springer.com/article/10.1007/s10758-020-09470-6 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kyselytutkimus, jonka tuloksia analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkijan kommentti: Tutkimuksen aineisto on melko pieni ja itsevalikoitunut, eikä tuloksia voi mitenkään yleistää koskemaan kaikkia ruotsalaisopettajia. Toisaalta kvantitatiivisia tuloksia on onnistuneesti syvennetty avovastausten laadullisella analyysilla, mikä ei olisi mahdollista suuren edustavan aineiston kohdalla, ja tämän vuoksi artikkeli tarjoaa erittäin kiinnostavia näkökulmia aiheeseen. Vaikka Suomen ja Ruotsin strategia oli keväällä hyvin erilainen, tässä raportoidut yläkoulujen etäopetusta koskevat havainnot muistuttavat hyvin paljon vielä vertaisarvioimattomissa suomalaistutkimuksissa tehtyjä havaintoja erilaisten käytänteiden ja käytettyjen alustojen suuresta kirjosta. Artikkelissa esitetyt johtopäätökset ja käytännön suositukset siis sopivat melko hyvin myös meidän kontekstiimme. (MPV) 31 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 5.2 Monet tsekkiläisvanhemmat kokevat joutuneensa opettajan rooliin etäopetusaikana Tiivistelmä: Artikkelissa esitellään tsekkiläiskoulujen toimintaa kevään etäopetusjakson aikana lähes 10 000 vanhempaa kattavan kyselyaineiston tulosten kautta. Kouluilla oli ennen poikkeustilannetta erittäin vähän kokemusta digitaalisten alustojen hyödyntämisestä opetuksessa, minkä seurauksena opettajien ja koulujen toiminta vaihteli huomattavasti. Vanhemmat kertoivat lastensa käyttäneen koulutyöhön keskimäärin 24 tuntia päivässä iästä riippuen ja että he itse auttoivat lasta noin puolet tästä ajasta lähinnä tehtävien tarkistamisen kautta. Vanhempien näkemykset etäopetuksen hyödyllisyydestä oppimiselle jakautuivat niin, että suurin osa ei kokenut suurta eroa normaalitilanteeseen, mutta etäopetuksen hyödylliseksi tai haitalliseksi kokeneita vanhempia oli suunnilleen yhtä paljon kumpiakin. Oppimisen esteiksi havaittiin laitteiden, ajan ja osaamisen puute liittyen siihen, että vanhemmat kokivat usein joutuneensa itse opettajan rooliin vailla koulutusta. Vanhemmat toivoivat vastaavia myöhempiä tilanteita ajatellen vähemmän tehtäviä, enemmän opettajan suoraa läsnäoloa videopohjaisten oppituntien kautta sekä enemmän interaktiivisuutta palautteen muodossa. Tutkijat korostavat, että kriistilanteiden aikaisen etäopetuksen tulisi olla muutakin kuin tehtävien antamista oppilaille ja peräänkuuluttavat yleisempiä toimintaohjeita ja opettajien kouluttamista vastaavien tilanteiden varalle. He ovat myös huolissaan oppilaiden välisten erojen kasvamisesta sen seurauksena, että erilaisista kodeista tulevilla oppilailla on erilaiset mahdollisuudet käyttää etäopetuksessa vaadittavia laitteita ja välineitä. Julkaisu: Brom, C. et al. (2020) Mandatory home education during the COVID-19 lockdown in the Czech Republic: A rapid survey of 1 st-9th graders’ parents. Frontiers in Education 5:103. Linkki: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/feduc.2020.00103/full Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen kyselytutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus perustuu laajaan kyselytutkimusaineistoon, joka mahdollistaa aiheen monipuolisen tarkastelun. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, että vastaajat ovat itsevalikoituneita eivätkä näin ollen välttämättä edusta kaikkia väestöryhmiä tasaisesti. Tutkimus ja sen johtopäätökset ovat kiinnostavia suomalai- 32 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS sesta näkökulmasta, sillä suomalaistutkimusten alustavien tulosten mukaan tehtäväpakettien antamiseen perustunutta passiivista etäopetusta on esiintynyt myös meidän peruskouluissamme. (MPV) 5.3 Etäopetus kuormitti myös puolalaisvanhempia Tiivistelmä: Pienimuotoisessa, vajaat 300 vanhempaa kattavassa kyselytutkimuksessa selvitetään puolalaisvanhempien selviytymistä lastensa etäkoulunkäynnin tukemisesta yhdessä isossa kaupungissa, yhdessä pikkukaupungissa sekä maaseudulla. Vain alle kolmannes vastaajista kertoi lastensa osallistuneen varsinaisille etäoppitunneille. Noin puolet vastaajista koki etäopetusjakson kuormittavaksi ja moni tunsi saaneensa vastuita, jotka ylitti oman osaamisensa rajat. Vanhemmat olivat myös huolissaan lastensa tulevaisuudesta. Pieni osa vastanneista oli kuitenkin ollut haluttomia ottamaan vastuuta lastensa oppimisesta opetuksen puutteesta huolimatta. Vanhempien kokemuksissa ja selviytymismekanismeissa oli havaittavissa sukupuolen ja kuntatyypin mukaisia eroja: naiset kokivat tilanteen haastavammaksi kuin miehet ja erityyppiset kunnat erottuivat kaikki toisistaan siten, että maaseudulla asuvien tilanne oli heikoin ja isoissa kaupungissa asuvien paras. Tutkija toteaa sekä puolalaiskoulujen että vanhempien toiminnassa olleen parantamisen varaa ainakin tutkituilla paikkakunnilla. Hän myös esittää suosituksia etäopetusvälineiden laadun parantamiseksi ja opettajien ja myös oppilaiden digitaitoihin panostamiseksi. Julkaisu: Parczewska, T. (2020) Difficult situations and ways of coping with them in the experiences of parents homeschooling their children during the COVID-19 pandemic in Poland. Education 3:13 (Published online 29 August 2020) Linkki: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004279.2020.1812689 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kyselytutkimus, jonka tuloksia analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkijan kommentti: Tutkimusaineisto ei edusta koko Puolaa eikä todennäköisesti edes kolmea tutkittua paikkakuntaa, mutta yhdessä muiden tässä luvussa esiteltyjen tutkimusten kanssa se kertoo omalta osaltaan, kuinka vaihtelevia etäopetuskäytäntöjä Euroopassa on keväällä ollut. Tutkimuksen näkökulma asiaan on kiinnostava, sillä 33 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS vanhempien voimavarat ovat varmasti heijastuneet lasten etäkoulunkäyntiin kaikkialla varsinkin silloin, jos koulun puolesta opetusta on tarjottu vain vähän. (MPV) 5.4 Irlantilaisten aineenopettajien näkemyksiä oppilaiden sitoutumista edistävistä tekijöistä etäopetusjakson aikana Tiivistelmä: Yli 700 irlantilaista aineenopettajaa kattavassa kyselytutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden sitoutumista koulunkäyntiin etäopetusjakson aikana, etäopetuskäytänteitä ja niiden vaikutuksia ja opettajien saamaa tukea työhönsä. Irlannissa oppilaaksiottoalueeltaan haastavammissa ympäristöissä sijaitseville kouluille on tarjolla Delivering Equality of Opportunity in Schools (DEIS) -ohjelma, jonka kautta koulu saa monenlaisia lisäresursseja ja tukea (vrt. positiivisen diskriminaation mallit). Tutkimus osoitti, että oppilaiden heikko sitoutuminen etäopiskeluun oli paljon suurempi ongelma DEIS-kouluissa verrattuna muihin kouluihin. Oppilaiden