Tony Bennett

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tony Bennett
Bennett vuonna 2001
Bennett vuonna 2001
Henkilötiedot
Syntynyt3. elokuuta 1926
New York, Yhdysvallat
Kuollut21. heinäkuuta 2023 (96 vuotta)
New York, Yhdysvallat
Ammatti laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi Tony BennettView and modify data on Wikidata
Aktiivisena 1952–2021
Tyylilajit popmusiikki, jazz
Levy-yhtiöt Columbia, Improv, Legacy, MGM, Sony, Universal, Verve
Aiheesta muualla
Kotisivut

Anthony Dominick Benedetto, taiteilijanimeltään Tony Bennett (3. elokuuta 1926 New York – 21. heinäkuuta 2023[1] New York) oli yhdysvaltalainen jazz- ja viihdelaulaja. Hän oli urallaan ehdolla Grammy-palkinnon saajaksi 41 kertaa ja voitti palkinnon 19 kertaa.[2] Vuonna 2001 hänet palkittiin Grammylla elämäntyöstään.[3] Hänen uransa parhaat ajat sijoittuivat 1950- ja 1960-luvuille. Rockmusiikin yleistyessä hänen suosionsa laski. Bennett teki kuitenkin paluun 1980- ja 1990-luvuilla ja esiintyi vielä 2000-luvullakin. 80-vuotispäivänsä jälkeen hän levytti vanhoja hittejään duettoina muiden tunnettujen laulajien kanssa.[4] Lokakuussa 2021 hän julkaisi yhdessä Lady Gagan kanssa albumin Love for Sale, mikä teki hänestä 95-vuotiaana maailman vanhimman uutta materiaalia julkaisseen artistin.[5]

Varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bennett syntyi italialaiseen perheeseen Astoriassa New Yorkissa. Hänen isänsä oli kauppias ja äiti ompelija. Bennett varttui kuunnellen Al Jolsonia, Eddie Cantoria, Bing Crosbya ja monia jazzartisteja, kuten Louis Armstrongia, Jack Teagardenia ja Joe Venutia. Hänen setänsä oli vaudeville-tanssija, joten Bennett sai tutustua jo varhain showbisnekseen. Hän oli valmis esiintymään kymmenvuotiaana Triboroughin sillan avajaisissa New Yorkissa. Hän opiskeli musiikkia ja maalaamista New Yorkin taideteollisuuskoulussa. Hän alkoi työskennellä 16-vuotiaana laulavana tarjoilijana muutamissa Queensin italialaisissa ravintoloissa.[6]

Toinen maailmansota ja uran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bennett joutui toiseen maailmansotaan vuonna 1944. Hän palveli jalkaväen sotilaana Ranskassa ja Saksassa ja osallistui etulinjan taisteluihin maalis–huhtikuussa 1945. Sodan jälkeen vuonna 1946 Bennett opiskeli bel canto -laulua amerikkalaisen teatterin linjalla sotilaiden koulutuskeskuksessa ja työskenteli tarjoilijana. Hän kehitti tyyliään imitoimalla tunnettujen muusikoiden soittimien ääniä, kuten Stan Getzin saksofonia ja Art Tatumin pianoa. Pearl Bailey huomasi Bennettin taidot vuonna 1949 ja pyysi häntä Green Villagen avajaisiin. Siitä lähtien hän alkoi käyttää taiteilijanimeä Tony Bennett. Ensimmäisen demonsa Bennett esitteli Columbia Records -levy-yhtiölle vuonna 1950.

Ensimmäinen menestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levy-yhtiön johtaja Mitch Miller varoitti häntä imitoimasta Frank Sinatraa. Tony Bennett aloitti uransa balladien esittäjänä. Hän julkaisi debyyttialbuminsa Because of You:n vuonna 1952. Bennettin ensimmäinen suuri menestyskappale oli nimikappale ”Because of You”, joka nousi soittolistojen ensimmäiselle sijalle pysyen siellä 10 viikkoa ja myyden yli miljoona levyä. Tätä seurasi vuotta myöhemmin kappale ”Cold, Cold Heart”. Bennett levytti ”Blue Velvet” -kappaleen samana vuonna.

