Jesidit
| Jesidit | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Uskonnollisia menoja Lališissa. |
|||||||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||
| Kielet | kurmandži | ||||||||||||||||||
| Uskonnot | jesidismi | ||||||||||||||||||
| Sukulaiskansat | kurdit | ||||||||||||||||||
Jesidit eli dasnilaiset ovat Irakissa ja muilla kurdialueilla[1] etnis-uskonnollinen ryhmä. Jesidiläisyyden eli jesidismin harjoittajia on eri arvioiden mukaan 70 000–500 000[2] lähinnä Irakin, Syyrian ja Kaukasuksen alueella, eniten Irakissa. Suurin osa jesideistä puhuu kurmandžia,[3] osa myös arabiaa. Niin asiantuntijoiden kuin jesidien ja kurdienkin keskuudessa on kiistelty siitä, ovatko jesidit kansallisuudeltaan kurdeja vai itsenäinen etninen ryhmänsä,[3] mutta enemmistö jesideistä pitää itseään kurdeina.[4]
Jesidismi on etninen uskonto, johon ei ole mahdollista kääntyä tai josta ei jesidien oman käsityksen mukaan ole mahdollista luopua. Jesidit voivat käydä kauppaa ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä muiden uskontojen edustajien kanssa, mutta esimerkiksi seurustelu tai avioliitto yhteisön ulkopuolelle ei tule kysymykseen.
Asuinalue ja lukumäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jesidien kokonaismäärästä on hyvin erilaisia arvioita. Luvut ovat vaihdelleet 300 000 jesidistä maailmanlaajuisesti jopa 700 000:een pelkästään heidän ydinalueellaan Pohjois-Irakissa. Irakissa ei ole tehty luotettavia väestönlaskentoja sitten vuoden 1965, jolloin jesidejä oli noin 70 000 eli noin 1 % koko maan väestöstä. Jos heidän määränsä on kasvanut samassa suhteessa maan muuhun väestöön, Irakin jesidejä olisi nykyisin noin 300 000.[5] Pohjois-Irakissa jesidejä on keskittynyt etenkin Sindžarin alueelle Mosulin länsipuolella lähellä Syyrian vastaista rajaa. Heitä asuu myös Šayhanin alueella Mosulin koillispuolella, jossa sijaitsee myös jesidien pyhiinvaelluspaikka Lališ.[6]
Syyriassa jesidejä asuu Kurd Dagin ja Jaziran alueilla. Syyran yhteisöt ovat Irakia paljon pienemmät ja kaikkiaan Syyrian jesidejä on ehkä noin 15 000. Turkissa jesidejä asuu maan koillisosassa Tur Abdinin alueen kylissä. Monet maan jesideistä ovat kuitenkin muuttaneet ulkomaille. Jesidiyhteisöjä on myös Kaukasian Armeniassa ja Georgiassa.[6] Armeniassa heitä oli vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan 31 079[7] ja Georgiassa vuoden 2014 laskennan mukaan 12 200.[8]
Saksassa on suuri jesidien maahanmuuttajayhteisö. Saksan jesidit ovat suurin jesidiyhteisö heidän historiallisen alueensa ulkopuolella. Maassa on ehkä noin 150 000 jesidiä.[9] Paljon pienempiä yhteisöjä on Belgiassa, Tanskassa, Ruotsissa, Ranskassa, Sveitsissä, Britanniassa, Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.[6]
Oppi ja uskomukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jesidismi on yhdistelmä zarathustralaisuutta, manikealaisuutta, juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. Jesidit uskovat Jumalaan, joka on heille vain luoja eikä vaikuta enää maailmassa, ja joka on yhtä aikaa hyvä ja paha.[1][10] Jesidien näkemyksen mukaan Jumala on jättänyt luomakunnan seitsemän pyhän olennon tai enkelin huomaan. Jumalan sijasta uskonnon keskushahmo on yleisesti riikinkukkona kuvattu enkeli Melek Ta'us. Jesidit eivät usko persoonalliseen pahaan. Islamin piirissä ”riikinkukkoenkeli” rinnastetaan usein Saatanaan, minkä vuoksi muslimit suhtautuvat jesideihin usein epäluuloisesti tai vainoavat näitä. Jesidit rukoilevat auringon suuntaan, ja he palvovat rituaaleissaan luonnonelementtejä: maata, tulta, vettä ja ilmaa. Jesidit uskovat sielunvaellukseen, mutta toisaalta he uskovat myös taivaaseen ja helvettiin. Jesidien myyttisen kertomuksen mukaan käärme pelasti luomakunnan tukkimalla Nooan arkkiin tulleen vuodon.[10]
Pyhiä kirjoja jesideillä on kaksi, Kitêba Cilwe ja Mishefa Reş. Pyhäpäivänään jesidit pitävät keskiviikkoa.