sitoutumista selittivät osaltaan opettajan pystyvyyden tunne, koulun digitaalinen infrastruktuuri ja etäopetusmenetelmät siten, että interaktiivisemmat työskentelytavat ja oppilaille annettu palaute edistivät sitoutumista. DEIS-kouluissa lisähaasteiksi muodostui kuitenkin kotoa saatavan tuen vähäisyys ja etäopetuksessa tarvittavien välineiden saatavuus. Opetusmenetelmissä korostuivat ei-reaaliaikaiset menetelmät, vaikka useimmat vastaajat kertoivatkin järjestäneensä vähäisessä määrin myös videopohjaisia oppitunteja käyttäen vaihtelevia alustoja. Opettajien saamaan tukeen ja työn rakenteisiin liittyvät tulokset osoittavat, että koordinoimaton, jokaisen opettajan henkilökohtaisiin ratkaisuihin perustuva työskentelymalli ennusti sekä oppilaiden heikompaa sitoutumista että vähäisempää kollegiaalista tukea. Koulutason toimintamallien puute oli yleisempää DEIS-kouluissa, mikä saattaa tutkijoiden mukaan kasvattaa sosioekonomisen taustan mukaisia eroja entisestään. Teknologian käyttö sinänsä ei ollut ongelma useimmille vastanneille opettajille, mutta he toivoivat pedagogista tukea digitaaliseen opettamiseen. Tutkijat esittävät tulosten perusteella suosituksia liittyen hyvien käytäntöjen kirjaamiseen, täydennyskoulutukseen, digitaaliseen infrastruktuuriin, koulujen kriisisuunnitelmiin ja opetuksen sosiaalisen ulottuvuuden huomioimiseen myös etäopetustilanteessa. Julkaisu: Devitt, A. et al. (2020) Teaching and learning during school closures: Lessons learned. Irish second-level teacher perspectives. Dublin: Trinity College Dublin. Linkki: http://www.tara.tcd.ie/handle/2262/92883 Vertaisarvioitu: Kyllä 34 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen kyselytutkimus Tutkijan kommentti: Vaikka aineisto kattaa vain muutaman prosentin Irlannin aineenopettajista, otos on tutkijoiden mukaan edustava ja tulokset ovat näin yleistettävissä irlantilaiseen yläkoulukontekstiin. Vaikka tutkimus on pitkälti kuvaileva, se sisältää myös asianmukaisin menetelmin tehtyjä analyyseja siitä, millaiset tekijät opettajien mukaan ovat ennustaneet oppilaiden sitoutumista opiskeluun. Tarkastellut tekijät ovat pitkälti sellaisia, jotka ovat varsin relevantteja myös suomalaisesta näkökulmasta. On ollut hyvä ratkaisu julkaista tämä tutkimus vertaisarvioituna erillisenä tutkimusraporttina artikkelin sijaan, sillä raportin suurempi sivumäärä mahdollistaa aiheen paljon monipuolisemman tarkastelun. (MPV) 5.5 Onnistumisen kokemuksia englantilaisten opettajaopiskelijoiden etäharjoitteluissa Tiivistelmä: Laadullinen tutkimus tarkastelee haasteita, joita englantilaiset opettajankouluttajat kohtasivat keväällä, kun opettajaopiskelijoiden käytännön harjoittelujaksot kouluilla peruutettiin ja muutettiin etäharjoitteluiksi. Nopeasta siirtymästä, valmistautumisen puutteesta ja opiskelijoiden muun elämän ja etäopetuksen yhteen sovittamisen vaikeuksista huolimatta haastatellut opettajankouluttajat olivat onnistuneet säilyttämään etäharjoitteluissa pitkälti samat perusperiaatteet, tavoitteet ja arvopohjan kuin lähiopetuksessa toteutettavissa harjoittelujaksoissa. Paikallisesti onnistuttiin myös kehittämään uudenlaista innovatiivista pedagogiikkaa hyödyntäen digitaalisen opettamisen avaamia mahdollisuuksia. Harjoittelua suorittavien opiskelijoiden keskinäinen kokemusten jakaminen ja yhteistyö jopa paikoin helpottui etäjärjestelyiden myötä. Monista positiivisista havainnoista huolimatta tutkijat kuitenkin pohdiskelevat, miten etäharjoittelu valmisti opiskelijoita tulevaan käytännön työhön ja he suosittelevatkin jatkotutkimusta poikkeusaikana valmistuneiden nuorten opettajien työuran alkuvaiheista. Julkaisu: Kidd, W. & Murray, J. (2020) The Covid-19 pandemic and its effects on teacher education in England: How teacher educators moved practicum learning online. European Journal of Teacher Education (Published online 9 September 2020). Linkki: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02619768.2020.1820480 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Laadullinen haastattelututkimus 35 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkijan kommentti: Lähiopetuksena toteutettavien opetusharjoitteluiden yllättävä peruuntuminen kosketti keväällä myös suomalaista opettajankoulutusta ja tilanteeseen liittyvät haasteet olivat todennäköisesti pitkälti samanlaisia ympäri Eurooppaa. Tässä artikkelissa kuvattu tutkimus on tehty laadullisin menetelmin pienellä otoksella, jolloin tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimus nostaa kuitenkin esiin tärkeitä havaintoja, jotka voivat olla hyödyllisiä toimintaa suunniteltaessa, jos vastaava tilanne toistuu myöhemmin. (MPV) 36 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 6 Teknologia ja innovaatiot Tutkijaryhmän jäsen: Saku Mäkinen (SM) 6.1 Taloudellisten tukipakettien kohdentaminen tavoitteellisille, riskialttiille teknologiaprojekteille kasvattaa niiden vaikuttavuutta Tiivistelmä: USA:n kansalliseen rahoitusohjelmaan ARPA-E:hen (Advanced Research Project Agency-Energy) valitut cleantech-yritykset ovat patentoineet enemmän kuin sen ulkopuolelle jääneet verrokkiryhmän yritykset tai vastaavat cleantech-yritykset. Lisäksi nämä yritykset menestyivät liiketoiminnassa paremmin kuin ARPA-E:n rahoituksen ulkopuolelle jääneet verrokkiyritykset, mutta eroa yleisesti muihin cleantech yrityksiin ei löydetty. Tutkimuksessa löydetään pienellä otoksella merkittäviä eroja rahoitukseen osallituneiden yritysten hyväksi, joka viittaa siihen, että rahoitusinstrumentin erityispiirteillä voidaan saada aikaan patentoinnin ja ehkä liiketoiminnan menstymisen kannalta vaikuttavaa aktiviteettia. Samankaltaisia löydöksiä on aiemmin ollut mm. ARPA-E:n puolusteollisuuden esikuvasta DARPA:sta. Julkaisu: Goldstein, A. et al. (2020) Patenting and business outcomes for cleantech startups funded by the Advanced Research Projects Agency-Energy. Nature Energy (Published 14 September 2020) Linkki: https://doi.org/10.1038/s41560-020-00683-8 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen tutkimus Tutkijan kommentti: Kansallisten ja EU-tasoisten taloudellisten tukipakettien kohdennuksesta ja kohdennuksen mekanismeista keskustellaan paljon. Yksi mekanismi, joka on noussut esille, on tämänkin tutkimuksen tutkima ARPA:n malli, jossa tuetaan teknologialähtöisiä, riskialttiita, tavoitesidonnaisia, mutta lupaavia aloittavia projekteja. Tämäkin tutkimus osoittaa, että panostamalla riskialttiisiin, tavoitesidonnaisiin ja lupaaviin uusien teknologia-alueiden lähtöihin voidaan saavuttaa uudenlaista vaikuttavaa taloudellista aktiviteettia. Huomioitavaa on kuitenkin tutkimuksen pieni otoskoko, 37 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS mutta tutkimus viitoittaa aikaisempien samankaltaisten löydösten tiellä uusinta tutkimusta. Oleellista