Victorianjärvi
| Victorianjärvi | |
|---|---|
 Victorianjärvi ympäristöineen |
|
| Valtiot |
 Tansania Uganda Kenia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Victorian Niili |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 1 134 m |
| Pituus | 337 km |
| Leveys | 240 km |
| Rantaviiva | 3 500 km |
| Pinta-ala | 69 484 km² |
| Tilavuus | 2 760 km³ |
| Keskisyvyys | 40 m |
| Suurin syvyys | 82 m |
| Valuma-alue | 238 900 km2 |
 Victorianjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Victorianjärvi[1] on Afrikan suurin järvi, laajin trooppinen järvi maailmassa ja pinta-alaltaan toiseksi suurin makean veden järvi maailmassa. Laajuisekseen järveksi Victorianjärvi on melko matala, minkä johdosta vesimäärältään se on vasta seitsemänneksi suurin makean veden järvi. Victoriajärven pinta-ala on 68 800 km² ja vesimäärä 2 750 km³.[2] Suurin mitattu syvyys on 84 metriä.[2] Se on Niilin pisimmän haaran alkulähde ja sijaitsee Tansanian, Ugandan ja Kenian alueella. Järvessä on yli 3 000 saarta, joista monet ovat asuttuja. Saariin kuuluvat muun muassa Ugandan puolella sijaitsevat Ssese-saaret.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Victorianjärven löytänyt eurooppalainen oli brittitutkimusmatkailija John Hanning Speke, joka päätyi järvelle vuonna 1858 etsiessään Niilin alkulähdettä. Hän nimesi silloin järven Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian mukaan.
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Victorianjärvi sijaitsee pääosin Ugandassa ja Tansaniassa, mutta osa siitä ulottuu myös Kenian puolelle. Sen pinta-ala on 69 484 neliökilometriä, ja se on Yläjärven jälkeen maailman toiseksi suurin makeavetinen järvi. Victorianjärven pinta on 1 134 metrin korkeudella, ja järvi sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoaman läntisen ja itäisen haaran välisellä laajalla ylätasangolla.[3]
Victorianjärvi on melko matala järvi, ja sen suurin syvyys on noin 82 metriä. Sen tilavuus on noin 2 760 kuutiokilometriä, joka on noin 15 prosenttia vähemmän kuin esimerkiksi Afrikan suuriin järviin kuuluvassa Tanganjikajärvessä, joka on kuitenkin alle puolet pienempi pinta-alaltaan.[3][4]
Järven rantaviiva on hyvin epäsäännöllinen ja on noin 3 500 kilometriä pitkä. Rannasta erkanee monia matalia lahtia ja lahdelmia, jotka muuttuvat paikoin soiksi ja kosteikoiksi.[4] Järvessä on myös yli 3 000 saarta, joihin kuuluvat järven koillisosassa Ugandassa olevat Ssese-saaret.[5]
Victoriajärven valuma-alueen lämpötilat vaihtelevat vuoden aikana hyvin vähän. Kuukausittaiset keskilämpötilat ovat yleensä noin 19–25 astetta. Vuorokauden lämpötila vaihtelee yleensä 15–30 asteen välillä. Veden pintalämpötila on ympäri vuoden noin 24 astetta. Valuma-alueen sadanta on keskimäärin 1 300 millimetriä; se vaihtelee vuoristoalueiden 2 000 millimetristä pohjois- ja lounaisosien 1 000 millimetriin.[4]
Geologia ja hydrologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Victoriajärvi on nuorempi kuin muut Afrikan hautavajoaman suurista järvistä.[6] Se muodostui 400 000 vuotta sitten, kun aiemmin länteen virranneet joet joutuivat muuttamaan suuntaansa maankuoressa tapahtuneiden muutosten takia.[5]
Victoriajärvi saa vetensä poikkeuksellisesti pääosin sadevedestä, ja vain noin 15 prosenttia vedestä virtaa järveen jokia pitkin. Merkittävin järveen virtaavista joista on Kagera. Haihtuminen puolestaan vastaa 85 prosentista ulosvirtauksesta, ja järven laskujokea Valkoiseen-Niiliin kuuluvaa Victorian Niiliä pitkin kulkee 15 prosenttia ulosvirtauksesta. Victorianjärvi onkin hyvin herkkä ilmaston muutoksille, ja esimerkiksi 1900-luvun aikana sen pinnan korkeus on muuttunut kolmen metrin välillä. Historiansa aikana järvi on kuivunut kolmesti; viimeisen kerran se kuivui 17 300 vuotta sitten ja täyttyi uudelleen 14 700 vuotta sitten.[5]
Veden laatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääosin Ugandan pääkaupungin Kampalan erittäin saastuttama järvi on lähes kuollutta aluetta Murchison Bayn kohdalta, jolla kaupunki sijaitsee. Veden väri on muuttunut levän takia vihreäksi, eikä siinä ole juuri mitään elollista. Järven tilaa heikentävät leväkukinnot, fosfaatit, nitraatit, raskasmetallit ja ihmisulosteet. Aikaisemmin suot, jotka nyttemmin ovat kuivattu rakennushankkeiden tieltä, toimivat suodattajina teollisuuden ja yhdyskuntien jätteille. Nykyään ne päästetään puhdistamattomina järveen. Juomakelpoiseksi vedestä ei ole kohta ollenkaan edes puhdistamalla.[7]
Ympäristön väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Väestötiheyden kasvu Victoriajärven ympäristössä. -
Väestötiheyden kasvu Victoriajärven ympäristössä verrattuna Afrikan mantereeseen. -
Victoriajärven ympäristössä puhutut kielet.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kerkko Hakulinen & Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 51. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 (suomeksi)
- ↑ a b Data Summary: Lake Victoria (html) World Lakes Database. International Lake Environment Committee. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 4.9.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Lake Victoria Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Awange & Ong’ong’a, s. 7–8.
- ↑ a b c Saundry & World Wildlife Fund.
- ↑ Awange & Ong’ong’a, s. 5.
- ↑ Victorianjärvi pilaantuu – Ugandan pääkaupunki vaille juomavettä Yle.fi. 22.3.2010. Viitattu 22.3.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Victorianjärvi Wikimedia Commonsissa