Tiivistelmä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä vuosina 2016–2019 toteutettiin Mode... more Tiivistelmä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä vuosina 2016–2019 toteutettiin Moderni hirsikaupunki -hanke, jonka rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta Euroopan aluekehitysrahasto sekä maakunnan hirsiyritykset. Hanke oli ajankohtainen, sillä hirsi on uusiutuvana rakennusmateriaalina ekologinen ja paikallinen. Lisäksi hirren käytöllä saavutettavat hyvät sisäilmaolosuhteet, ääniympäristö sekä rakenteellinen yksinkertaisuus ovat tehneet hirrestä ajankohtaisen materiaalin niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoidenkin keskuudessa. Hankkeen ydintä on ollut, kuinka arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvillä keinoilla voitaisiin tukea hirsirakennusteollisuuden kykyä vastata kasvaneeseen kiinnostukseen. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää tarkemmin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita, etsiä niiden ratkaisemista tukevia toimintamalleja ja tuotantotapoja sekä tutkia kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsikohteiden osalta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat mukana olleiden hirsialan yritysten ohella Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tutkimusyksikössä toimivat tutkijat ja opiskelijat. Opiskelijaworkshopien, hirsiluentojen sekä opiskelijakilpailuiden avulla hirsirakentaminen on ollut yksikön koulutuksessa ja tutkimuksessa esillä huomattavasti aiempaa voimakkaammin. Hankkeeseen sisältyi esiselvitys-, suunnittelututkimus- sekä arviointivaiheet. Tämä raportti käsittelee kahta jälkimmäistä hankkeen vaihetta. Raportissa käsitellään myös hankkeeseen sisältynyttä Pudasjärven osahanketta, jonka toimenpiteet ovat vahvistaneet kaupungin roolia Suomen johtavana hirsikaupunkina, sekä tehneet hirsirakentamista tutuksi useille kohderyhmille erilaisten kohdevierailujen sekä suosittujen seminaarien kautta. Esiselvitysvaiheesta on julkaistu erillinen raportti v. 2017. Kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivaa hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria etsittiin suunnittelututkimusvaiheessa, jonka perusteella esitetään useita konkreettisia ratkaisuita siihen, millaista tällainen arkkitehtuuri voisi olla hirsirakentamisen kontekstissa. Suunnittelututkimusvaiheen suunnitelmat sisältävät myös rakennustyyppejä, jotka voisivat olla potentiaalisia uusia aluevaltauksia hirsirakentamiselle, kuten town-house- ja kerrostaloja. Arviointivaiheessa lisättiin ymmärrystä hirsiarkkitehtuurista pääasiassa haastattelututkimuksen keinoin. Haastatteluita — joissa keskusteltiin tehdyistä suunnitelmista sekä hirsiarkkitehtuurista ja -teollisuudesta laajemminkin — toteutettiin mm. hankkeen pilottipaviljonkien yhteydessä Helsingissä ja Oulussa. Haastatteluiden kohteina olivat rakentamista ohjaavat viranhaltijat, rakennusalan ja arkkitehtuurin ammattilaiset, kuluttajat sekä yhteistyöyritysten toimitusjohtajat. Näiden lisäksi arviointivaiheessa kerättiin palautetta massakustomointiosioon liittyen kyselyiden, työpajojen ja haastatteluiden avulla. Tulosten perusteella hirsi koetaan todella positiivisena sekä ajankohtaisena, jopa trendikkäänä materiaalina. Toisaalta hirsi on hyvin ristiriitainen, jopa vaikea materiaali esimerkiksi ammattilaisten näkökulmasta. Hankkeessa tunnistettiin hirsitalojen suunnittelussa ja tuotteistamisessa tällä hetkellä olevan tiettyjä ongelmia, joihin massakustomoinnin hyödyntäminen voisi tuoda helpotusta. Korkealuokkainen hirsiarkkitehtuuri on materiaalilähtöistä. Toisaalta painumattomuus, jiirinurkat sekä viisteettömät hirsiprofiilit saavat hirsitalot näyttämään muiden nykyaikaisten pientalojen kaltaisilta. Vaarana on, että tietyt hirren erityispiirteet kadotetaan ja hirren positiiviset imagotekijät eivät enää välttämättä päde. Hirsi on konsepti, jota määrittää materiaali, muoto sekä käyttötarkoitus päällekkäin kasattavana rakennuselementtinä. Hankkeen myötä on luotu hyvä yhteys alueella toimiviin hirsiyrityksiin. Hankkeessa syntyneen tiedon perusteella yhteistyötä on hedelmällistä jatkaa yritysten toiminnan kehittämiseksi. Erityisen mielekästä olisi soveltaa nyt syntyneitä oivalluksia sekä ymmärrystä edelleen käytännön toteutuksia lähemmäksi
Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to underst... more Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to understand wood. In Finland, log building, a special subset of industrially manufactured massive timber construction materials is experiencing a renaissance. Cultural aspects combined with newer technical developments make log a complex material from the viewpoint of architectonic expression. To inform practicing architects, the aim of this study is to explore how the tectonics of logs contribute to the architectonic quality of log architecture. Semi-structured interviews among architects of twelve recently published log buildings are conducted. The results describe how architectonic quality is perceived among participants, and features of logs related to tectonics that they consider to be of importance in terms of architectonic quality. These features include the statics of log construction and log’s nature as a simultaneously insulating, load-bearing and visual material. Differences between industrial and hand-hewn logs, as well as other architectural aspects of using logs in contemporary architecture are discussed. Especially the “non-settling” log was perceived to have manifold implications for the architectonic possibilities of log architecture. The results are of practical importance to designing architects and the log industry. Theoretical implications include tangible information on architectonic quality and tectonics of log building
Log as building material is undergoing rapid technological changes due to the introduction of ind... more Log as building material is undergoing rapid technological changes due to the introduction of industrially developed lamella log. This new material expands the technological repertoire that is available to architects when designing with log. Furthermore, various societal trends relating to ecology, occupant health, and contemporary architectural expression are potentially altering the status and desirability of log as a building material. Thus, from the point of view of architectural research, the log as a building material should be re-investigated. In this paper, our aim is to scrutinise log and log construction through exploring how log is currently perceived as a material among Finnish building professionals. For this purpose, we analyse interviews conducted with 15 professionals in Finland. To gain these research materials, we utilised a method where a traditional semi-structured interview is combined with an in-situ interview in a pavilion construct built by our research team....
Alkusanat Hirsi on usealle suunnittelijalle melko vieras rakennusmateriaali, vaikka hirsirakentam... more Alkusanat Hirsi on usealle suunnittelijalle melko vieras rakennusmateriaali, vaikka hirsirakentamisen osuus rakennusperinnöstämme on hyvin merkittävä. Sekä hirsirakenteiden ominaisuudet että rakentamistapa ovat kehittyneet nopeasti vastamaan nykyaikaisen rakennusteollisuuden tarpeita. Tämän vuoksi suunnittelijan voi olla vaikea muodostaa selkeää kuvaa siitä, mikä tieto on ajankohtaista ja millaiset ratkaisut ovat hirsirakenteelle käytännössä mahdollisia. Tämän kirjan tavoite on opastaa ja inspiroida arkkitehteja hirsirakennusten suunnitteluun. Ajatus hirsirakentamiseen liittyvän suunnitteluohjeen välittämisestä suuremman lukijakunnan tietoon kumpuaa omasta oppimiskokemuksestani — Arkkitehdin hirsiopas kokoaa yksien kansien väliin kaiken informaation ja referenssit, joita olisin itse kaivannut, kun aloin suunnittelemaan ensimmäistä hirsirakennustani. Haluaisin kiittää kaikkia Moderni Hirsikaupunki -hankkeen osapuolia ja erityisesti hankkeen vetäjää Janne Pihlajaniemeä siitä, että täm...