näissä valituissa projekteissa tutkimuksen mukaan on ollut riskialttius, teknologialähtöisyys, tiettyä tavoitetta kohden oleva soveltava teknologian kehitys ja disruption mahdollisuus markkinoille. Projektien luonteen vuoksi tällaisella mekanismilla saadaan tietyn tavoitteen ja päämäärän, ARPA-E:n tapauksessa energiasektorin tulevaisuuden parantaminen, saavuttamiseksi merkittävää innovatiivista aktiviteettia. (SM) 6.2 Monikerroksisilla kotitekoisilla maskeilla voidaan estää pisaroiden leviäminen Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan tavallisten kankaiden kykyä toimia kotitekoisissa maskeissa pisaroiden leviämisen estämiseen. Tutkimuksessa osoitetaan, että nimenomaan pisaroiden leviämiseen 2- tai 3-kerroksiset tavallisesta kankaasta, esimerkiksi t-paidan puuvillakankaasta, tehdyt maskit toimivat lähes samalla tavoin kuin kertakäyttöinen kasvomaski. Julkaisu: Aydin, O. et al. (2020) Performance of fabrics for home-made masks against the spread of COVID-19 through droplets: A quantitative mechanistic study. Extreme Mechanics Letters 40: 100924 Linkki: https://doi.org/10.1016/j.eml.2020.100924 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tavallisista kankaista tehtyjen maskien kykyä estää pisaroiden leviämistä on tarkasteltu vähän. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, että erityisesti monikerroksiset maskit toimivat samalla tehokkuustasolla kuin kertakäyttöiset kasvomaskit pisaroiden leviämisen estämisessä. Materiaaleina testataan esimerkiksi t-paidan tai aluspaidan kankaita, jotka monikerroksisinakin säilyttävät hengitettävyyden hyvin. (SM) 38 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 6.3 Kertakäyttöisen muovin käytön kasvu COVID-19-pandemian aikana Tiivistelmä: Artikkeli nostaa esille kertakäyttöisen muovin käytön lisääntymisen COVID-19-pandemian myötä. Katsauksessa katsotaan varsin laajasti erilaisia pandemian torjumiseksi tehtyjä innovatiivisiakin toimenpiteitä ja niiden ympäristövaikutuksia. Johtopäätöksenä todetaan, että aikaisemmat ennusteet kertakäyttömuovin kulutuksen kasvusta todennäköisesti pitää päivittää merkittävästi suuremmiksi esimerkiksi henkilökohtaisten suojavarusteiden kulutuksen lisääntymisen takia. Julkaisu: Silva, A. L. et al. (2021) Increased plastic pollution due to COVID-19 pandemic: Challenges and recommendations. Chemical Engineering Journal 405:126683. Linkki: https://doi.org/10.1016/j.cej.2020.126683 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kirjallisuuskatsaus Tutkijan kommentti: Tekijät nostavat esille kertakäyttöisen muovin kulutuksen kasvun COVID-19-pandemian myötä. Kertakäyttöiset henkilökohtaiset suojavarusteet lisäävät muovin kulutusta ja artikkelissa peräänkuulutetaankin yhteistyötä eri toimijoiden välillä uusien käytänteiden luomiseksi, jotta muovin käytön kasvun haitallisilta vaikutuksilta voitasiin välttyä pidemmällä aikajänteellä. Vaikka kertakäyttöisen muovin käytöllä on merkittäviä hyötyjä, samaan aikaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pitäisi siirtyä nykyisistä fossiilisista muoveista bio-pohjaisiin muoveihin. Tähän kehitykseenkin artikkelin mukaan pitäisi panostaa, jotta saavutetaan kestävä kehityskulku kertakäyttöisten muovien käytössä. (SM) 39 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 7 Ympäristö ja kestävä kehitys Tutkijaryhmän jäsen: Anni Arponen (AA) Ympäristötutkimuksen saralla viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hyvin edeltävien kaltaisia: Julkaisumäärät ovat edelleen vaatimattomia ja monista aiheista kirjoitetaan lähinnä mielipidekirjoituksia ja esseitä, varsinaisen tutkimustiedon uupuessa. Osaa tähän katsaukseen valikoituneista artikkeleista yhdistää pandemian tarkastelu globaalin mittakaavan katastrofina, joka kytkeytyy erityisesti yhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kautta niin monimuotoisuuskatoon kuin ympäristöepäoikeudenmukaisuuteen tai globaaliin ruokaturvaan. 7.1 Covid-19-pandemia ja kuivuus aiheuttavat vakavia yhteisvaikutuksia globaalille ruokaturvalle Tiivistelmä: Artikkelissa tehdään katsaus pandemian ja kuivuuden yhteisvaikutuksiin globaalissa mittakaavassa. Pandemia vaikuttaa ruoan kysyntään, tuotantoon ja kuljetuksiin, kun taas kuivuus suoraan satojen määriin tai saadaanko niitä ylipäänsä. Tietyt alueet nousevat esiin kartalta sekä kuivuuden että koronaviruksen runtelemina, esim. Brasiliassa ja itäisessa Afrikassa. Erityisesti kehitysmaiden kohdalla tämä saattaa johtaa pahimmillaan akuuttiin nälänhätään. Haasteena kumpaankin ilmiöön varautumisessa on niiden ajoituksen, keston ja intensiteetin ennakoimattomuus. Ilmastonmuutoksen torjunnasta voi ottaa mallia: Varautumisessa joudutaan investoimaan aluksi merkittäviä summia säästyäkseen sitäkin suuremmilta menoilta pidemmällä aikajänteellä. Ilmastonmuutoksen torjunta itsessään myös vähentää säiden ääri-ilmiöitä. Kansainvälisen kaupan turvaaminen nähdään kriittisenä ruokaturvan säilyttämiseksi, ja erilaisten ruoka-apuohjelmien rakenne pitäisi suunnitella siten, ettei pandemiat hidasta tai estä niiden toimintaa. Julkaisu: Mishra, A. et al. (2020) Compound natural and human disasters: Managing drought and COVID-19 to sustain global agriculture and food sector. Science of the Total Environment 754 (online early). Linkki: https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.142210 Vertaisarvioitu: Kyllä 40 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkimuksen luonne: Suppeahko kirjallisuuskatsaus ja spatiaalinen analyysi Tutkijan kommentti: Kirjallisuudessa on kuultu myös eriäviä mielipiteitä ruoan tuotannon eriasteisen lokalisaation suuntaan tässä esitetyn globalisaation turvaamisen sijaan, ks. esim. Belik, W. (2020) Sustainability and food security after COVID-19: relocalizing food systems? Agricultural and Food Economics 8, 23. https://doi.org/10.1186/s40100-020-00167-z. (AA) 7.2 Pandemia voimistaa monimuotoisuuskatoa lisääntyneen köyhyyden ja elintarvikepulan kautta Tiivistelmä: Katsauksessa kootaan yhteen taloudellisia mekanismeja, joilla on vaikutusta luontoon ja sen monimuotoisuuteen 21 korkean monimuotoisuuden maassa. Köyhyys ja elintarviketurvan puute ovat tunnetusti tärkeitä tekijöitä monimuotoisuuskadon taustalla, ja pandemian on arvioitu jopa kaksinkertaistavan maailman elintarvikepulasta kärsivien määrän vuoden 2020 kuluessa. Artikkelissa Covid-19-pandemian vaikutuksia tarkastellaan historiallisen aineiston valossa, johon on koottu 5014 eri epidemian, luonnonkatastrofin, talouslaman ja aseellisen konfliktin vaikutuksia monimuotoisuuteen ja luonnonvarojen käyttöön. Tärkeimpänä havaintona pandemian vaikutuksista nostetaan esiin maaseudun ja rannikkoalueiden kotitalouksien toimeentuloon vaikuttavat shokit, jotka kaiken lisäksi korreloivat niin alueellisesti kuin kautta