Organohalogeenit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Organohalogeeni on halogeeniatomin sisältävä orgaaninen yhdiste, jossa ainakin yksi halogeeni eli fluori (F), kloori (Cl), bromi (Br) tai jodi (I) on sitoutunut hiileen.

Organohalogeenit on jaettu alkyyli-, vinyyli-, aryyli- ja asyylihalideihin. Alkyylihalidissa kaikki neljä hiilen ja halogeenin sidosta ovat yksinkertaisia, mutta vinyylihalidissa kaksoissidoksia. Aryylihalidissa halogeeni on sitoutunut aromaattisen renkaan hiileen ja asyylihalidissa (kutsutaan myös happohalidiksi) halogeenin sitoutunut hiili on kaksoissidoksella kiinnittynyt happeen.

Organohalogeeneihin kuuluvat muun muassa alkyyli- ja aryylikloridit

Organohalogeeniyhdisteisiin kuuluvat dioksiinien (polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja ‑furaanit) ja polykloorrattujen bifenyylien (PCB) lisäksi myös klooratut pestisidit ja bromatut palonestoaineet.[1]

Ihmisravinnoksi käytettävän kalan ja kalatuotteiden organoklooriyhdisteiden pitoisuuksia koskeva EU:n asettama nykyinen raja-arvo on 8 pg grammassa ja se käsittää dioksiinit ja niiden kaltaiset PCB-yhdisteet. Suomella ja Ruotsilla oli poikkeuslupa vuoden 2011 loppuun asti talousalueellaan pitää kaupan kalaa, joka ylittää tämän raja-arvon.[1]

  1. a b Organohalogeenit (Arkistoitu – Internet Archive) rktl.fi

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.