Diplomityöni on suunnitelmapainotteinen työ, jossa suunnittelun kohteena on Sodankylän uusi hyvin... more Diplomityöni on suunnitelmapainotteinen työ, jossa suunnittelun kohteena on Sodankylän uusi hyvinvointikeskus ja uusi asuinalue, jonne uusi hyvinvointikeskus sijoittuu. Pääpainona on näiden kahden edellä mainitun muodostama kokonaisuus, sekä hyvinvointikeskuksen luonnossuunnitelma. Kokonaisuuden kantavia teemoja ovat arktisuuden ohella hyvinvointi ja puu- ja hybridirakentaminen. Suunnitelman taustalla on Christian Norberg-Schulzin Genius Loci — Towards a phenomenology of architecture (1980) -teokseen pohjautuva ajatus, jonka mukaan merkityksellinen elinympäristö luo perustan ihmisen hyvinvoinnille. Merkityksellisellä elinympäristöllä tarkoitetaan muun muassa arkkitehtuuria, joka perustuu paikan hengen ymmärtämiselle. Työ on toteutettu Sodankylän arktinen puurakentaminen -hankkeelle. Suunnitellusta asuinalueesta olisi tarkoitus tulla hankkeelle aluerakennuskohde ja hyvinvointikeskuksesta hankkeen varsinainen pilottikohde. Suunnitelmassa paneudutaan asuinalueen, hyvinvointikeskuksen j...
Tiivistelmä Moderni hirsikaupunki Lappi (2017–2019) muodosti Lapin maakunnan alueelle kohdistuvan... more Tiivistelmä Moderni hirsikaupunki Lappi (2017–2019) muodosti Lapin maakunnan alueelle kohdistuvan rinnakkaishankkeen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvalle Moderni hirsikaupunki -tutkimushankkeelle (2016–2019). Lappi-hanke toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä, ja sitä rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja lappilaiset hirsialan yritykset Lapin liiton kautta. Moderni hirsikaupunki -hankkeiden tavoitteena oli hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattaminen arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvin keinoin. Lapin rinnakkaishankkeessa hyödynnettiin päähankkeen esiselvitysvaiheen tuloksia ja laajennettiin suunnittelututkimus- ja arviointivaiheita ottamalla erityisen tutkimuksen kohteeksi Rovaniemen alueella sijaitseva aluerakentamiskohde, Metsäruusu, ja selvittämällä sen toteutumisen mahdollisuuksia hirsirakenteisena. Tämän lisäksi hankkeen aikana tehtiin suunnitelma Lehtojärven perinnekyläprojektille yleiskaavan päivittämiseksi ja toteutettiin Tuhannen vuoden talo -ideakilpailu opiskelijoille yhteistyössä Hirsitaloteollisuus ry:n kanssa. Metsäruusun alueen kaavoituksen tueksi laadittiin hankkeessa suunnitelma, joka perustuu kartoitettuihin tarpeisiin ja tavoitteisiin, suunnittelualueen analyysiin, puukaupunkiperinteen nykyaikaistamiseen ja asukasprofiilien luomiseen. Suunnitelma sisältää kortteli- ja talotyyppikatalogin, joista kukin on sijoitettu viitteellisesti suunnittelualueelle. Luodut talotyypit ovat hirsirakenteisia ja niitä on viisi erilaista: pientalo, rivitalo, townhouse, kerrostalo sekä senioritalo. Suunnitelman lisäksi alueen toteutettavuuden parantamiseksi tutkittiin kuinka rakentajat sitoutuvat alueen toteutukseen, miten eri sidosryhmät priorisoidaan sekä kuinka näiden tarpeet