yhteiskunnan eri sektorien. Itse sairaudesta johtuvan taakan lisäksi kotitaloudet jotuvat kärsimään tulojen vähenemisestä esimerkiksi maataloustuotteiden kysynnän vähenemisen, turismin seisahtumisen ja siirtotyöläisten tulonmenetysten vuoksi. Samaan aikaan ekoturismin pysähtyminen on mahdollistanut salametsästyksen lisääntymisen, ja työnsä menettäneiden siirtotyöläisten paluu kotiseuduilleen on lisännyt kuormitusta valmiiksi vaikeuksissa olevilla alueilla. Eläintarhoja ja erilaisia suojeluhankkeita on ajautunut talousvaikeuksiin, ja kysyntä perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä käytetyille uhanalaisten eläinten osillle on kasvanut. Tähänastiset havainnot Covid-19-pandemian vaikutuksista ovat hyvin linjassa historiallisen aineiston kanssa, joskin pandemia on vaikutuksiltaan paljon laaja-alaisempi kuin esim. luonnonkatastrofit. Artikkelissa pohditaan erilaisia politiikkakeinoja transformatiivisen muutoksen aikaan saamiseksi, niin köyhyyden vähentämiseksi kuin suoraan monimuotoisuuskadon hidastamiseksi. Ehdotettujen keinojen joukossa ovat mm. kansainvälinen sitoutuminen 41 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS haitallisten tukien poistamiseen, CITES-sopimuksen aseman vahvistaminen ja paikallisella tasolla taloudellinen toimeentulon tuki ja satovakuutukset viljelijöille. Lisäksi kotitalouksien toivotaan monipuolistavan toimeentulon lähteitään riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisistä elinkeinoista. Julkaisu: Rondeau, D. et al. (2020) The Consequences of COVID‑19 and Other Disasters for Wildlife and Biodiversity. Environmental and Resource Economics 76: 945– 961. Linkki: https://doi.org/10.1007/s10640-020-00480-7 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kirjallisuuskatsaus Tutkijan kommentti: Artikkeli on hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen katsaus haastavaan aiheeseen, johon historialliseen aineistoon peilaaminen tuo syvyyttä. On muistettava, että vaikka taloudelliset vaikutukset itsessään voivat olla ohimeneviä, niiden seurauksena tapahtunut monimuotoisuuden heikentyminen on usein peruuttamatonta. (AA) 7.3 Pandemia heikentää ympäristöoikeudenmukaisuutta Tiivistelmä: Artikkelissa esitellään käsitteellinen “CHASM” putousmalli, jossa kuvataan erilaisten katastrofien (esimerkkinä Covid-19) vaikutusten epäoikeudenmukaista jakautumista yhteiskunnissa. Pandemian arvioidaan noudattavan tyypillistä kaavaa, jossa putousmaisesti vaikutukset kertaantuvat globaalilta pienempään mittakaavaan siirryyttäessä ja kohdentuvat erityisesti niihin väestöryhmiin, jotka jo entuudestaan ovat haavoittuvimmassa asemassa. Keskeisenä johtopäätöksenä artikkelissa todetaan, että vaikka virus on alkuperältään luonnon systeemistä ihmiseen siirtynyt, sen kauaskantoiset vaikutukset johtuvat yhteiskuntajärjestelmiemme valuvioista ja kertaantuvasta epätasa-arvosta. Julkaisu: Thomas, D. et al. (2020) The CHASMS conceptual model of cascading disasters and social vulnerability: The COVID-19 case example. International Journal of Disaster Risk Reduction 51 (December 2020, online early). Linkki: https://doi.org/10.1016/j.ijdrr.2020.101828 42 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Käsitteellinen malli Tutkijan kommentti: Artikkeli tarjoaa täydentävän näkökulman olennaisesti samaan ilmiöön kuin yo. artikkelissa: samat syyt ovat taustalla niin monimuotoisuuskadossa kuin ihmisten kokemassa ympäristöongelmien vaikutusten epäoikeudenmukaisessa jakautumisessa, joita pandemian odotetaan heikentävän entisestään. (AA) 7.4 Henkilösuojainten, desinfiointiaineiden ja testaustarvikkeiden aiheuttama energiakulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvu Tiivistelmä: Artikkelissa arvioidaan koronan vastaisen taistelun vaikutuksia energian ja luonnonvarojen kulutukseen: tarkastelun alla ovat henkilösuojaimet, testaustarvikkeet, desinfiointivalmisteet ja niiden toimitusketjut. Tuotteiden kulutuksen kasvun todetaan olevan sinänsä välttämätöntä, mutta vaikutusten arvioiminen ja erilaisten vaihtoehtojen vertailu on myös tarpeen ympäristöjalanjäljen minimoimiseksi jatkossa. Artikkelissa esitetään paljon erilaisiin tilastoihin perustuvia laskelmia energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä monille tuotteille. Esim. elokuun puoliväliin mennessä maailmassa oli käytetty arviolta 390 miljoonaa Covid-19-pikatestiä, vastaten n. 168TJ energiankulutusta, ja ennustettu kertakäyttömaskien kulutus oli n. 129 miljardia kappaletta kuukaudessa, vastaten 4.6PJ energiankulutusta. Uudelleen käytettävän maskin hiilijalanjälki per käyttökerta (huomioden pesemisen) laskettiin olevan reilu puolet kertakäyttöisiin maskeihin verrattuna, edellyttäen 183 käyttökertaa. Artikkelissa arvioitiin myös kertakäyttöisten vs. kestosuusuojien suojaustehoa suhteessa niiden hiilijalanjälkeen (suodatusprosentti jaettuna hiilijalanjäjellä). Hyvälaatuisen kangasmaskin, joka suodattaa n. 50% alle 300nm partikkeleista, todetaan olevan hiilijalanjälkeen suhteutettuna jonkin verran parempi kuin kertakäyttöinen kirurginen suusuoja 80% suodatusteholla. Covid-19-potilaiden sairaalahoitojaksojen energiankulutukseksi laskettiin 99TWh, huomioimatta tilapäissairaaloiden pystyttämiseen käytettyä erergiaa, joka sekin todettiin huomattavaksi. Parantamisen varaa havaittiin pandemian suhteen järjestäytymättömissä toimitusketjuissa, pakottaen esimerkiksi kiireellisiin lentokujetuksiin. Ratkaisuksi 43 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS joustavuuden lisäämiseksi ehdotettiin mm. 3D-tulostustekniikan hyödyntämistä paikallisesti. Julkaisu: Klemeš, J. et al. (2020) The energy and environmental footprints of COVID19 fighting measures – PPE, disinfection, supply chains. Energy 211, 118701 (15 Noveber 2020, online early). Linkki: https://doi.org/10.1016/j.energy.2020.118701 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tärkeä huomio artikkelissa on se, että uudelleenkäytettävien maskien ympäristöystävällisyys muodostuu vasta suuren käyttökertojen määrän myötä. Vähäiselle käytölle jäädessään niiden ympäristövaikutukset muodostuvat paljon kertakäyttömaskeja suuremmiksi. Kestomaskeissakin on eroja ja niiden ympäristövaikutukset olisi hyvä tehdä läpinäkyviksi. Jäin kaipaamaan kirjoittajien näkemystä siitä, miten heidän arvioimansa lukemat suhtautuva pandemian kokonaiskuvaan ja sulkutoimenpiteiden tuomiin päästöjen ja energiankulutuksen vähennyksiin. (AA) 44 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 8 Kansainväliset suhteet, EU, turvallisuus Tutkijaryhmän jäsen: Saila Heinikoski (SH) Tuoreimmissa tutkimuksissa korostui koronaviruksen suhde jo olemassa oleviin globaaleihin ilmiöihin ja koronakriisin vaikutus niihin. Pandemia on osoittanut eriarvoisuutta esimerkiksi turvapaikka-asioissa ja digitaalisissa taidoissa. Valtioiden välillä on ollut myös suuria eroja koronakriisiin reagoinnissa, ja toisaalta terveysdiplomatia on ollut voimatonta verrattuna aiempiin epidemioihin. Koronakriisi korostaa globaaliin eriarvioisuuteen puuttumista, vaikka se on haastavaa valtiokeskeisiin toimiin keskittyvän kriisin keskellä. 