Bennett avioitui ohiolaisen taideopiskelijan ja jazzfanin Patricia Beechin kanssa vuonna 1952. He saivat kaksi poikaa.

Kappale ”Rags to Richies” sijoittui kolmesti listojen ensimmäiselle sijalle ja pysyi listojen kärjessä kahdeksan viikkoamilloin?. Vuotta myöhemminmilloin? Bennett levytti Alexander Borodin teemaan oopperasta Ruhtinas Igor pohjautuvan laulun ”Stranger in Paradise”, jota käytetään Broadway-musikaalissa Kismet. Se saavutti ykkössijan Yhdysvalloissa ja menestyi myös Isossa-Britanniassa. Tämä aloitti Bennettin kansainvälisen uran, joka jatkui vielä rockmusiikin alkaessa vallata musiikkimarkkinoita. Kahdeksan Bennettin kappaletta ylsi Billboardin Top 40 -listalle 1950-luvun loppupuolella. Vuonna 1956 Bennett juonsi televisiossa omaa The Tony Bennett Show -ohjelmaansa.

Jazzlaulajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tony Bennett 1960-luvulla.

Bennett julkaisi yhdessä Ralph Sharonin kanssa toisen albuminsa Cloud 7 vuonna 1955, ja se osoitti Bennettin jazztaidot. Sharon kannusti Bennettiä suuntautumaan enemmän jazziin, tuloksena menestysalbumi Beat of my Heart vuonna 1957. Se toteutettiin tunnettujen jazzmuusikoiden kanssa, joita olivat huilisti Herbie Mann, rumpalit Art Blakey, Chico Hamilton ja Jo Jones sekä trumpetisti Nat Adderley.

Bennett aloitti työskentelyn Count Basien orkesterin kanssa. Hän julkaisi albumin Basie Swings, Bennett Sings vuonna 1958. Bennettin ja Count Basien orkesterin yhteistyön tuloksena syntynyt laulu ”Chicago” saavutti suuren suosion.

Bennett esiintyi televisiossa keskusteluohjelmissa The Tonight Show ja The Merv Griffin. Bennett julkaisi kappaleen ”I Left My Heart In San Francisco” vuonna 1962. Vaikka kappale saavutti vain 19. sijan Billboard Hot 100 -listalla, se pysyi muilla soittolistoilla yli vuoden, mikä kasvatti Bennettin suosiota laulajana. Seuraava albumi I Wanna Be Around (1963) oli menestys, ja nimikappale ”I Wanna Be Around...” ja ”The Good Life” sijoittuivat Yhdysvaltojen listoilla niin ikään hyvin.

Seuraava vuosi oli Beatlesin ja muiden brittiläisten muusikoiden maihinnousu Yhdysvalloissa. Tämän seurauksena musiikillinen ja kulttuurinen huomio kohdistui enemmän rockmusiikkiin ja vähemmän pop-, iskelmä- ja jazzmusiikkiin. Bennett saavutti kuitenkin Top 40 -listalla 34. sijan kappaleella ”If I Ruled the World” Pickwickin musikaalista vuonna 1965.

Bennett toimi aktiivisesti Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeessä: hän esimerkiksi osallistui vuonna 1965 marssiin, joka kulki Selmasta Montgomeryyn.[7] Hän kieltäytyi vuosia esiintymästä Etelä-Afrikassa siellä siihen aikaan vallineen apartheid-politiikan takia.