tulisi huomioida suunnitteluprosessissa. Tutkimuksen tulokset perustuivat kirjallisuuskatsaukseen sekä haastatteluihin. Molemmista, sekä suunnitelma- että tutkimusvoittoisista toimenpiteistä laadittiin hankkeen aikana väliraportit, jotka esiteltiin ja luovutettiin Rovaniemen kaupungille kaavatyön tueksi. Lehtojärven perinnekylää varten käynnistettävän yleiskaavapäivityksen, sekä alueen markkinoinnin tueksi laadittiin hankkeessa yleissuunnitelma ja talotyyppikatalogi, jotka perustuivat analyysille peräpohjolaisesta hirsirakentamisesta sekä asukasprofiileille. Talotyyppikatalogi koostui kolmesta pientalosta, joissa hyödynnettiin korkeaa hirsielementtiä, joka on hankkeen lappilaisen yhteistyöyrityksen uudenlainen teollinen hirsituote. Tuhannen vuoden talo -ideakilpailun tavoitteena oli ideoida, kuinka hirrestä voidaan rakentaa tuhannen vuoden talo. Kilpailijoita kannustettiin avoimesti pohtimaan, millaisia arkkitehtonisia ominaisuuksia hirsirakennuksella tulee olla, jotta rakennus olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja hiili pysyisi sitoutuneena hirsiin mahdollisimman pitkään. Osanotto-oikeus kilpailuun oli kaikilla suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevilla arkkitehti- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoilla. Kilpailijat ideoivat ja esittivät, millainen voisi olla hirsinen rakennus, jonka elinkaari on tuhat vuotta. Yksi hirren suuri perinteinenkin vahvuus on kiertotalousajattelun mukainen uusiokäyttömahdollisuus, jota tässä kilpailussa erityisesti pyrittiin korostamaan. Hankkeen toimenpiteillä saatiin hyvä vaikuttavuus, koska ne onnistuttiin ajoittamaan konkreettiseen tarpeeseen nähden oikein Metsäruusun ja Lehtojärven kohteissa. Molemmissa tapauksissa toimenpiteet ovat vaikuttaneet hirsirakentamista edistävästi kaavoitusprosessin tukena. Lisäksi erityisesti em. kohteissa sekä ideakilpailussa tehdyt rakennussuunnitelmat ovat talotyyppeinä ja viitesuunnitelmina laajemminkin hyödynnettävissä myös muualla kuin kohdealueillaan, ja alustavia suunnitelmia talotyyppien kaupallisesta hyödyntämisestä onkin jo tehty
Log is a highly topical building material. Despite the current potential of log, large-scale log ... more Log is a highly topical building material. Despite the current potential of log, large-scale log buildings of high architectonic quality are rare. By increasing understanding of the architectonic quality of industrial log building, the quality of future log buildings can be enhanced. Our research data is based on the outcomes of two recent architectural competitions and interviews related to these. Methodology combines semi-structured interviews with research by design. The results describe, in the scope of tectonics, architectonic features that are essential for architectonic quality of a log building and are revealing of log structures, acknowledging the preconditions of log in the design, and making secondary design solutions characteristic for log. The results are coherent with ideals of tectonic theory.
Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to underst... more Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to understand wood. In Finland, log building, a special subset of industrially manufactured massive timber construction materials is experiencing a renaissance. Cultural aspects combined with newer technical developments make log a complex material from the viewpoint of architectonic expression. To inform practicing architects, the aim of this study is to explore how the tectonics of logs contribute to the architectonic quality of log architecture. Semi-structured interviews among architects of twelve recently published log buildings are conducted. The results describe how architectonic quality is perceived among participants, and features of logs related to tectonics that they consider to be of importance in terms of architectonic quality. These features include the statics of log construction and log’s nature as a simultaneously insulating, load-bearing and visual material. Differences between industrial and hand-hewn logs, as well as other architectural aspects of using logs in contemporary architecture are discussed. Especially the “non-settling” log was perceived to have manifold implications for the architectonic possibilities of log architecture. The results are of practical importance to designing architects and the log industry. Theoretical implications include tangible information on architectonic quality and tectonics of log building
Tiivistelmä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä vuosina 2016–2019 toteutettiin Mode... more Tiivistelmä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä vuosina 2016–2019 toteutettiin Moderni hirsikaupunki -hanke, jonka rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta Euroopan aluekehitysrahasto sekä maakunnan hirsiyritykset. Hanke oli ajankohtainen, sillä hirsi on uusiutuvana rakennusmateriaalina ekologinen ja paikallinen. Lisäksi hirren käytöllä saavutettavat hyvät sisäilmaolosuhteet, ääniympäristö sekä rakenteellinen yksinkertaisuus ovat tehneet hirrestä ajankohtaisen materiaalin niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoidenkin keskuudessa. Hankkeen ydintä on ollut, kuinka arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvillä keinoilla voitaisiin tukea hirsirakennusteollisuuden kykyä vastata kasvaneeseen kiinnostukseen. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää tarkemmin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita, etsiä niiden ratkaisemista tukevia toimintamalleja ja tuotantotapoja sekä tutkia kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsikohteiden osalta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat mukana olleiden hirsialan yritysten ohella Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tutkimusyksikössä toimivat tutkijat ja opiskelijat. Opiskelijaworkshopien, hirsiluentojen sekä opiskelijakilpailuiden avulla hirsirakentaminen on ollut yksikön koulutuksessa ja tutkimuksessa esillä huomattavasti aiempaa voimakkaammin. Hankkeeseen sisältyi esiselvitys-, suunnittelututkimus- sekä arviointivaiheet. Tämä raportti käsittelee kahta jälkimmäistä hankkeen vaihetta. Raportissa käsitellään myös hankkeeseen sisältynyttä Pudasjärven osahanketta, jonka toimenpiteet ovat vahvistaneet kaupungin roolia Suomen johtavana hirsikaupunkina, sekä tehneet hirsirakentamista tutuksi useille kohderyhmille erilaisten kohdevierailujen sekä suosittujen seminaarien kautta. Esiselvitysvaiheesta on julkaistu erillinen raportti v. 2017. Kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivaa hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria etsittiin suunnittelututkimusvaiheessa, jonka perusteella esitetään useita konkreettisia ratkaisuita siihen, millaista tällainen arkkitehtuuri voisi olla hirsirakentamisen kontekstissa. Suunnittelututkimusvaiheen suunnitelmat sisältävät myös rakennustyyppejä, jotka voisivat olla potentiaalisia uusia aluevaltauksia hirsirakentamiselle, kuten town-house- ja kerrostaloja. Arviointivaiheessa lisättiin ymmärrystä hirsiarkkitehtuurista pääasiassa haastattelututkimuksen keinoin. Haastatteluita — joissa keskusteltiin tehdyistä suunnitelmista sekä hirsiarkkitehtuurista ja -teollisuudesta laajemminkin — toteutettiin mm. hankkeen pilottipaviljonkien yhteydessä Helsingissä ja Oulussa. Haastatteluiden kohteina olivat rakentamista ohjaavat viranhaltijat, rakennusalan ja arkkitehtuurin ammattilaiset, kuluttajat sekä yhteistyöyritysten toimitusjohtajat. Näiden lisäksi arviointivaiheessa kerättiin palautetta massakustomointiosioon liittyen kyselyiden, työpajojen ja haastatteluiden avulla. Tulosten perusteella hirsi koetaan todella positiivisena sekä ajankohtaisena, jopa trendikkäänä