8.1 Koronakriisin varjolla on rajoitettu oikeutta hakea turvapaikkaa Tiivistelmä: Koronakriisin aikana maat ovat sulkeneet rajojaan, maahanmuuttovirastojaan ja keskeyttäneet turvapaikkakäsittelyjä ympäri maailman. Erityisesti tämä on näkynyt Australiassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa. Esimerkiksi Australiaan pääsivät ainoastaan kansalaiset ja pysyvän oleskeluluvan haltijat. Yhdysvalloissa taas on tartuntatautilainsäädäntöön vedoten mahdollistettu maateitse saapuvien paperittomien välitön karkotus. Myös Kanada on vedonnut turvallisen maan määritelmään turvapaikanhakijoiden saapuessa Yhdysvalloista, vaikka tämä voi välillisesti rikkoa kansainvälisessä oikeudessa määritettyä palautuskieltoa. Euroopassa taas esimerkiksi Unkari on keskeyttänyt turvapaikanhakumahdollisuuden maassa poikkeustilaan vedoten ja Välimerellä aluksia ei ole päästetty maihin tai niitä on palautettu meren yli lähtömaihin. Jotkut maat ovat kuitenkin mahdollistaneet turvapaikkaprosessit myös poikkeustilanteessa, ja kirjoittajat peräänkuuluttavatkin johtajuutta ja esimerkin näyttämistä kansainvälisen oikeuden noudattamisessa. Julkaisu: Ghezelbash, D. et al. (2020) The End of the Right to Seek Asylum? COVID19 and the Future of Refugee Protection. EUI Working Paper RSCAS 2020/55. Linkki: https://cadmus.eui.eu/bitstream/handle/1814/68175/RSCAS%202020_55.pdf?sequence=1&isAllowed=y Vertaisarvioitu: Ei 45 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkimuksen luonne: Laadullinen Tutkijan kommentti: Tutkimus on julkaistu Euroopan yliopistoinstituutin työpaperitsarjassa. Siinä käydään tiiviisti läpi oikeus hakea turvapaikkaa ja koronakriisin vaikutukset siihen. (SH) 8.2 Koronapandemia korostaa jo olemassa olevia globalisaatiosuuntauksia Tiivistelmä: Kirjoittajien mukaan koronakriisi ei tarkoita, että maailmanjärjestys muuttuisi radikaalisti tai että se vahvistaisi Yhdysvaltain ja Kiinan väliseen kaksinapaisuuteen perustuvaa järjestelmää. He katsovat, että pandemialla ei itsessään ole niin suurta roolia ja että maailma muuttuu koko ajan vähemmän valtiokeskeiseksi. Koronaviruksen vahvistama globalisaatio sen sijaan muokkaa identiteettejä, valtarakenteita ja luo uusia kilpailukenttiä. Globalisaatiossa ei ole enää kyse resurssien jakautumisesta vaan epätasa-arvosta, turvallisuudesta, ympäristöstä ja uudesta teknologiasta. Globaalien markkinoiden identiteettikamppailussa ei jakauduta perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan identiteetit muodostuvat monitahoisemmin. Esimerkiksi rasismista on tullut osa kansainvälistä koronakeskustelua, jossa vastuuta pandemiasta sysätään Kiinalle. Samalla globalisaation myötä poliittista auktoriteettia kyseenalaistetaan yhä vahvemmin eri tahoilla niin valtioiden sisällä kuin ylikansallisestikin. Tutkijoiden mukaan myös kansainvälisen poliittisen talouden tutkijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota kestäviin markkinakäytäntöihin ja niitä takaaviin instituutioihin. Julkaisu: McNamara, K. R. & Newman, A. L. (2020) The Big Reveal: COVID-19 and Globalization’s Great Transformations. International Organization 74 (Supplement 2020), 1–19. Linkki: https://www.cambridge.org/core/journals/international-organization/article/bigreveal-covid19-and-globalizations-great-transformations/56E7E235EE971A9E393CDFA4484CE561 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Laadullinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus vahvistaa aiempien koronatutkimusten tuloksia siitä, että korona ei itsessään ole mullistava kansainvälisen politiikan suunnanmuuttaja, 46 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS mutta koronakriisissä korostuvat globalisaatiosuuntaukset. Koronapandemiahan on itsessään hyvin vahvasti globalisaation tulos. (SH) 8.3 Keskusjohtoisuus ja kulttuuri selittävät eri maiden eroja reagoinnissa Tiivistelmä: Tutkimuksen mukaan Ruotsin, Kiinan, Ranskan ja Japanin erot koronapandemiaan reagoinnissa selittyvät sillä, kuinka keskusjohtoisia maat ovat sekä kulttuurilla. Päätöksenteko on hajautettua Ruotsissa ja kulttuuriset normit ovat löyhiä, joten maassa turvauduttiin lähinnä suosituksiin. Koronakriisiä verrattiin maratoniin, ja ihmisiltä pyydettiin kärsivällisyyttä suositusten noudattamisessa. Japanissa päätöksenteko on myös hajautettua, mutta kulttuurinormit ovat tiukempia kuin Ruotsissa. Koronaviruksesta puhuttiin hätätilana, ja ihmisten käyttäytymiseen pyrittiin vaikuttamaan kehottamalla välttämään suljettuja tiloja, ihmisjoukkoja ja keskusteluja lähietäisyydellä. Kiinassa ja Ranskassa taas on tutkijoiden mukaan keskusjohtoisempi päätöksenteko, ja molemmissa maissa tehtiinkin voimakkaita ja pakollisia toimia ja verrattiin pandemiaa sotaan. Tutkijoiden mukaan ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa strategiaa, vaan toimintatavat tulee mukauttaa aina kunkin maan poliittiseen järjestelmään ja kulttuuriin. Julkaisu: Yan, B. et al. (2020) Why Do Countries Respond Differently to COVID-19? A Comparative Study of Sweden, China, France, and Japan. American Review of Public Administration, 50: 6–7, 762–769. Linkki: https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/0275074020942445 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Laadullinen ja määrällinen tutkimus Tutkijan kommentti: Artikkelissa on hyödynnetty Oxfordin yliopiston rekisteriä valtioiden koronatoimista, mutta tutkimuksessa kuvatut poliittiset ja kulttuuriset erot vaikuttavat aika yksinkertaistetuilta, eikä niitä käsitellä kovin syvällisesti. (SH) 47 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 8.4 Koronapandemian aikana ei ole nähty vastaavaa terveysdiplomatiaa kuin aiemmissa epidemioissa Tiivistelmä: Tutkimuksessa vertaillaan aiempien epidemioiden terveysdiplomatiaa koronapandemian hoitoon. Siinä missä aiempien tartuntatautien tapauksessa sekä suurvallat että maailman terveysjärjestö WHO ovat toimineet tehokkaasti tartuntojen kitkemiseksi, koronakriisin hoidossa on ollut parantamisen varaa. Aiempien tautien tapaan myös koronaviruksen leviämistä pyrittiin aluksi peittelemään Kiinassa, ja WHO:ta on kritisoitu sen lepsusta suhtautumisesta Kiinaan. Maailmanpankkia ja kansainvälistä valuuttarahasto IMF:ää lukuun ottamatta kehittyville maille ei ole tarjottu rahoitusvälineitä. Eri maat ovat tosin hyödyntäneet kahdenvälistä diplomatiaa toimittaessaan suoja- ja hoitovälineitä muille maille. Tällaista diplomatiaa ei ole harjoittanut vain Kiina, vaan myös Intia, Turkki ja Taiwan ovat