Loissieni
Loissienet ovat sieniä, jotka hankkivat ravintonsa elävästä isäntäkasvista tai -eläimestä, tai käyttävät niitä muuten hyödyksi, eli ne loisivat. Tämä on vastakohta symbioottisille sienille, joiden isäntäkasvit hyötyvät liitosta.
Kasveissa eläviä loissieniä on esimerkiksi: kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata) [1]ja kuusensuopursuruoste (Chrysomyxa ledi). Kuusensuonpursuruosteen varsinainen isäntäkasvi on kuusi, mutta nimensämukaisesti se käyttää väli-isäntänä suopursua. Loissienen pahin tuho kuuselle on yhdenvuoden neulastuotannon tuhoutuminen, mikä hidastaa puun kasvua [2]
Eläinten loissienistä varmasti yksi erikoisimmista on Ophiocordyceps -suvun loissieni, joka näyttää ottavan Camponotus leonardi -hevosmuurahaisen täydellisesti hallintaan. Sienen vaikutus saa muurahaisen käyttäytymään täysin lajin vastaisesti. Ensin se poistuu yhdyskunnasta ja tarrautuu hampailla lehden alapintaa, ja jää siihen kuolemaan. Lopulta loissienen itiöemä kasvaa muurahaisesta ulos ja näin sieni pääsee leviämään.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata) Metsäntutkimuslaitos (Metla). Arkistoitu 8.1.2020. Viitattu 22.11.2017.
- ↑ Kuusensuopursuruoste (Chrysomyxa ledi) Metsäntutkimuslaitos (Metla). Arkistoitu 29.11.2020. Viitattu 22.11.2017.
- ↑ Jani Kaaro: Zombiemuurahaiset tallustelivat maapallolla jo 50 miljoonaa vuotta sitten 21.8.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 18.7.2011.