materiaalina. Toisaalta hirsi on hyvin ristiriitainen, jopa vaikea materiaali esimerkiksi ammattilaisten näkökulmasta. Hankkeessa tunnistettiin hirsitalojen suunnittelussa ja tuotteistamisessa tällä hetkellä olevan tiettyjä ongelmia, joihin massakustomoinnin hyödyntäminen voisi tuoda helpotusta. Korkealuokkainen hirsiarkkitehtuuri on materiaalilähtöistä. Toisaalta painumattomuus, jiirinurkat sekä viisteettömät hirsiprofiilit saavat hirsitalot näyttämään muiden nykyaikaisten pientalojen kaltaisilta. Vaarana on, että tietyt hirren erityispiirteet kadotetaan ja hirren positiiviset imagotekijät eivät enää välttämättä päde. Hirsi on konsepti, jota määrittää materiaali, muoto sekä käyttötarkoitus päällekkäin kasattavana rakennuselementtinä. Hankkeen myötä on luotu hyvä yhteys alueella toimiviin hirsiyrityksiin. Hankkeessa syntyneen tiedon perusteella yhteistyötä on hedelmällistä jatkaa yritysten toiminnan kehittämiseksi. Erityisen mielekästä olisi soveltaa nyt syntyneitä oivalluksia sekä ymmärrystä edelleen käytännön toteutuksia lähemmäksi
Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to underst... more Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to understand wood. In Finland, log building, a special subset of industrially manufactured massive timber construction materials is experiencing a renaissance. Cultural aspects combined with newer technical developments make log a complex material from the viewpoint of architectonic expression. To inform practicing architects, the aim of this study is to explore how the tectonics of logs contribute to the architectonic quality of log architecture. Semi-structured interviews among architects of twelve recently published log buildings are conducted. The results describe how architectonic quality is perceived among participants, and features of logs related to tectonics that they consider to be of importance in terms of architectonic quality. These features include the statics of log construction and log’s nature as a simultaneously insulating, load-bearing and visual material. Differences between industrial and hand-hewn logs, as well as other architectural aspects of using logs in contemporary architecture are discussed. Especially the “non-settling” log was perceived to have manifold implications for the architectonic possibilities of log architecture. The results are of practical importance to designing architects and the log industry. Theoretical implications include tangible information on architectonic quality and tectonics of log building
Log as building material is undergoing rapid technological changes due to the introduction of ind... more Log as building material is undergoing rapid technological changes due to the introduction of industrially developed lamella log. This new material expands the technological repertoire that is available to architects when designing with log. Furthermore, various societal trends relating to ecology, occupant health, and contemporary architectural expression are potentially altering the status and desirability of log as a building material. Thus, from the point of view of architectural research, the log as a building material should be re-investigated. In this paper, our aim is to scrutinise log and log construction through exploring how log is currently perceived as a material among Finnish building professionals. For this purpose, we analyse interviews conducted with 15 professionals in Finland. To gain these research materials, we utilised a method where a traditional semi-structured interview is combined with an in-situ interview in a pavilion construct built by our research team....
Alkusanat Hirsi on usealle suunnittelijalle melko vieras rakennusmateriaali, vaikka hirsirakentam... more Alkusanat Hirsi on usealle suunnittelijalle melko vieras rakennusmateriaali, vaikka hirsirakentamisen osuus rakennusperinnöstämme on hyvin merkittävä. Sekä hirsirakenteiden ominaisuudet että rakentamistapa ovat kehittyneet nopeasti vastamaan nykyaikaisen rakennusteollisuuden tarpeita. Tämän vuoksi suunnittelijan voi olla vaikea muodostaa selkeää kuvaa siitä, mikä tieto on ajankohtaista ja millaiset ratkaisut ovat hirsirakenteelle käytännössä mahdollisia. Tämän kirjan tavoite on opastaa ja inspiroida arkkitehteja hirsirakennusten suunnitteluun. Ajatus hirsirakentamiseen liittyvän suunnitteluohjeen välittämisestä suuremman lukijakunnan tietoon kumpuaa omasta oppimiskokemuksestani — Arkkitehdin hirsiopas kokoaa yksien kansien väliin kaiken informaation ja referenssit, joita olisin itse kaivannut, kun aloin suunnittelemaan ensimmäistä hirsirakennustani. Haluaisin kiittää kaikkia Moderni Hirsikaupunki -hankkeen osapuolia ja erityisesti hankkeen vetäjää Janne Pihlajaniemeä siitä, että täm...