toimittaneet välineitä Yhdysvaltoihin, minkä kirjoittajat katsovat olevan tuen osoitus Trumpin hallinnolle (humanitaarisen avun sijaan). WHO:ta tehokkaampia toimijoita ovat olleet alueelliset organisaatiot kuten Euroopan unioni, joka on koordinoinut rokotteiden hankintaa. Koronakriisi näyttääkin korostavan kahdenvälistä ja alueellista terveysdiplomatiaa monenvälisyyden sijaan. Julkaisu: Fazal, T. M. (2020) Health Diplomacy in Pandemical Times. International Organization 74 (Supplement 2020), 1–20. Linkki: https://www.cambridge.org/core/journals/international-organization/article/health-diplomacy-in-pandemical-times/A82469023B94AA29F23A52AF0C4B3F27 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Vertaileva analyysi Tutkijan kommentti: Tutkimuksessa tehdään kiinnostavaa vertailua koronakriisin ja aiempien epidemioiden välillä. Siinä välittyy WHO:n heikko toimijuus, jota Yhdysvaltain mahdollinen irtautuminen järjestöstä pahentaa entisestään. (SH) 48 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 8.5 Koronakriisi korostaa digitaitojen tarvetta Tiivistelmä: Raportissa käsitellään koronakriisin ja digitaitojen välistä suhdetta ja todetaan, että tilanne on hyvin erilainen EU:n jäsenmaiden välillä. Siinä missä Suomessa EU:n suurin osuus (59 %) siirtyi etätöihin ja myös digitaidot ovat Euroopan huippua, monissa Itä- ja Etelä-Euroopan maissa kansalaisten digitaidot olivat puutteelliset eikä heillä ollut mahdollisuutta etätöihin. Esimerkiksi Romaniassa vain noin 18 prosenttia siirtyi etätöihin. Digitaaliset videokokoukset yleistyivät jo ennen koronakriisiä, ja digitaalisen kuilun korjaamisen tulisikin panostaa, jotta kaikilla eurooppalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Julkaisu: Gurney, J. (2020) COVID-19 and Digital Inequalities. International Development Research Network. Linkki: https://idrn.eu/economic-development/covid-19-and-digital-inequalities Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Laadullinen ja määrällinen Tutkijan kommentti: Raportin on julkaissut eurooppalainen riippumaton tutkimusinstituutti International Development Research Network. Raportissa vertaillaan etätyölukuja sekä maiden digitalouden- ja yhteiskunnan indeksiä (DESI), jotka osoittavat selkeitä eroja maiden välillä. Kyseessä on varmasti kysymys, johon on syytä panostaa. (SH) 49 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 9 Ihmiset, käyttäytyminen (ml. henkinen kriisinkestävyys, sosiaalinen media ja disinformaatio) Tutkimusryhmän jäsen: Jarno Limnéll (JL) Tutkimusaiheissa painottuvat sekä arviot tämän hetken tilanteesta että tulevaisuuteen (COVID-19:n jälkeiseen aikaan) katsovat tutkimukset ja raportit. Yksi korostuva teema tällä hetkellä on ihmisten käyttäytymiseen liittyvät tutkimukset, joissa muun muassa arvioidaan sitä ,miksi ihmiset jakavat valheellista tietoa sosiaalisessa mediassa tai miten ihmiset saadaan paremmin noudattamaan viranomaisten ohjeistuksia. 9.1 COVID19-tilanne on lisännyt lasten hyväksikäyttöä ja materiaalin jakamista internetissä Tiivistelmä: Interpolin julkaiseman raportin mukaan lasten hyväksikäyttö ja lapsiin liittyvän seksuaalisen materiaalin jakaminen internetissä on lisääntynyt COVID-19-kriisin aikana. Ilmiö on Interpolin mukaan maailmanlaajuinen. Tähän on vaikuttanut lasten yhä enemmän viettämä aika intertetissä ja sen eri palveluissa, kansainväliset matkustusrajoitukset, vähentynyt mahdollisuus fyysisesti tavata lastensuojelusta ja yhteiskuntapalveluista vastaavia viranomaisia sekä lisääntyneet virtuaalioppimisympäristöt. Samanaikaisesti hyväksikäyttäjien aktiivisuus ”pimeän internetin” puolella on lisääntynyt, kun on ollut enemmän aikaa keksiä uudenlaisia esimerkiksi materiaalin hankkimis- ja jakotapoja. Julkaisu: Interpol (2020) Threats and trends child sexual exploitation and abuse: COVID-19 impact. Interpol, September 2020. Linkki: https://www.interpol.int/News-and-Events/News/2020/INTERPOL-report-highlights-impact-of-COVID-19-on-child-sexual-abuse Vertaisarvioitu: Ei. Tutkimuksen luonne: Laadullinen tutkimus 50 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS Tutkijan kommentti: Raportissa kuvataan laajasti lasten hyväksikäyttöön liittyviä eri ilmiöitä ja niiden voimistumista. Keskeisiksi asioiksi vastatoimenpiteinä nousee lasten opastaminen ja seuraaminen internetissä oltaessa sekä lasten hyväksikäyttöön liittyvän viranomaistoiminnan tehokkuus ja saatavuus. Raportissa myös kuvataan viimeaikoina lisääntynyt trendi ”Zoom bombing”, jossa ulkopuolinen tulee kutsumatta osallistumaan videokonfrensseihin. (JL) 9.2 Intuitioon luottaminen saa ihmiset jakamaan virheellistä tietoa sosiaalisessa mediassa Tiivistelmä: Tutkimuksen mukaan mis- ja disinformaatio sosiaalisessa mediassa ei ole uusi ilmiö, mutta sen vaikutus ei ole ollut koskaan niin suuri kuin tänä vuonna. Tämä johtuu tutkimuksen mukaan siitä, että virheellinen tieto COVID-19 liittyen on aiheuttanut tuhansien ihmisten kuoleman. Keskeisin syy virheellisen tiedon jakamiselle on ihmisten riittämätön harkinnanvaraisuus ja kriittisyys tietoa kohtaan. Keskeistä on tutkimuksen mukaan kyky erottaa oikea ja virheellinen tieto toisistaan, mikä edellyttää kriittisen ajattelun painottamista. Tutkimuksen mukaan etenkin ihmisten omaan intuitioon luottaminen saa ihmiset jakamaan virheellistä tietoa. Tutkimukseen osallistui 1700 aikuista Yhdysvalloissa. Julkaisu: Pennycook, G. et al. (2020) Fighting COVID-19 Misinformation on Social Media: Experimental Evidence for a Scalable Accuracy-Nudge Intervention. Psychological Science 31:7, 770 –780. Linkki: https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0956797620939054 Vertaisarvioitu: Kyllä. Tutkimuksen luonne: Kyselytutkimus, laadullinen tutkimus. Tutkijan kommentti: COVID-19-epidemiasta puhutaan yhä useammin informaatiopandemista eli lisääntyvästä ja globaalista virheellisen tiedon leviämisestä, millä on myös hyvin kohtalokkaita vaikutuksia. Asiaan liittyvää tutkimusta ilmestyy nyt lisääntyvissä määrin ja eri näkökulmista. Tutkimuksissa korostuu ratkaisukeinoina toistuvasti lähdekriittisyyden ja harkitsevuuden tärkeys, sekä toisaalta korostetaan yksilön vastuuta arvioida tiedon luotettavuutta ja sen jakamista. (JL) 51 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 9.3 Tieteellä ja teknologialla tärkeä rooli rakennettaessa COVID-19 jälkeistä resilienssiä Tiivistelmä: Australian kansallisen tiedetutkimusviraston raportin mukaan COVID-19tilanteessa tehtävät panostukset tieteen ja teknologian investointeihin ovat keskeisiä katsottaessa tulevaisuuteen ja rakennettaessa yhteiskunnan resilienssiä. Raportti keskittyy erityisesti mahdollisuuksiin seuraavan 6-24 kuukauden kuluessa, mutta myös pidempiaikaisten toimenpiteiden kuvaamiseen. Keskeisinä keinoina kuvataan digitalisaation erilaiset