Ída
Ída (kreik. Ίδα) tai Ídi (Ίδη) eli Psiloreítis (Ψηλορείτης) on vuori Kreetan saarella Kreikassa. Sekä sen korkeus että prominenssi ovat 2 456 metriä. Ída on Kreetan korkein vuori ja Kreikan kaikista vuorista yhdeksänneksi korkein.[1][2] Vuoren alue muodostaa luonnonpuiston ja geopuiston nimellä Psiloreítiksen geopuisto (Γεωπάρκο/Φυσικό Πάρκο Ψηλορείτη, Geopárko/Fysikó Párko Psiloreíti). Se on osa Euroopan geopuistojen verkostoa (EGN) ja samalla Unescon geopuistojen verkostoa (GGN).[3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ídavuori sijaitsee Réthymnon alueyksikön alueella Kreetan keskiosissa. Vuoren korkeimman huipun nimi on Tímios Stavrós (Τίμιος Σταυρός). Muut korkeimmat huiput ovat Agkathiás (Αγκαθιάς, 2 424 m), Stolístra (Στολίστρα, 2 325 m), Vouloménou (Βουλομένου, 2 267) ja Koúsakos (Κούσακος, 2 209 m).[4] Prominenssiltaan Ída on Kreikan korkein vuori[5] ja koko Euroopan vuorista kahdeksanneksi korkein.[6] Kreetalla Ída on vain kolme metriä korkeampi kuin saaren toiseksi korkein vuori Páchnes Lefká Óri -vuorilla.[4]
Vuori on lähes puuton, puustoa on ainoastaan sen alarinteillä. Aiemmin puustoa oli enemmän. Yli 2 000 metrin korkeudessa ei ole kasvillisuutta lainkaan.[4][7] Vuorelta on louhittu kultaa, kuparia ja rautaa. Nykyisin Psiloreítiksen ympäristö muodostaa suojelualueen. Skínakas (Σκίνακας) -huipulla 1 750 metrin korkeudessa sijaitsee Kreetan yliopiston observatorio. Vuoren itäpuolella sijaitsee Nídan ylätasanko. Tasangon laidalla vuoren itärinteessä 1 495 metrin korkeudessa sijaitsee Ídan luola (Idaío ántro), jota pidettiin antiikin aikana Zeuksen syntymäpaikkana (yhdessä Díktin luolan kanssa).[4] Paras polku vuorelle kulkee Nídan tasangolta.[7]
Historia, mytologia ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ídavuori vaikuttaa olleen minolaisen kulttuurin aikana pyhä vuori.[4] Sen satulanmuotoinen huippu näkyy hyvin erityisesti Faistoksen palatsikeskukselle. Ídavuori liitettiin varhain erityisesti Zeukseen, mihin perustuu myös kreikkalaisen mytologian kertomus tämän syntymästä Ídan luolassa. Kristillisellä ajalla vuoren huipulle pystytettiin Pyhälle Ristille (Tímios Stavrós) omistettu kappeli, mistä myös vuoren korkein huippu on saanut nimensä. Kappelilla juhlitaan aina 14. syyskuuta, jolloin vuorelle kiipeää suuri joukko ihmisiä.[4]
Puolukan (Vaccinium vitis-idaea) tieteellisessä nimessä vitis tarkoittaa latinaksi viiniköynnöstä ja idaea Ídavuorella asuvaa.[8] Nimestä huolimatta puolukka ei silti kasva vuorella. Nimi on otettu antiikin kreikkalaisen Theofrastoksen tutkimuksesta, jossa hän todennäköisesti kuvailee vuorella kasvavaa mustikkaa, ja jota tieteellisen nimen antanut Carl von Linné tulkitsi ilmeisesti väärin yhdistäen Ídavuodella asuvan lajin puolukkaan.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ida Peakery. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Map: Ida Peakery. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Psiloritis Natural Park – GREECE European Geoparks Network. Viitattu 18.9.2018.
- ↑ a b c d e f Hiking on Mountain Idi or Ida or Psiloritis in Crete Explore Crete. Viitattu 14.7.2016.
- ↑ Bjørstad, Petter: The 50 Finest Mountains in Greece ii.uib.no. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Europe Ultra-Promninences Peaklist. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ a b Psiloreitis Peakware. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ Vuokko, Seppo et al.: Suomen Luonto Kasvit, s. 168-169. (Puolukka) Weilin Göös, 1994. ISBN 951-35-5592-5
- ↑ Thanos, Costas A.: Mt Ida in Mythology and Classical Antiquity – a Plant Scientist's Approach, s. 7–9. Ateena: Ateenan yliopisto. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.4.2011). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ída eli Psiloreítis Wikimedia Commonsissa
- Φυσικό Πάρκο Ψηλορείτη - Psiloritis Natural Park. Psiloreítiksen luonnonpuiston verkkosivut. (kreikaksi) (englanniksi)
| Korkeimmat vuoret (yli 2 000 m) |
|
|---|---|
| Vuoristot |