Diplomityöni on suunnitelmapainotteinen työ, jossa suunnittelun kohteena on Sodankylän uusi hyvin... more Diplomityöni on suunnitelmapainotteinen työ, jossa suunnittelun kohteena on Sodankylän uusi hyvinvointikeskus ja uusi asuinalue, jonne uusi hyvinvointikeskus sijoittuu. Pääpainona on näiden kahden edellä mainitun muodostama kokonaisuus, sekä hyvinvointikeskuksen luonnossuunnitelma. Kokonaisuuden kantavia teemoja ovat arktisuuden ohella hyvinvointi ja puu- ja hybridirakentaminen. Suunnitelman taustalla on Christian Norberg-Schulzin Genius Loci — Towards a phenomenology of architecture (1980) -teokseen pohjautuva ajatus, jonka mukaan merkityksellinen elinympäristö luo perustan ihmisen hyvinvoinnille. Merkityksellisellä elinympäristöllä tarkoitetaan muun muassa arkkitehtuuria, joka perustuu paikan hengen ymmärtämiselle. Työ on toteutettu Sodankylän arktinen puurakentaminen -hankkeelle. Suunnitellusta asuinalueesta olisi tarkoitus tulla hankkeelle aluerakennuskohde ja hyvinvointikeskuksesta hankkeen varsinainen pilottikohde. Suunnitelmassa paneudutaan asuinalueen, hyvinvointikeskuksen j...
Tiivistelmä Moderni hirsikaupunki Lappi (2017–2019) muodosti Lapin maakunnan alueelle kohdistuvan... more Tiivistelmä Moderni hirsikaupunki Lappi (2017–2019) muodosti Lapin maakunnan alueelle kohdistuvan rinnakkaishankkeen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvalle Moderni hirsikaupunki -tutkimushankkeelle (2016–2019). Lappi-hanke toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä, ja sitä rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja lappilaiset hirsialan yritykset Lapin liiton kautta. Moderni hirsikaupunki -hankkeiden tavoitteena oli hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattaminen arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvin keinoin. Lapin rinnakkaishankkeessa hyödynnettiin päähankkeen esiselvitysvaiheen tuloksia ja laajennettiin suunnittelututkimus- ja arviointivaiheita ottamalla erityisen tutkimuksen kohteeksi Rovaniemen alueella sijaitseva aluerakentamiskohde, Metsäruusu, ja selvittämällä sen toteutumisen mahdollisuuksia hirsirakenteisena. Tämän lisäksi hankkeen aikana tehtiin suunnitelma Lehtojärven perinnekyläprojektille yleiskaavan päivittämiseksi ja toteutettiin Tuhannen vuoden talo -ideakilpailu opiskelijoille yhteistyössä Hirsitaloteollisuus ry:n kanssa. Metsäruusun alueen kaavoituksen tueksi laadittiin hankkeessa suunnitelma, joka perustuu kartoitettuihin tarpeisiin ja tavoitteisiin, suunnittelualueen analyysiin, puukaupunkiperinteen nykyaikaistamiseen ja asukasprofiilien luomiseen. Suunnitelma sisältää kortteli- ja talotyyppikatalogin, joista kukin on sijoitettu viitteellisesti suunnittelualueelle. Luodut talotyypit ovat hirsirakenteisia ja niitä on viisi erilaista: pientalo, rivitalo, townhouse, kerrostalo sekä senioritalo. Suunnitelman lisäksi alueen toteutettavuuden parantamiseksi tutkittiin kuinka rakentajat sitoutuvat alueen toteutukseen, miten eri sidosryhmät priorisoidaan sekä kuinka näiden tarpeet tulisi huomioida suunnitteluprosessissa. Tutkimuksen tulokset perustuivat kirjallisuuskatsaukseen sekä haastatteluihin. Molemmista, sekä suunnitelma- että tutkimusvoittoisista toimenpiteistä laadittiin hankkeen aikana väliraportit, jotka esiteltiin ja luovutettiin Rovaniemen kaupungille kaavatyön tueksi. Lehtojärven perinnekylää varten käynnistettävän yleiskaavapäivityksen, sekä alueen markkinoinnin tueksi laadittiin hankkeessa yleissuunnitelma ja talotyyppikatalogi, jotka perustuivat analyysille peräpohjolaisesta hirsirakentamisesta sekä asukasprofiileille. Talotyyppikatalogi koostui kolmesta pientalosta, joissa hyödynnettiin korkeaa hirsielementtiä, joka on hankkeen lappilaisen yhteistyöyrityksen uudenlainen teollinen hirsituote. Tuhannen vuoden talo -ideakilpailun