mahdollisuudet, datan hyödyntämiseen liittyvät toimenpiteet, energiatehokkuutta lisäävät teknologiat, ruuantuotantoon liittyvät tuotantotoimet sekä laajasti katsoen tehveydenhuoltoon liittyvät digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen toimenpiteet. Julkaisu: Australia’s National Science Agency (2020) COVID-19: Recovery and resilience. Opportunities for Australia to leverage science and technology to support economic recovery and resilience. CSIRO, 2020. Linkki: https://www.csiro.au/en/Do-business/Futures/Reports/Innovation-and-business-growth/COVID-19-recovery-resilience Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Laadullinen analyysi Tutkijan kommentti: Raportti on käytännönläheisyytensä vuoksi ja tulevaisuuteen suuntaavana mielenkiintoinen, vaikka sen tieteellinen merkitys on varsin heikko. Monissa yhteiskunnissa pohditaan parhaillaan samoja teemoja, taloudellisen toipumisen keinoja sekä yhteiskunnan resilienssin kehittämistä, ja tämä raportti tarjoaa näkemyksellisyyttä tieteen ja teknologian näkökulmasta. Raportin kantavana viestinä on teknologian rohkea hyödyntäminen yhteiskunnan eri sektoreilla. (JL) 52 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 9.4 Selkeä enemmistö maailman ihmisistä haluaa todellisen muutoksen COVID-19epidemian jälkeen Tiivistelmä: Maailman talousfoorumin toteuttamassa laajassa kyselytutkimuksessa ilmeni, että 86 prosenttia maailman ihmisistä haluaa merkittävän muutoksen maailmassa COVID-19-epidemian jälkeen. Maailman tulisi tässä muutoksessa näyttäytyä oikeudenmukaisempana ja ympäristöä säästävämpänä. Noin 75 prosenttia muutosta haluavista ihmisistä on myös valmis itse muuttamaan elintapojaan. Suurin muutoshalukkuus ilmeni Kolumbiassa, Venäjällä ja Perussa. Kyselyyn osallistui noin 21 000 aikuista ihmistä 28 maasta. Julkaisu: World Economic Forum (2020) An overwhelming majority of people want real change after COVID-19. 18 September 2020. Linkki: https://www.weforum.org/agenda/2020/09/sustainable-equitable-change-postcoronavirus-survey Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Kyselytutkimus Tutkijan kommentti: Näin laaja maailmanlaajuinen kyselytutkimus on mielenkiintoinen ja kuvastaa laajemmin globaalia trendiä muutoshalukkuuteen COVID-19 jälkeisellä ajalla. Mielenkiintoinen on myös korkea luku ihmisten omassa halukkuudessa muuttaa toimintatapojaan. (JL) 9.5 Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaminen keskeistä COVID-19-taudin leviämisen ehkäisyssä ennen rokotteen ilmestymistä Tiivistelmä: Tutkimusartikkelin mukaan ihmisten käyttäytymisen ja perosoonallisuuksien ymmärtäminen sekä niihin vaikuttaminen ovat avainasemassa estäessämme COVID-19:n leviämistä ennen rokotteen saamista. Tutkimusartikkelin mukaan persoonallisuuspiirteiden avulla voidaan selittää miksi ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Maa- ja kulttuurikohtaiset eroavaisuudet on otettava huomioon. Artikkelissa yhdiste- 53 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS tään kaksi tutkimusta. Ensinnäkin analysoitiin Google-liikkuvuustietoja ja persoonallisuustietoja 31 maasta, ja toiseksi tutkittiin yli 100 000 ihmiset persoonallisuuteen ja demografiaan yhdistyviä muuttujia. Tutkimustuloksissa nousee esille ihmisten luonteenpiirteet suhteessa siihen, miten hyvin he liikkumisrajoituksia ja viranomaisten ohjaita noudattavat. Oleelliseksi asiaksi nousee se, miten persoonallisuuden piirteet yhdessä yksilöllisten ja yhteiskunnallisten erojen kanssa vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen COVID-19-pandemian aikana. Julkaisu: Chan, H. et al. (2020) Can Psychological Traits Explain Mobility Behavior During the COVID-19 Pandemic? Social Psychological and Personality Science (Online First, First Published September 23, 2020). Linkki: https://journals.sagepub.com/eprint/MCYZHJTWDUGRK9W8BUTS/full Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Data-analyysi ja laadullinen analyysi Tutkijan kommentti: Tutkimusartikkeli tuo mielenkiintoisella tavalla esille ihmisten toiminnan ja käyttäytymisen vaikutukset COVID-19-epidemiassa ja sen leviämisen ehkäisyssä. Ihmisten käyttäytymisen tunteminen sekä siihen vaikuttaminen ovat keskeisiä asioita esimerkiksi siinä, että ihmiset noudattavat viranomaisten ohjeistuksia ja että osaavat sekä haluavat toimia vastuullisella tavalla. (JL) 54 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 10 Resilienssi, ennakointi Tutkijaryhmän jäsen: Ahti Salo (AS) 10.1 Intressitahojen tavoitteet muokkaavat tulevaisuutta Tiivistelmä: Tutkijat korostavat, että COVID-19-pandemiassa ei ole ollut kysymys nk. ’mustasta joutsenesta’, joka olisi tullut suurena yllätyksenä. He jäsentävät keskeisten intressiryhmien näkökulmia ja tavoitteita sekä hahmottelevat näin rakentuvan analyysin pohjalta vaihtoehtoisia kehityskulkuja esittäviä skenaarioita. Mikään esitetyistä neljästä skenaarioista ei ole erityisen optimistinen, joskin ”Global Heath Awakening” skenaariossa innovaatiotoiminta vahvistuu, terveyden arvostus lisääntyy ja COVID19-pandemiasta saatuja oppeja hyödynnetään muissa kriiseissä (esim. ilmastonmuutos). Intressiryhmistä tutkijat tarkastelevat mm. julkista terveydenhuoltoa, hallintoa, elinkeinoelämää, lääketeollisuutta, yksittäisiä kansalaisia sekä myös Kiinan villieläinmarkkinoiden osapuolia. Tutkijoiden mukaan tavoiteanalyysi on tarpeen, koska tulevaisuus määrittyy paljolti keskeisten intressiryhmien eduista käsin. Julkaisu: Inayatullah, S. et al. (2020) Neither a Black Swan nor a Zombie Apocalypse: The Futures of a World with the Covid-19 Coronavirus. Journal of Futures Studies (2020). Linkki: https://jfsdigital.org/2020/03/18/ Vertaisarvioitu: Kyllä, tavanomaisista artikkeleista poikkeava näkökulma-artikkeli. Tutkimuksen luonne: Jäsennelty analyysi intressiryhmien eduista ja näkökulmista. Tutkijan kommentti: Julkaisu tukee kokonaiskuvan muodostamista kiinnittämällä huomiota mm. lääketeollisuuden ja julkisen hallinnon erilaisiin tarkoitusperiin ja toimintatapoihin COVID-19-pandemian hallinnassa: kysymys ei ole yksiselitteisestä tai yksioikoisesta lääketieteellisestä tai taloudellisesta ’ongelmasta’. Tutkijat myös toteavat, että Kiinan villieläinmarkkinoiden kokonaisvolyymi on 74 mrd. dollaria. Vaatimuksia näiden sulkemiseksi saatetaan vastustaa poliittisista ja kulttuurisista syistä, jos vaatimukset mielletään ulkomaiden intresseihin perustuviksi ilman, että yhtymäkohtia Kiinan kulttuurisiin perinteisiin ja oikeuteen määrätä omista asioista otetaan huomioon. (AS) 55 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 10.2 Materiaali- ja valmistusteknologioiden edistäminen tukee rokotteiden ja hoitomenetelmien kehittämistä Tiivistelmä: COVID-19-pandemian taltuttaminen rokotteilla ja uusiin teknologisiin ratkaisuihin perustuvilla