Sharonin ja Bennettin tiet erosivat vuonna 1965. Tämä oli osana levy-yhtiöiden painostusta tuon ajan laulajia kohtaan. Esimerksi Lena Hornea ja Barbra Streisandia painostettiin levyttämään rock-lauluja. Tämän seurauksena Columbia Recordsin Clive Davis päätteli, että Bennettin tulisi tehdä samoin. Bennett ei ollut innostunut ajatuksesta, eivätkä hänen yrityksensä tyydyttäneet ketään. Tästä oli osoituksena vuoden 1969 Tony sings Greats of Hits Today -albumi, jossa hän esittää Beatlesiä ja muita tunnettuja lauluja ja esiintyy levynkannessa huvittavassa asussa. Vuosia myöhemmin Bennett mainitsi, että hänen haluttiin esittävän sellaista musiikkia, jota hän itse ei halunnut esittää. Bennett siirtyi Columbiasta MGM Records -levy-yhtiöön vuonna 1972, mutta ei saavuttanut menestystä siellä. Hän oli muutamia vuosia ilman levytyssopimusta. Bennett ja hänen vaimonsa Patricia olivat olleet erossa vuodesta 1965 lähtien. Virallisesti heidän eronsa astui voimaan vuonna 1971.

Bennett perusti oman levy-yhtiönsä, Improvin. Hän levytti muutamia lauluja, joista tuli myöhemmin suosittuja, kuten kappaleen ”What is This Thing Called Love?”. Hän teki kaksi tunnettua albumia jazzpianisti Bill Evansin kanssa: The Tony Bennett/Bill Evans Album (1975) ja Together Again ( 1976). Improv ei silti menestynyt musiikkibisneksessä. Jazz oli vielä voimissaan Englannissa, mutta toisin kuin muut amerikkalaiset jazzmuusikot, Tony Bennett ei halunnut muuttaa tyyliään. Tässä vaiheessa uraansa hän oli jo lähellä sen loppumista. Hänellä ei ollut levytyssopimusta, manageria tai esiintymisiä Las Vegasin ulkopuolella. Hänen toinen avioliittonsa oli päättynyt vuonna 1980 ja hän oli kehittänyt itselleen huumeriippuvuuden.

Uran käännekohta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kuolemaksi koituneen kokaiinimyrkytyksen jälkeen vuonna 1979 Bennett kutsui poikansa apuun. ”Katsokaa, minä olen hukassa täällä”, hän kertoi heille. ”Näyttää siltä, etteivät ihmiset enää halua kuunnella tekemääni musiikkia”, hän jatkoi. Toinen pojista ryhtyi isänsä manageriksi. Bennett kutsui myös Ralph Sharonin uudelleen pianistiksi ja musiikilliseksi ohjaajaksi. Tämän jälkeen Tony Bennett teki uudelleen sopimuksen Columbia Recordsin kanssa ja julkaisi albumin The Art of Excellence. Tämä oli hänen ensimmäinen albuminsa, joka ylsi listoille vuoden 1972 jälkeen. Managerin neuvotellessa TV-esiintymisistä Bennett jatkoi albumin Portrait of Artist (1990) levyttämistä. Bennett esiintyi MTV Unplugged -ohjelmassa vuonna 1994. Hän sai Vuoden albumin Grammy-palkinnon vuonna 1994. Tätä pidetään Bennettin paluuna.

Taidemaalarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tony Bennett harrasti koko ikänsä taidemaalausta. Maalausuraansa hän jatkoi oikealla nimellään Benedetto. Hän on ikuistanut piirtämällä tai maalaamalla näkymiä hotellien ikkunoista ollessaan kiertueilla. Hän asetti töitään näytille Kentucky Derbyssä ja YK:ssa. Hänen maalauksensa Homage to Hockney on näytteillä arvostetussa amerikkalaisen taiteen Butlerin Instituutissa Youngstownissa, Ohiossa ja Poika Purjeveneessä, Sydney Bay on näytteillä National Art Clubilla Gramercy Parkissa, New Yorkissa. Hänen maalauksiaan on julkaistu yhdysvaltalaisessa ARTnews-lehdessä ja muissa aikakauslehdissä.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia Bennettin taideteoksia on julkaistu taidekirjassa What My Heart Has Seen (1996). Bennett kirjoitti elämästään kirjan Good Life: Tony Bennettin elämäkerta (1998).

Kunnianosoituksia ja palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bennettin tuotanto levyteollisuudessa on huomioitu valitsemalla hänet sekä Hollywood Walk of Fameen vuonna 1960[8] että Big Band and Jazz Hall of Fameen vuonna 1997.