Pyhimykset ja pyhät paikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jesidien merkittävin pyhimys on šeikki Adi ibn Musafiri[1] joka uudisti 1100-luvulla jesidismiä ja toi siihen vaikutteita islamista ja kristinuskosta. Hänet on haudattu Lališiin Tigriin itäpuolelle Mosulin pohjoispuolelle, ja sinne tehdään pyhiinvaelluksia.
Rituaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokaisen jesidin odotetaan tekevän ainakin kerran elämässään pyhiinvaellusmatkan Lališiin. Pyhiinvaellus huipentuu rituaalikierrokseen temppelirakennuksen kammioissa, jossa jesidit ottavat vastaan kasteen kahdesta pyhästä lähteestä. He suutelevat käärmepatsasta temppelin suuaukolla ja kiertävät kolmesti šeikki Adin haudan.[10]
Vainot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jesidit laskevat joutuneensa historian varrella kansanmurhan uhriksi yhteensä 72 kertaa ennen Isis-järjestön vainoa.[10] Osan Irakista vuonna 2014 vallannut Isis-järjestö vainosi jesidejä.[11] Elokuussa 2014 Isis murhasi ainakin kaksituhatta jesidiä, sieppasi yli viisituhatta ja raiskasi yli tuhat jesidinaista. Siepatut käännytettiin pakolla islamiin ja naiset myytiin orjiksi Isisin terroristeille.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Otavan Iso Tietosanakirja osa 3, palsta 1575
- ↑ Who, What, Why: Who are the Yazidis? Magazine Monitor. BBC. Viitattu 2.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b UNHCR (2007): UNHCR's Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Iraqi Asylum-seekers.
- ↑ Avi Asher-Schapiro: Who Are the Yazidis, the Ancient, Persecuted Religious Minority Struggling to Survive in Iraq? National Geographic News. 11.8.2014. Viitattu 19.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Peter Henne ja Conrad Hackett: Iraqi Yazidis: Hazy population numbers and a history of persecution 12.8.2014. Pew Research Center. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Christine Allison: YAZIDIS i. GENERAL Encyclopædia Iranica, online edition. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Yezidis in Armenia Minority Rights Group. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Georgia Minority Rights Group. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Natalie Muller: Yazidis in Germany take government to court Deutsche Welle. 29.6.2019. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Jumala on yhtä aikaa hyvä ja paha, ja hänen tahtoaan toteuttaa riikinkukkoenkeli – HS:n reportaasi jesidien pyhästä kaupungista HS.fi. Viitattu 10.10.2015.
- ↑ Yle, uutiset, 7.8.2014
Koskinen, Martti: Etninen puhdistus uhkaa. Helsingin Sanomat 8.8.2014, s. A 21.
Irak: Ainakin 500 jesidiä löydetty joukkohaudoista, osa haudattu elävinä Helsingin Sanomat. Viitattu 10.8.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marika Kataja-Lian: Riikinkukkoenkelin palvojat - keitä ovat jesidit ja miksi islamistit vainoavat heitä. Yle, uutiset, viitattu 14.8.2014 (laaja artikkeli)
- Artikkeli "Kevät Kurdistanissa" Voima-lehdessä 7/2007[vanhentunut linkki]
- Enkelten uskonto vaarassa Irakissa. Kansan Uutiset 6.4.2012
- Der Jesidismus ein Beispiel für religiösen Synkretismus (saksaksi)
- Yazidism (englanniksi)
- "Saatananpalvojien" omituinen uskonto "paratiisin maassa", Kansan kuvalehti, 17.3.1934, nro 11, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