hoitomenetelmillä vaatii valmistuskapasiteettia. Tässä artikkelissa tutkijat luovat materiaali- ja valmistusteknologioihin painottuvan laajan katsauksen kehitysnäkymiin, jotka antavat edellytyksiä tunnistaa virustartuntoja, kehittää ja valmistaa rokotteita sekä ottaa käyttöön teknologiaperustaisia innovatiivisia hoitomenetelmiä. Julkaisussa käsitellyt teknologiat liittyvät muun muassa instrumentointiin, sensoreihin, lasertekniikkaan, molekylääriseen mallintamiseen, kaasutuskammioihin, tekoälyyn sekä antimikrobiaalisen vastustuskyvyn rakentamiseen. Kirjoittajat käsittelevät materiaali- ja valmistusteknologisten edistysaskeleiden merkitystä myös muiden vastaavantapaisten sairauksien hallinnassa ja hoidossa. Julkaisu: Goel, S. et al. (2020) Resilient and Agile Engineering Solutions to Address Societal Challenges such as Coronavirus Pandemic. Materials Today Chemistry 17, 100300. Linkki: https://doi.org/10.1016/j.mtchem.2020.100300 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Katsausartikkeli Tutkijan kommentti: Julkaisu on kiinnostava siksikin, että osa tarkastelluista valmistusteknologioista antaa edellytyksiä alueelliseen ja paikalliseen tuotantoon sekä mahdollistaa tuotantosuuntien nopeat muutokset. (AS) 10.3 Etäopetus voi olla pitkään koulutuksen ’uusi normaali’ Tiivistelmä: Koko koulutussektori on joutunut COVID-19-pandemiassa erittäin nopeasti omaksumaan uusia käytänteitä ja toimintatapoja muun muassa etäopetuksen tarjoamisessa sekä oppilaiden ja opiskelijoiden suoriutumisen arvioinnissa. On perusteltua kysyä, millä aikajänteellä, josko ylipäätään, koulutussektori tulee palaamaan sellaiseksi kuin se oli ennen pandemiaa. Tässä pääkirjoituksessa Policy Futures in Edu- 56 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS cation -lehden päätoimittaja Marek Tesar esittää pohdintoja siitä, miksi paluuta samaan ei luultavimmin tapahdu ja miksi osa nyt käyttöönotetuista etäopetuksen käytännöistä jäänee pysyviksi. Siten etäopetus on hänen mukaansa jo nyt syytä nähdä osana koulutuksen ’uutta normaalia’. Julkaisu: Tesar, M. (2020) Towards a Post-Covid-19 ‘New Normality?’: Physical and Social Distancing, the Move to Online and Higher Education. Policy Futures in Education 18:5, 556-559. Linkki: https://doi.org/10.1177/1478210320935671 Vertaisarvioitu: Ei (ao. lehden päätoimittajan pääkirjoitus). Tutkimuksen luonne: Näkemyksellinen puheenvuoro Tutkijan kommentti: Kirjoituksessaan Tesar kiinnittää huomiota myös siihen, että etäopetuksen omaksuttavuudesta, toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on verraten vähän tutkimusta. Tällaista tutkimusta tarvitaan lisää, jotta saadaan käyttöön perusteltua tietoa siitä, miten erilaiset etäopetuksen opetus- ja vuorovaikutustavat toimivat eri yhteyksissä ja millaisia valmiuksia etäopetustavoilla voidaan mielekkäästi kehittää. Samoin tietoa tarvitaan etäopetuksen rajoitteista muun muassa sosiaalisen kanssakäymisen edistämisessä ja tuloksellisen yhteistyön tukemisessa. (AS) 57 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS 10.4 Myyjät ovat (liian?) vahvoilla etäopetusteknologioiden markkinoilla Tiivistelmä: Etäopetuksen tarjoamiseksi koronakriisin aikana on erittäin ripeästi jouduttu ottamaan käyttöön opetusteknologioita, joilla on ollut nk. ’myyjän markkinat’. Tähän liittyy riski siitä, että kiireessä tehdyt valinnat saattavat tottumusten vakiintumisen ja teknologioiden yhteensopivuusrajoitusten takia johtaa siihen, että muihin ja ehkä parempiinkin teknologioihin ei myöhemmin ole välttämättä helppo siirtyä. Kirjoittajat peräänkuuluttavat sitä, että tarjolla olevia opetusteknologiaratkaisuja tulee arvioida jatkuvasti ottaen myös pedagogisista näkökulmat huomioon. Heidän mukaansa tulee tietoisesti välttää sitä, että kokonaiset koulutusjärjestelmät jäävät neuvotteluasetelmansa osalta verraten heikoiksi suhteessa alan keskeisimpiin ohjelmisto- ja teknologiayrityksiin. Julkaisu: Teräs, M. et al. (2020) Post-Covid-19 Education and Education Technology ‘Solutionism’: a Seller’s Market. Postdigital Science and Education (13 July 2020). Linkki: https://doi.org/10.1007/s42438-020-00164-x Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kriittinen arvio etäopetuksessa tarvittavien teknologiaratkaisujen markkinoista. Tutkijan kommentti: Tämä on suomalaistutkijoiden puhutteleva analyysi opetusteknologioiden markkinoista ja niillä vallitsevista hinnoittelu- ja neuvotteluasetelmista. On hyvä tiedostaa, millaisista kaupallisista intresseistä käsin näiden teknologioiden toimittajat toimivat ja millä eri toimenpiteillä ostajaosapuolet pystyvät pitämään asetelmansa vahvana. On myös syytä varoa sitä, että yksittäiset teknologiatoimittajat pääsevät suhteettoman määräävään asemaan. (AS) 10.5 Resilienssi vaatii hallinnolta sekä ketteryyttä että sopeutumiskykyä Tiivistelmä: Kirjoittajat tarkastelevat koronakriisin hallintaa Hollannissa aina kesäkuuhun 2020 asti. Tätä taustaa vasten he argumentoivat, että kriisinhallinnassa tarvitaan sekä ketteryyttä (agility) että sopeutumiskykyä (adaptiveness). Näistä ketteryys viittaa 58 COVID–19 TUTKIMUSKATSAUS ensisijaisesti nopeuteen ja kykyyn panna toimenpiteitä tehokkaasti täytäntöön vallitsevien hallinnollisten rakenteiden ja prosessien puitteissa. Sopeutumiskyky puolestaan viittaa hallinnon kykyyn muovautua mm. tiedonhankintatapojensa, päätösprosessiensa ja toimeenpanokäytäntöjensä osalta sen mukaan, mitä toimintaympäristön systeemisestä muuttumisesta aiheutuvat haasteet siltä kriisitilanteessa vaativat. Kirjoittajien mukaan koronakriisissä on tässä mielessä tarvittu poikkeuksellista sopeutumiskykyä muun muassa elinkeinoelämän tukemisessa, huoltovarmuuden takaamisessa sekä testaus- ja jäljitystoiminnan täytäntöönpanemisessa. Ketteryyteen ja sopeutumiskykyyn liittyvät vaatimukset ovat osin ristiriitaisia, ja ketteryyttä tukevat teknologiset ratkaisut saattavat muodostaa esteitä sopeutumiskyvylle. Sopeutumiskykyä rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten keskitetysti tai hajautetusti päätökset tehdään. Julkaisu: Janssen, M. & van der Voort, H. (2020) Agile and Adaptive Governance in Crisis Response: Lessons from the COVID-19 Pandemic. International Journal of Information Management (23 June 2020). Linkki: https://doi.org/10.1016/j.ijinfomgt.2020.102180 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Vertaileva analyysi resilienssiä tukevista hallintotavoista Tutkijan kommentti: Julkaisun valossa hallinnolla tulee olla sopeutumiskykyä erilaisissa kriisitilanteissa, jotka ovat monessa suhteessa osin ennakoimattomissa ja jotka eivät yksityiskohtiensa osalta vastaa harjoitustilanteita vaten laadittuja onnettomuusskenaarioita. Täten sopeutumiskykyä tukevia edellytyksiä ja valmiuksia tulee rakentaa jo varautumisuunnitelmia laadittaessa. (AS) 59