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1952: Because of You
  • 1955: Alone at Last with Tony Bennett
  • 1957: Tony
  • 1957: The Best of My Heart
  • 1958: Blue Velvet
  • 1962: I left My Heart in San Francisco
  • 1962: Mr. Broadway :
  • 1963: I Wanna Be Around...
  • 1963: This Is All I Ask
  • 1963: Tony & Gene -- Fascinatin' Rhythm
  • 1964: When Lights Are Low
  • 1964: The Many Moods of Tony
  • 1964: Who Can I Turn To
  • 1965: If I Ruled the World: Songs for the Jet…
  • 1966: A Time for Love
  • 1966: Singer Presents Tony Bennett
  • 1966: The Movie Song Album
  • 1966: The Oscar [Original Soundtrack]
  • 1967: For Once in My Life
  • 1967: Tony Makes It Happen!
  • 1968: Yesterday I Heard the Rain
  • 1968: Snowfall: The Tony Bennett Christmas Album
  • 1969: Just One of Those Things
  • 1969: I've Gotta Be Me
  • 1970: Tony Bennett's Something
  • 1970: Tony Sings the Great Hits of Today
  • 1971: Get Happy with the London Philharmonic
  • 1972: Summer of '42
  • 1972: The Good Things in Life
  • 1972: With Love
  • 1973: Tony!
  • 1973: Sunrise, Sunset
  • 1973: The Rodgers and Hart Songbook
  • 1975: Let's Fall in Love
  • 1975: Life Is Beautiful
  • 1975: The Tony Bennett/Bill Evans Album
  • 1976: Together Again
  • 1976: Tony Bennett Sings 10 Rodgers & Hart Songs
  • 1976: Tony Bennett Sings More Great Rodgers & Hart Songs
  • 1977: Tony Bennett with the McPartlands and Friends Make Magnificent Music
  • 1979: The Special Magic of Tony Bennett
  • 1986: The Art of Excellence
  • 1987: Bennett/Berlin
  • 1989: Tony Bennett and the Bigs
  • 1990: Astoria: Portrait of the Artist
  • 1992: Bill Evans and Company
  • 1992: Perfectly Frank
  • 1993: Steppin' Out
  • 1994: MTV Unplugged
  • 1995: My Romance
  • 1995: Here's to the Ladies
  • 1996: On Holiday
  • 1997: Bennett & Basie
  • 1998: The Playground
  • 1999: Bennett Sings Ellington: Hot & Cool
  • 2001: Our Favourite Things
  • 2001: Playin' with My Friends
  • 2002: A Wonderful World
  • 2003: Artist's Choice: Tony Bennett
  • 2004: The Art of Romance
  • 2006: Duets: An American Classic
  • 2008: A Swingin' Christmas
  • 2011: Duets II
  • 2012: Viva Duets
  • 2013: The White House Sessions: Live 1962
  • 2014: Cheek to Cheek
  • 2015: The Silver Lining: The Songs of Jerome Kern
  • 2018: Love Is Here to Stay
  • 2021: Love for Sale (Lady Gagan kanssa)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Laulajalegenda Tony Bennett on kuollut Yle Uutiset. 21.7.2023. Viitattu 21.7.2023.
  2. ↑ Grammy Awards: Tony Bennett
  3. ↑ Los Angeles Times: At 95, Tony Bennett, with help from Lady Gaga and Cole Porter, earns 5 Grammy nominations
  4. ↑ Tony Bennett all music guide. Viitattu 1.5.2013.
  5. ↑ Elassar, Alaa: Tony Bennett has set a new Guinness World Record CNN Entertainment. 17.10.2021. Viitattu 17.10.2021.
  6. ↑ Liz Fields: The time Tony Bennett "...saw things no human being should ever have to see." | American Masters | PBS American Masters. 16.2.2021. Viitattu 9.10.2021. (englanti)
  7. ↑ CMSS: Respect Your Elders: Tony Bennett Chicago Methodist Senior Services. 2.10.2019. Viitattu 9.10.2021. (englanti)
  8. ↑ Tony Bennett Hollywood Walk of Fame. 25.10.2019. Viitattu 9.10.2021. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tony_Bennett&oldid=22248784”