tavoitteena oli ideoida, kuinka hirrestä voidaan rakentaa tuhannen vuoden talo. Kilpailijoita kannustettiin avoimesti pohtimaan, millaisia arkkitehtonisia ominaisuuksia hirsirakennuksella tulee olla, jotta rakennus olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja hiili pysyisi sitoutuneena hirsiin mahdollisimman pitkään. Osanotto-oikeus kilpailuun oli kaikilla suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevilla arkkitehti- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoilla. Kilpailijat ideoivat ja esittivät, millainen voisi olla hirsinen rakennus, jonka elinkaari on tuhat vuotta. Yksi hirren suuri perinteinenkin vahvuus on kiertotalousajattelun mukainen uusiokäyttömahdollisuus, jota tässä kilpailussa erityisesti pyrittiin korostamaan. Hankkeen toimenpiteillä saatiin hyvä vaikuttavuus, koska ne onnistuttiin ajoittamaan konkreettiseen tarpeeseen nähden oikein Metsäruusun ja Lehtojärven kohteissa. Molemmissa tapauksissa toimenpiteet ovat vaikuttaneet hirsirakentamista edistävästi kaavoitusprosessin tukena. Lisäksi erityisesti em. kohteissa sekä ideakilpailussa tehdyt rakennussuunnitelmat ovat talotyyppeinä ja viitesuunnitelmina laajemminkin hyödynnettävissä myös muualla kuin kohdealueillaan, ja alustavia suunnitelmia talotyyppien kaupallisesta hyödyntämisestä onkin jo tehty
Log is a highly topical building material. Despite the current potential of log, large-scale log ... more Log is a highly topical building material. Despite the current potential of log, large-scale log buildings of high architectonic quality are rare. By increasing understanding of the architectonic quality of industrial log building, the quality of future log buildings can be enhanced. Our research data is based on the outcomes of two recent architectural competitions and interviews related to these. Methodology combines semi-structured interviews with research by design. The results describe, in the scope of tectonics, architectonic features that are essential for architectonic quality of a log building and are revealing of log structures, acknowledging the preconditions of log in the design, and making secondary design solutions characteristic for log. The results are coherent with ideals of tectonic theory.
Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to underst... more Abstract Due to the global increase in wood construction, it is crucial for architects to understand wood. In Finland, log building, a special subset of industrially manufactured massive timber construction materials is experiencing a renaissance. Cultural aspects combined with newer technical developments make log a complex material from the viewpoint of architectonic expression. To inform practicing architects, the aim of this study is to explore how the tectonics of logs contribute to the architectonic quality of log architecture. Semi-structured interviews among architects of twelve recently published log buildings are conducted. The results describe how architectonic quality is perceived among participants, and features of logs related to tectonics that they consider to be of importance in terms of architectonic quality. These features include the statics of log construction and log’s nature as a simultaneously insulating, load-bearing and visual material. Differences between industrial and hand-hewn logs, as well as other architectural aspects of using logs in contemporary architecture are discussed. Especially the “non-settling” log was perceived to have manifold implications for the architectonic possibilities of log architecture. The results are of practical importance to designing architects and the log industry. Theoretical implications include tangible information on architectonic quality and tectonics of log building
Uploads
Papers